Vain 3 naista pörssifirmojen toimareina – miksi mimmit eivät etene uralla kuten jäbät?
Mainos: Elinkeinoelämän valtuuskunta
Naiset eivät edelleenkään kipua yhtä hanakasti toimitusjohtajaksi kuin miehet. EVA:n johtaja Emilia Kullaksen mukaan miehillä ja naisilla on kuitenkin nykypäivänä samat lähtökohdat ponnistaa ylöspäin. Mistä siis oikeasti kiikastaa?
Eva:n johtaja Emilia Kullas avasi Mimmit sijoittaa Sijoitusbrekulla, miksi tasa-arvo ei ole vielä valmis. Kuva: Evita Lestinen / Mimmit sijoittaa
Iloisista uutisista on aina hyvä aloittaa! Yhä useampi nainen etenee johtotehtäviin Suomessa, ja luku on jo tasa-arvon alarajalla 40 prosentissa. Aivan kärkeen on kuitenkin edelleen matkaa, sillä suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina on vain kolme naista: Outokummun Kati Ter Host, Orionin Liisa Hurme ja Marimekon Tiina Alahuhta-Kasko.
“Tilanne on muuttunut paljon paremmaksi. Pörssiyhtiöiden johtotehtävissä oli vain hyvin pieni määrä naisia 25 vuotta sitten, mutta nyt miesten ja naisten välillä on samat lähtökohdat”, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Emilia Kullas.
Perhe ja kunnianhimoinen ura – kombo, joka askarruttaa
Kullaksen mukaan yksi syy siihen, ettei naisia nähdä pörssiyritysten toimitusjohtajina johtuu rakenteista. Ne muokkaavat tyttöjen ja poikien valintoja jo alakoulussa.
Perheen perustaminen tuo taas naisille miehiä pidemmät urakatkot, sillä naiset tyypillisesti käyttävät enemmän perhevapaita. Se heijastuu koko elämän aikana kertyvään palkkaan ja aikanaan eläkkeeseen. Näin ollen kiistelty naisen euro tipahtaa väkisinkin verrattuna mieheen.
“Onneksi työelämä on nykyään parempi äitejä ja isejä kohtaan.”
Kuulostaa lähtökohtaisesti mimmin korvaan hieman masentavalle. Voiko perhe-elämää ja kunnianhimoista uraa sitten yhdistää?
“Voi tietenkin, lapset ovat ilo ja rakkaus. Johtotason naisilla on lapsia ja nykyään myös esimerkiksi poliittisen uran ja perheen voi yhdistää. Näistä on upeita esimerkkejä! Ei ollut tavallista yli 20 vuotta sitten, että ministeri sai virassa ollessaan lapsen ja pystyi silti jatkamaan työtään.”
“Toisaalta pidempi tauko töistä voi olla fantastista aikaa elämässä. Nykyään myös miehet pitävät enemmän isyysvapaata, jolloin kaikki voittavat: perheet, työelämä ja tasa-arvotyö”, Kullas muistuttaa.
Palkat syyniin ja sassiin!
Perhe ei kuitenkaan selitä yksin naisten ja miesten eroja työelämässä etenemisessä. Suurista pörssiyhtiöistä esimerkiksi Nokia ja UPM ovat tarkastelleet palkkojaan ja huomanneet, että jostain selittämättömästä syystä naisille on maksettu vähemmän kuin miehille. Tilanteet on yrityksissä korjattu, joten pienet aplodit toimijoille. Tätä halutaan lisää!
Kullaksen mukaan rekrytointiin voi liittyä myös ongelmallisia piirteitä. Uutta johtajaa etsiessä rekrytoijalla saattaa olla jo mielikuva siitä, millainen on "hyvä johtaja". Koska pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat ovat pääosin miehiä, miesjohtajuus voi näyttäytyä luonnollisimpana vaihtoehtona tiedostamatta. Lisäksi, jos rekrytointiin osallistuu edellinen toimitusjohtaja, hän saattaa etsiä seuraajakseen omaa peilikuvaansa.
“Asiaan kiinnitetään kyllä nykyään enemmän huomiota. On fiksua ajatella, että ihmisten monipuolisuus tuo paremman lopputuloksen.”
Mimmi, älä jää jalkoihin
Miehet kipuavat johtotasolle nopeammin yksinkertaisesti myös itsevarmuudella. Käsi ylös, kuka on potenut joskus kiltin tytön syndroomaa? Niinpä.
“Naiset ovat epävarmempia, kun miehet taas pystyvät näkemään itsensä selkeästi tulevassa tehtävässä. Takki auki olevia naisia ei kyllä ovista tule, vaan he ajattelevat, että koko homma pitäisi jo tehtävää hakiessa hallita.”
Ja kuinka kliseistä se onkaan, eteenpäin pääset vain tekemällä – vaikka pelottaisi.
“Aloita pienemmällä ja kehu itseäsi. Ja muista, että jokainen on lähtenyt liikkeelle jostakin. Ei johtotason henkilö ole osannut esimerkiksi aina esiintyä tai olla suvereeni. Tekemällä oppii”, Kullas rohkaisee.
Kasvuhaluiselle mimmille Kullas antaa muutaman vinkin.
“Pidä tuloksesi hyvänä, terävöitä oma argumentaatio ja älä aliarvioi työtäsi. Jos tähtäät korkealle, sinun täytyy olla valmis tekemään töitä ja hankalia ratkaisuja. Kukaan ei pääse pomoksi loikoillen.”
Raha on väline
Lopuksi Kullas muistuttaa, ettei vaurastumisen tavoittelu ole ahneutta, vaan säästämisen ja sijoittamisen kuuluisi olla tavallinen asia arjessa. On toki hyvä sijoittaa pahan päivän varalle, mutta raha tuo myös vapautta elää omannäköistä elämää väljemmin.
“Ole oman elämäsi rouva ja päätä itse rahoistasi. Ja unohda sijoittamisessa täydellisyys, sitä ei ole olemassa.”
