Näin pärjäät palkkaneuvottelussa, vaikka jännittäisi

Haluatko edetä urallasi, mutta ajatus palkankorotuksen tai ylennyksen pyytämisestä kauhistuttaa? Et ole yksin! Näillä vinkeillä pärjäät neuvottelussa kuin neuvottelussa, ja saat tarvittavaa boostia vaikkapa paremman palkan pyytämiseen.

Asiantuntijaan mukaan todellinen rohkeus ei ole sitä, ettei jännittäisi. Se on sitä, että toimii jännittämisestä huolimatta. Kuva: Vinny Holmberg

Jännittäminen on inhimillistä, mutta sen ei saa antaa estää toimimista

Monelle oman arvon ääneen sanoittaminen tuntuu vaikealta.

“On luonnollista, että palkkaneuvottelu herättää monenlaisia tunteita. Siinä ei nimittäin ole kyse ainoastaan rahasta, vaan myös omasta arvosta. Tilanne herättää pään sisällä kysymyksiä siitä, olenko riittävän arvokas ja nähdäänkö oma osaamiseni”, summaa työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Nina Lyytinen, jolle pirautimme kysyäksemme neuvoa uralla etenemiseen.

Jännittäminen liittyy Lyytisen mukaan siis pitkälti siihen, että pelkää tulevansa torjutuksi.

Toisaalta taustalla voi piillä toinenkin pelko: entä jos minua pidetään ahneena?

“Meille suomalaisille on iskostettu jo pienestä pitäen, ettei omaa osaamista saa liikaa korostaa. Ajatellaan, että hyvä työ kyllä puhuu puolestaan”, Lyytinen sanoo.

Hänen mukaan nämä ovat inhimillisiä reaktioita ja huolenaiheita, mutta niille ei kannata antaa liikaa valtaa.

“Rohkeus ei tarkoita sitä, ettei koskaan jännitä – sen sijaan rohkeutta on, kun toimii jännityksestä huolimatta”, Lyytinen toteaa.

Valmistautuminen on paras lääke epävarmuuteen

Palkkaneuvotteluun ei kannata mennä valmistautumatta. Etukäteen voi käydä läpi omaa osaamista, työtehtäviä ja vastuita.

“Perusteluksi palkankorotukselle ei aina riitä se, että kertoo vain työmääränsä kasvaneen. Paremmassa neuvotteluasemassa olet, kun osaat sanoittaa, kuinka vastuusi on lisääntynyt ja mikä on työsi arvo organisaatiolle”, Lyytinen kertoo.

Lisäksi kannattaa käydä läpi omat onnistumiset ja epäonnistumiset. Molemmista on hyvä olla tietoinen, ja varsinkin omista onnistumisista kannattaa muistuttaa myös esihenkilöä.

Harjoitella voi myös käytännössä: Käy tilannetta läpi ystävän kanssa tai vaikka peilin edessä. Näin huomaat, mikäli joidenkin asioiden sanoittaminen on sinulle vaikeaa.

Lisäksi kannattaa käydä mielessään läpi pahin mahdollinen skenaario. Mitä oikeasti tapahtuisi, jos vastaus olisikin ei? Kun sen kohtaa etukäteen mielessään, se pelottaa vähemmän itse tilanteessa. 

“Lisäksi saatat huomata, ettei mitään oikeasti vakavaa tapahtuisi, vaikka vastaus olisikin ei”, Lyytinen toteaa.

Kehonkielellä voi viestittää itsevarmuutta

Itse neuvottelutilanteessa Lyytinen kannustaa pysymään mahdollisimman rauhallisena.

“Kannattaa välttää kiireen tunnetta, ja varata keskustelulle riittävä aika. Kun itsellä on mahdollisimman mukava olo, on helpompaa pysyä rauhallisena ja vakuuttavana”, Lyytinen kertoo.

Lisäksi kehon asentoa voi harjoitella etukäteen. Voit esimerkiksi kuvata itseäsi videolle istumassa kuvitteellisessa neuvottelutilanteessa, ja katsoa, viestiikö olemuksesi itsevarmuutta.

”Pyrithän myös pitämään kiinni katsekontaktista. Se antaa vaikutelman varmuudesta ja lisää uskottavuuttasi”, Lyytinen kertoo.

Mitä jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan?

Tiedät varmasti sen tunteen, kun olet käynyt mielessäsi läpi jotain tilannetta – ja mielikuvissasi olet tietysti tyyni ja itsevarma – mutta kun hetki koittaa, toimitkin aivan toisin.

Vaikka tällaisessa tilanteessa paniikki valtaisi mielen, ei silti kannata turvautua työpaikan vaihdolla uhkailuun.

”Kun koemme olevamme nurkkaan ajettuja, on luonnollista haluta puolustautua ja esimerkiksi uhata työpaikan vaihtamisella. Se saattaa kuitenkin johtaa kielteiseen kierteeseen eikä välttämättä edistä rakentavaa neuvottelua”, Lyytinen toteaa.

Tilanteen kärjistämisen sijaan kannattaakin syventää omia perusteluja. Juuri siksi etukäteen valmistautuminen on niin tärkeää.

Mutta entä jos palkankorotusta ei saa pyynnöstä huolimatta?

“Pettymys on luonnollinen tunne, ja on syytä tunnustella, mistä kaikesta se kumpuaa. Isommasta pettymyksen kehästä kannattaa kuitenkin pyrkiä pois ja muistuttaa mieleen, ettei oma arvo määrity pelkän palkan perusteella”, Lyytinen toteaa.

Tällaisessa tilanteessa kannattaa pohtia, jäikö palkankorotus todella saamatta siksi, ettei omaa työtä arvosteta, vai voiko taustalla olla jotain muutakin. 

Organisaatiossa voi nimittäin aidosti olla myös sellainen tilanne, ettei palkankorotuksia pystytä sillä hetkellä jakamaan. Lyytinen neuvookin katsomaan kokonaistilannetta ja kysymään perusteluja kielteiselle vastaukselle.

“Toisaalta on sellaisiakin tilanteita, joissa palkankorotus on ensin luvattu, mutta kun sen sitten ottaa puheeksi, ei sitä annetakaan. Silloin luottamus on rikkoutunut, ja se on syytä ottaa puheeksi ihan omana kysymyksenään”, Lyytinen toteaa.

Neuvottelutaidot kuuluvat työelämään – ja siksi niitä tulee harjoitella

Lopuksi Lyytinen muistuttaa, että itsensä ja oman osaamisen nostaminen ovat taitoja, joita todella kannattaa harjoitella – epämukavuudesta huolimatta.

“Palkoista neuvottelu on osa työelämää, ja usein esihenkilö saattaa arvostaa sitä, kun rohkeasti avaa keskustelun”, Lyytinen sanoo.

“Kannattaa muistaa, että palkkaneuvottelu on vastavuoroinen tilanne, aivan kuten työhaastattelu tai muukin neuvottelu. Älä siis ajattele olevasi altavastaajan asemassa, vaan tuo itsevarmasti esiin se, mitä haluat.”

Vaikka itsevarmuus lisää uskottavuuttasi, on Lyytisen mukaan hyvä kuitenkin pitää tiettyä nöyryyttä mukana.

Mielessä voi pitää myös esiintymisvinkeistä tutun opin: oman jännityksensä saa sanoittaa ääneen, sillä se tekee sinusta samaistuttavamman.

Ja lopulta jännitys on hyvä asia, eikä siitä edes tarvitse päästä kokonaan eroon. Se on merkki siitä, että asia on sinulle tärkeä, ja silloin sitä kohti kannattaa mennä.

Psst! Saitilla on lisää vinkkejä siihen, kuinka korkeammasta palkasta neuvotellaan ja milloin palkankorotusta kannattaa pyytää. Lue ja opi lisää!