Asiantuntija kertoo, miksi tuloerot parisuhteessa vaativat muutakin kuin 50/50-laskimen

Tuloerot ovat parisuhteissa tavallisia, mutta rahasta puhuminen voi silti tuntua vaikealta. Kun toinen tienaa selvästi enemmän kuin toinen, raha voi huomaamatta alkaa ohjata valtaa, päätöksiä ja jopa rooleja suhteessa. Takuusäätiön asiantuntija Minna Markkanen kertoo, miten yhteinen talous voidaan rakentaa reilusti.

Asiantuntijan mukaan kuluja ei aina ja välttämättä kannata jakaa parisuhteessa niin sanotusti fifty-fifty. Kuva: Vinny Holmberg

Rakkaus on ihanaa, mutta arki maksaa. Ja kun laskut pamahtavat verkkopankkiin, romantiikka joutuu usein koetukselle – varsinkin, jos toisen tilille pamahtaa kuun alussa viisinumeroinen summa ja toisen saldo muistuttaa opintotukivuosia.

Tuloerotparisuhteessa ovat täysin normaaleja, mutta niistä puhuminen? Se tuntuu yhä olevan yksi aikamme suurimmista tabuista. Ajaudutaanko teilläkin hiljaiseen mökötykseen ruokakaupan kassalla, vai onko teillä käytössä se perinteinen ”laitetaan puoliksi” -malli, joka salaa kaihertaa vähemmän tienaavan mieltä?

Haastattelimme Takuusäätiön asiantuntijaa Minna Markkasta siitä, miten tuloerot vaikuttavat suhteeseen ja miten talous hoidetaan reilusti ilman, että kumpikaan kokee tulleensa jyrätyksi.

Kun rahamuuttuu hiljaiseksi vallankäytöksi

"Ehdottomasti yleisin virhe on se, että raha-asioista ei puhuta ollenkaan tai asioista ei sovita riittävän tarkasti", Minna Markkanen sanoo heti alkuun.

Kun rahasta vaietaan, tila täyttyy oletuksilla ja väärinymmärryksillä. Markkasen mukaan tuloerot luovat parisuhteisiin useita tyypillisiä sudenkuoppia, jotka liittyvät kaikkeen muuhun kuin pelkkiin numeroihin pankkitilillä:

• Epätasa-arvon kokemukset: Vähemmän tienaava voi tuntea olevansa liikaa riippuvainen toisesta, kun taas enemmän tienaava saattaa kokea kantavansa yksin liian suuren taloudellisen vastuun.

• Hiljainen vallankäyttö: Suuremmat tulot tuovat usein mukanaan enemmän päätösvaltaa – joko tietoisesti tai tiedostamatta. Se, jolla on paksuin lompakko, saattaa päättää, minne matkustetaan lomalla tai millainen sohva olohuoneeseen ostetaan.

• Arvoristiriidat: Rahariidat ovat harvoin vain rahariitoja. Niiden taustalla lymyää syvempiä tekijöitä: arvot, identiteetti ja turvallisuudentunne. Toinen haluaa elää vapaasti tässä ja nyt, kun taas toinen stressaa tulevasta ja haluaa säästää pahan päivän varalle.

• Varallisuuserot pitkällä aikavälillä: Tuloerot usein muovaavat rooleja. Jos toinen tekee uraa ja toinen kantaa päävastuun kodista ja hoivasta, taloudellinen epätasa-arvo alkaa kasautua. Se näkyy varallisuuden kasautumisena vain toiselle ja lopulta myös eläkkeiden koossa. Pahimmillaan solmuun mennyt taloustilanne voi johtaa jopa taloudelliseen hyväksikäyttöön tai taloudelliseen väkivaltaan.

Sukupuoliroolit istuvat sitkeässä (kiitos, työmarkkinat ja hoivavastuu)

Vaikka elämme vuotta 2026, vanhat kunnon sukupuoliroolit nostavat usein päätään erityisesti silloin, kun perheeseen syntyy lapsia.

"Lasten hoitovastuu jää edelleen enemmän äidin vastuulle. Tosin perinteinen malli on hiljalleen murtumassa perhevapaauudistuksen myötä", Markkanen sanoo. Perhevapaiden jakautuminen on kuitenkin suora suora linja siihen, miten vanhempien urakehitys, kotityöt ja lopulta ne tulo- ja varallisuuserot muodostuvat.

Eikä kyse ole vain pikkulapsiarjesta. Julkisen talouden kestävyysvajeen myötä keskusteluun on noussut myös ikääntyvien vanhempien hoiva. Arvaatko, kenen harteille se useimmiten kaavaillaan? Kyllä, keski-ikäisen naisen. Kun tähän yhdistetään sukupuolittuneet työmarkkinat – eli se, että miesvaltaisilla aloilla maksetaan usein parempaa palkkaa kuin naisvaltaisilla – on selvää, että parisuhteiden tuloerojen taustalla on suuria rakenteellisia tekijöitä.

Unohda 50/50-malli, jos tuloerot ovat suuret

Monelle parille automaattinen ratkaisu on jakaa kulut tasan puoliksi. Se voi toimia loistavasti silloin, kun tulot ovat suurin piirtein samat. Mutta jos toinen tienaa tuplat toiseen verrattuna, tasajako ajaa vähemmän tienaavan äärirajoille tai pakottaa molemmat elämään matalamman tulotason mukaan.

Mikä siis avuksi? Markkasen viesti on selvä: yhtä oikeaa mallia ei ole. Tärkeintä on uskaltaa kokeilla ja arvioida järjestelyjen reiluutta omassa tilanteessa.

Markkanen muistuttaa myös, ettei kyse ole vain siitä, kuka maksaa sähkölaskun ja kuka kauramaidon.

"Kysymys on myös varallisuudesta: mikä omaisuus on yksin toisen ja hankitaanko yhteistä omaisuutta? Entä otetaanko yhteistä lainaa? Varallisuuden ja velkojen oikeudenmukaisesta jakamisesta on sovittava ennakkoon myös parisuhteen päättymisen varalta. Tässä kannattaa ehdottomasti hankkia juristin apua."

Miten aloittaa rahapuhe ”hyvänä päivänä”?

Rahasta kannattaisi puhua avoimesti heti suhteen alusta asti – ja nimenomaan silloin, kun kaikki on hyvin. Krisitilanteessa tai riidan keskellä on nimittäin vaikeaa sopia euroista rakentavasti.

"Usein arkea eletään tässä ja nyt, eikä tulevaisuutta suunnitella tai siihen varauduta riittävästi", Markkanen sanoo. Hän kannustaa pareja ennakoimaan taloutta parisuhteen elinkaaren eri vaiheissa – huomioiden myös sen mahdollisuuden, että suhde voi joskus päättyä.

Jos talousaiheet aiheuttavat teillä jännitteitä, tässä on asiantuntijan sotasuunnitelma tilanteen purkamiseen:

1. Ota avuksi valmiit kysymykset

Takuusäätiö on julkaissut yhdessä Suomen Uusperheiden liiton kanssaUusperheen talous -oppaan, joka nimestään huolimatta sopii loistavasti ihan kaikille pariskunnille. Oppaan viimeiseltä sivulta löytyy valmis tehtävä, joka jaottelee rahakeskustelun neljään helposti pureskeltavaan osioon:

• Suhtautuminen rahaan (rahapersoonat ja -muistot)

• Perheen taloudellinen tilanne (nykyhetki)

• Raha-asioiden hoitaminen (käytännöt ja mallit)

• Tulevaisuus (unelmat ja varautuminen)

2. Hyväksy erimielisyys

Kaikistakysymyksistä ei tarvitse olla samaa mieltä. Tärkeintä on löytää kompromissi ja sopia, mikä on juuri teidän suhteenne tapa toimia.

3. Päivitä sopimuksia säännöllisesti

Elämäntilanteet muuttuvat. Uusi työpaikka, työttömyys, lapsen syntymä tai opintovapaa tarkoittavat aina sitä, että myös talousjärjestelyt on syytä ottaa uudestaan pöydälle.

4. Älä jää yksin

Jos keskustelu junnaa jatkuvasti urassa ja päätyy mykkäkouluun, ulkopuolinen apu ei ole häpeä. Raha-asioihin liittyviä tunteita voi ja kannattaa käsitellä esimerkiksi pariterapiassa. Myös Takuusäätiö tarjoaa maksutonta tukea ja neuvontaa taloushuoliin.

Rahasta puhuminen ei ehkä tunnu aluksi seksikkäältä, mutta luottamuksen ja tasa-arvon rakentaminen kumppanin kanssa on suurin mahdollinen parisuhdeteko – niin hyvinä kuin pahoina päivinä.