Keitä ovat alle 40-vuotiaat naiset pörssiyhtiöiden hallituksissa? Prönön vuosittainen selvitys valottaa tilastoja

Suomessa pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä 27 % ja puheenjohtajista 7 % on naisia. Luvut ovat pieniä, kirjoittaa Helene Auramo.

Pörssiyrityksen hallitukseen on vaikea päästä. Vielä vaikeampaa se on, jos olet nainen, saati “nuori”, alle 40-vuotias nainen.

En tiennyt, kuinka poikkeuksellista se oli, kun minut valittiin pörssiyrityksen hallitukseen pari vuotta sitten ollessani 37-vuotias. Olen ollut toimitusjohtajana useammassa yrityksessä ja ympärilläni on aina ollut vahvoja naisia. Osa heistä on ollut hallituksissa ja muutamat jopa pörssiyhtiöiden hallituksissa. Business as usual, ajattelin.

Kun tämä nimityspäivä kuitenkin koitti, aloin uteliaisuuttani selvittää, keitä muita alle 40-vuotiaita naisia pörssiyhtiöiden hallituksista löytyisi. Tulos oli pienimuotoinen yllätys – meitä ei ollut montaa.

Tästä havainnosta käynnistyi vuonna 2020 tutkimusprojekti, jota jatkamme Prönössä edelleen vuosittaisena selvityksenä pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanoista. Aihe on meillä Prönössä relevantti, koska olemme osaajien ja yritysten tarpeisiin rakennettu advisory-alusta. Alustalla voi etsiä yritykselle osaajia ja löytää itselleen hallitus- tai advisory-rooleja.

Tämän vuoden selvityksen osalta keskityimme muutokseen: mitä muutoksia pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanossa oli tapahtunut kuluneen vuoden aikana? Minua kiinnosti erityisesti selvittää sitä, mitä alle 40-vuotiailta pörssiyhtiöiden hallituksissa toimivilta naisilta voidaan oppia.

Hallituspaikkoja on jaossa yli tuhat, joista naisilla on 27 %

Helsingin pörssissä oli Prönön selvityksen tekoaikana listattuna yhteensä 176 yritystä. Varsinaisia hallituspaikkoja oli yhteensä 1080 kappaletta.

Suomessa pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä 27 % ja puheenjohtajista 7 % on naisia. Luvut ovat pieniä. Merkittävä löytö on, etteivät nämä luvut ole kasvaneet ollenkaan edellisen selvityksen jälkeen, vaikka aihe on ollut mediassa esillä.

Tässä kohtaa on myös hyvä huomata, että 69 % hallituksista tapahtui muutoksia hallituspaikoissa. Kyse ei siis ole siitä, etteikö muutoksia hallituspaikoissa olisi tapahtunut.

Helsingin pörssiyhtiöiden hallituspaikoista 77 on 80- ja 90-luvuilla syntyneiden jäsenten hallussa. Näistä 26 hallituspaikkaa, eli 34 %, on naisilla ja 47 paikkaa, eli 66 %, on miehillä. Vaikka naisia on nuoremmassa ikäluokassa keskimääräistä enemmän, ei tulos ole erityisen hyvä.

Perhetausta vaikuttaa monen nuoren hallituksen jäsenen asemaan

Alle 40-vuotiaista pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä usealla on perhetausta yrityksessä. Joku on päässyt hallitukseen esimerkiksi isän luovuttua positiostaan hallituksessa, joissain yrityksissä perheenjäseniä on otettu hallitukseen samaan aikaan useita.

Perhetaustaa yrityksessä on mm. Nora Hortligilla (s. 1986, hallituksen jäsen Olvi Oyj:ssä), Kristina Vienolalla (s. 1996, hallituksen jäsen Wulff Oyj:ssä), Iiris Herlinillä (s. 1989, hallituksen jäsen Kone Oyj:ssä), Camilla Hed-Wilsonilla (s. 1983, hallituksen jäsen Rovio Oyj:ssä) sekä Riitta Vesterinen-Virtasella (s.1982, hallituksen jäsen Keskisuomalainen Oyj:ssä).

Jos perhetaustat ja merkittävät omistusosuudet jätetään pois ja keskitytään muihin hallituksen jäseniin, on nähtävissä, että yleisin koulutustausta pörssiyhtiön hallituksen jäsenellä on kauppatieteiden maisterin tutkinto.

Hallituspaikkaan vaaditaa usein kokemusta liiketoimintavastuusta

Pörssiyhtiön hallituspaikka on saatu usein vasta silloin, kun henkilöllä on ollut liiketoimintavastuuta esimerkiksi toimitusjohtajan positiossa. Tästä esimerkkinä mm. Emma Storbacka (s. 1985, hallituksen jäsen LeadDesk Oyj:ssä), joka on markkinoinnin asiantuntija ja teknologiayhtiö Avauksen toimitusjohtaja sekä Annu Nieminen (s. 1984, hallituksen jäsen Inderes Oyj:ssä), joka on The Upright Project -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.

Yksi oletukseni selvityksen alussa oli se, että nuoria naisia otettaisiin hallitukseen digitaalisen maailman ja digitaalisen transformaation osaajina. Näin ei kuitenkaan vaikuta olevan. Ainoastaan muutamalla pörssiyhtiön hallituksen jäsenellä oli selkeä digitaalinen kokemus ja tausta. Näistä esimerkkeinä mm. edellä mainittu Emma Storbacka ja Anne Kuittinen (s.1990, hallituksen jäsen Stockmann Oyj:ssä), joka on luonut uraansa verkkokaupan alalla mm. Amazonilla ja Duracellilla verkkokauppajohtajana. Nykyisin hän toimii verkkokauppaliiketoiminnan johtajana Logitechilla.

Tykkään ajatella optimistisesti, joten tähän loppuun on kiva myös tarjota pieni toivon pilkahdus. Nousuja on tapahtunut pörssiin myös nopeastikin. Tästä esimerkkinä Elma Palsila (s. 1993, hallituksen jäsen Trainer’s House Oyj:ssä). Palsila aloitti uransa Trainer’s Housen yhtiössä vuonna 2019 harjoittelijana ja jatkoi yrityksessä tämän jälkeen uudella tittelillä (Change Project Manager). Tämän jälkeen hän teki nopean nousun hallitukseen vuonna 2020.

Omalta osaltani haluan olla auttamassa naisia löytämään entistä enemmän hallituspaikkoja. Yksi konkreettinen tapa on aloittaa advisory boardissa ja pienemmissä hallituksissa. Näitä paikkoja voi etsiä mm. startup-maailmasta.

Aiemmat vinkkini siitä, miten lisää mimmejä voidaan saada pörssiyhtiöiden hallituksiin, voi lukea Mimmit sijoittaa -median kirjoituksestani Lisää mimmejä pörssiyhtiöiden hallituksiin – tässä minun vinkkini.