Mimmin kurkistus rahoituksen professorin sijoitussalkkuun: “Olen oppinut, etten ole kauhean hyvä suorissa osakesijoituksissa”
Miten sijoittaa rahoituksen professori? Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Petri Jylhä kertoo Mimmien toimitukselle, mihin hän sijoitti viimeksi ja miksi hän on automatisoinut sijoituspäätöksensä.
Kuva: Nita Vera
Tutustutaan Jylhään ensin lyhyen rahatietopankin merkeissä! <3
Kuka: Petri Jylhä, rahoituksen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa
Sijoittajaluonne: Sääntökeskeinen indeksisijoittaja
Rahaan liittyvä vahvuus: Säästeliäisyys
Rahaan liittyvä heikkous: Ajoittainen tuhlailevaisuus
Riskitaso (1 = ei riskejä kiitos!!! 5 = jos ei ole riskiä ei ole hauskaa): 3–4/5
“Perustuen siihen, mitä tiedän sijoittamisesta ja markkinoista, olen tullut siihen lopputulokseen, että minulle paras ratkaisu on hajautettu indeksisijoittaminen”, Jylhä kertoo.
Mimmi kysyy: mihin sijoitit viimeksi Petri Jylhä?
Jylhän viimeisin sijoitus ei ollut professorin tyylille poikkeuksellinen. Hänen palkastaan menee nimittäin automaattisesti sama summa hänen luottosijoituskohteisiinsa: koko maailman, Euroopan ja kehittyvien maiden indeksejä seuraaviin osakerahastoihin.
“Mun sijoitussääntö on, että joka kuukausi sijoitan näihin kolmeen samalla tavalla täysin passiivisesti ja itsestäni riippumatta”, Jylhä kertoo.
Jylhän mukaan näin rakentuu itselle hajautettu kansainvälinen osakesalkku alhaisilla kustannuksilla. Koska prosessi on automatisoitu, se tapahtuu lähes huomaamatta.
“Jos annan tunteille vallan, asiat eivät välttämättä mene kovin hyvin”
Vaikka Jylhä tekee töitä rahoituksen parissa, ei professori usko olevansa markkinoita fiksumpi:
“Indeksisijoittaminen perustuu siihen ymmärrykseen, että minun ei ehkä kannata yrittää voittaa markkinaa tai valita yksittäisiä osakkeita,” Jylhä kertoo. Mimmi ei ota kantaa siihen, osaako professori ennustaa markkinoita. Mutta, jos ei osaa, ei hän ole asian kanssa yksin. Vuosi takaperin Helsingin Sanomat nimittäin uutisoi, että aikavälillä 2019-2024 suomalaisten suorat osakesijoitukset eivät keskimäärin pärjänneet indekseille.
Koska Jylhän sanoin sijoittamisen pitää välillä olla hauskaa, on hänellä myös pieni ”pelisalkku”, jolla hän toteuttaa suoria osakesijoituksia. Siellä saa välillä ostaa ja myydä tunteella.
Mikä indeksisijoituksessa voi mennä pieleen?
Vaikka indeksirahastoihin sijoittamalla saa helposti hajautetun salkun, päätyy rahastojen kautta sijoittamaan myös mahdollisesti kuplautuviin teknologia- ja tekoäly-yhtiöihin.
”Tällä hetkellä huolettaa esimerkiksi se, että ovatko nämä teknologiayritykset ylihinnoteltuja tekoälyboomin seurauksena. Tietysti kun ostan indeksejä, niin tästä ostoksesta aika iso siivu menee teknologiafirmoihin, kun niiden indeksiarvot nousee,” Jylhä kertoo.
Samaan hengenvetoon hän lisää: ”Toisaalta, kuka minä olen sanomaan, että ne olisivat ylihinnoiteltuja. Enkä halua lähteä tekemään omia ratkaisuja, vaan jatkan tätä toimivaksi todistettua sijoitusstrategiaani”.
Ensimmäinen sijoitus tehtiin keskellä teknologiahuuma
Ensimmäinen sijoitus tehtiin F-secure -nimiseen yritykseen sen listautumisannissa 90-luvun lopulla. Nuorella Jylhällä ei ollut suuria rahasummia sijoitettavaksi, mutta häntä jäi harmittamaan, että osakemäärä, jonka hän lopulta sai, oli moninkertaisesti pienempi kuin minkä määrän osakkeita hän oli merkinnyt.
Mimmi selvitti Nordean sivuilta, että tämä johtuu siitä, että mikäli osakkeiden kysyntä on kovempaa kuin tarjonta, voi listautumisannissa osakkeita saada vain tietyn prosenttiosuuden merkitystä määrästä.
Sanojensa mukaan Jylhä aloitti sijoittamisen puhtaasti lauman mukana: “Silloin ihmiset jonottivat Aleksanterinkadulla merkitsemään osakkeita. Se oli ajan huumaa ja vei mukanaan,” Jylhä kertoo.
Pohjimmainen ajatus Jylhän sijoittamisen taustalla nykyään on kuitenkin säästäminen eläkepäivien tueksi sekä tulevan että pahan päivän varalle.
Huonoin sijoitus? Kreikan valtionlainat
”Jos pitää mainita joku, josta jäi jotain hampaan kokoon, niin Kreikan velkakriisin aikana ostin kreikan valtionlainoja. Ajattelin, että kun lainojen korot olivat jotain 12 prosenttia, niin tästä saisi tosi halvalla lähes varman palautuksen”, Jylhä kertoo.
Velat uudelleenjärjesteltiin, ja kyseessä ei ollutkaan niin varma nakki sijoitusmielessä. Kuitenkaan kyse ei ollut suuresta tappiosta, ja käteen jäi tärkeä oppi:
“Jos joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta”, Jylhä naurahtaa.
Mitä olisit halunnut tietää ennen kuin aloitit sijoittamisen?
Jylhä kertoo oppineensa vuosien aikana erityisesti sen, ettei hän ole parhaimmillaan suorissa osakesijoituksissa.
”Jos joku olisi etukäteen osannut kertoa minulle, että indeksisijoittaminen on mulle parempi, koska en osaa ennustaa milloin ostaa ja myydä osakkeita, olisi ollut ihan kiva”, Jylhä kertoo.
”Mutta oppirahat on maksettu, ja kaikki ok!” Jylhä kiteyttää.
Mimmit <3 avoin rahapuhe
Mimmin kurkistus sijoitussalkkuun on haastattelusarja, jossa taloudesta kiinnostuneet henkilöt kertovat yhdestä sijoituspäätöksestään sekä suhteestaan rahaan ja sijoittamiseen. Ideana ei ole tuoda sijoitusneuvoja, mutta esitellä monipuolisesti erilaisten ihmisten rahasuhdetta.
