Onko puhtaus hyvinvointia vai rahastusta? Ulkonäkö on bisneksen näkökulmasta rahasampo

Nykypäivänä pelkän jättimäisen kosmetiikkapussin omistaminen ei riitä, vaan markkinoilla trendaa led-kasvonaamiot, 10-vaiheiset skin caret ja pistoshoidot. Mutta mikä on lopulta hyvästä ja mihin ei kannata tuhlata rahaa? Kokosimme ammattilaisen vastaukset yhteen artikkeliin.

Noora Shingler toivoo, että ihmiset miettisivät tuotteiden pitkäaikaisia vaikutuksia. Kuva

Moni mimmi olisi valmis avaamaan lompakkoaan yhä enemmän ja enemmän kosmetiikkahyllyllä, jos vain lopputuloksesta olisi takuu. Kaupat kuitenkin pursuavat tuotteita, joten on vaikeaa hahmottaa, milloin ne lisäävät hyvinvointia ja milloin kemikaaleilla tekee itselleen vain hallaa. 

Koska halusin saada asiaan selkoa, päätin soittaa Noora Shinglerille. Hän on luonnonkosmetiikan puolestapuhuja ja työskennellyt alalla jo pitkään. Shingler on perustanut Kemikaalicocktail-verkkosivut ja toimii nykyään luovana johtajana kosmetiikkayritys Blank&:lla. 

Keräsin kosmetiikasta erilaisia väittämiä ja ajatuksia, joihin Noora sai ammattilaisena vastata, let`s go! 

Kysymys 1: Onko kosmetiikkabisnes enemmän hyvinvointia vai rahastusta?

“Kosmetiikkabisnes on helvetillistä rahastusta etenkin tavanomaisen kosmetiikan puolella. Koska ihmiset eivät ymmärrä inci-listoja eli kosmetiikan tuoteselosteita, on heitä helppo huijata”, Shingler sanoo suoraan.

Otetaan esimerkki! Kuluttaja näkee suoraan elintarvikepakkauksen ravintoarvotaulukoista, mikä on terveellistä ja mikä ei, mutta kosmetiikassa hyötyjen arviointi on paljon vaikeampaa. Moni kokee asian mahdottomaksi.

“On helppo myydä paljon paskaa.”

On kuitenkin hyvä muistaa, ettei asia ole mustavalkoinen. On turha väittää, ettei kosmetiikassa olisi hyvinvoinnin näkökulmia. Moni nauttii esimerkiksi selfcare-illoista, joiden kautta saa omaa aikaa ja mieli rauhoittuu.

“Kun puhutaan kosmetiikasta, puhutaan ehdottomasti myös hyvinvoinnista ja terveydestä”, Shingler summaa.

Kysymys 2: Mistä tiedän, onko tuote hyvä?

Ainakin allekirjoittanut pohtii usein kosmetiikkaa ostaessa, onko tuote oikeasti hyvä vai ei. Maksanko purnukan sisällöstä, brändistä vai siitä, että TikTok on saanut minut vakuuttuneeksi, että tarvitsen tuotteen itselleni?

Ensimmäiseksi on tärkeä muistuttaa, että kosmetiikassa “hyvä” tarkoittaa eri ihmisille eri asioita – tietenkin. Jokaisen iho on yksilöllinen. Siinä missä toinen etsii tehokkuutta, toinen kiinnittää huomiota siihen, miltä tuote tuntuu iholla. Shingler haluaa muistuttaa katsomaan yksittäistä purkkia pidemmälle ja miettimään, millaisilla asioilla on vaikutusta pidemmän päälle.

“Ajatteletko pelkästään, mikä tekee näkyvää jälkeä hetkellisesti vai mikä olisi pitkällä aikavälillä järkevää? Synteettiseen kosmetiikkaan tuutataan halpoja raaka-aineita, jotka näennäisesti saavat ihon tuntumaan hyvälle, mutta eivät todellisuudessa ravitse.”

“Ihmiset ajattelevat hetken huumaa, mutta meidän pitäisi kohdella ihoa aivan samalla tavalla kuin muitakin elimiä. Emmehän me halua syödä kemikaaleja tai mikromuovia. Muovi on valtava ongelma”, Shingler huokaa.

Asiasta löytyy selkeää dataa. Cosmethicsin tutkimuksen mukaan lähes joka toinen kosmetiikkatuote sisältää muovia. Ja jos katsoo maailmalle, esimerkiksi Tanska suosittelee raskaana oleville naisille “kemikaalipaastoa”.

“Kaikista fiksuinta olisi tietysti olla käyttämättä mitään, mutta emme elä kivikaudella. Valitsisin itse hyllyltä vähiten haitallisen, sertifioidun luonnonkosmetiikan”, Shingler sanoo.

Kysymys 3: Kymmenen purkkia hyllyssä – riittääkö meille mikään?

Ennen pärjäsi, kun muisti käyttää kosteusvoidetta säännöllisesti. Nyt puhutaan glass-skinistä, LED-maskeista ja kymmenistä aktiiviaineista. Luodaanko kauneusihanteita siksi, että ostaisimme lisää vai onko niistä oikeasti hyötyä?

“Ennen vanhaan sekä ihomme että mielemme oli vähemmän kuormittunut. Nyt olemme stressaantuneita, vietämme paljon aikaa sisällä ja käytämme järkyttäviä määriä tuotteita iholla. Moni myös syö tosi prosessoitua ruokaa ja liian vähän tuoretta. Iho reagoi paitsi siihen mitä syömme, myös kemikaaleihin ja stressiin.”

“Elämäntapamme aiheuttaa sen, että ihoa täytyy rauhoittaa enemmän kuin ennen. Vähempi riitti, sillä olimme vähemmän stressaantuneita.”

Shingler muistuttaa, että kehitämme valtavan määrän jatkuvasti uusia hoitoja, sillä yhteiskunnan kauneusihanteena on näyttää mahdollisimman nuorelta.

“Olemme epätoivoisia”, hän sanoo suoraan mielipiteensä.

Kysymys 4: Kuinka paljon iho tarvitsee tuotteita?

Koska meikkaaminen on monelle tärkeää, iho kaipaa puhdistuksen päivittäin. Shinglerin mukaan kolmen tuotteen taktiikkaa riittää: puhdistus, kasvovesi ja kosteus. Kaikki muu on extraa päälle.

On myös hyvä huomioida nykyajan massiiviset markkinointikeinot. Kosmetiikkabisneksessä vallitsee “ydintaktiikka”, jonka tarkoitus on luoda aina uutta, jotta kuluttaminen lisääntyisi.

"Suomessakin isot kosmetiikkafirmat kehittävät tuotteita niin, etteivät ne koskaan ole "liian hyviä". Näin voidaan seuraavana sesonkina julkaista paranneltu versio."

"Tosi moni tuote ei ole lähelläkään täyttä potentiaaliaan, ja tämän myötä ihmiset laittavat iholleen aika tehottomia tuotteita"

Kun kysyn, mitä tuotetta kannattaisi vältellä, vastaus on selkeä. 

“Perinteiset hajuvedet ja muovikemikaalit, sillä sanan parfum tai fragrance taakse kätkeytyy satoja kemikaaleja, joiden joukossa voi olla muun muassa hormonitoimintaa häiritseviä aineita. Yksi pahin trendi on poikien hajuvesihulluus.” 

“Lisäksi olen tosi huolissani ihmiseen kertyvästä muovista. Kosmetiikasta muovit on helppo karsia pois suosimalla luonnonkosmetiikkaa.”

Kysymys 5: Minkä yhden asian haluaisit, että ihmiset muistaisivat kosmetiikkabisneksestä?

Shingler toivoisi, että ihmiset miettisivät pidemmän aikavälin tuloksia, eivätkä sitä, onko tuote lähinnä tilapäisapu.

"Luonnonkosmetiikan raaka-aineet ovat ihoa ravitsevia ja hoitavia, kun taas tavanomaisen kosmetiikan puolella on paljon sellaista, mikä ei oikeasti hyödytä ihoa millään tavalla. Jos tätä vertaa elintarvikepuoleen: haluatko pitkän listan E-koodeja vai mielummin aitoja raaka-aineita?"

“Kannattaa muistaa, että tuotesisältö voi kätkeä aineita, joita ihosi ei tarvitse, joista se ei hyödy ja joista voi olla jopa haittaa”, hän summaa lopuksi.

Roosa Mustonen

Yrittäjä, sisällöntuottaja ja Mimmit sijoittaa -median toimittaja.

Seuraava
Seuraava

Tuotepakkausten ekohuuhaasta päästään vihdoin eroon, kiitos ”viherpesudirektiivin”