Kasvua Jenkeistä, Suomen ja asuntomarkkinoiden elpyminen sekä markkinoiden trendit – tältä näyttää vuosi 2026

Miltä vuosi 2026 näyttää? Tarot-korttien lukemisen sijaan päätimme kysyä tulevasta Danske Bankin Senioristrategi Tuukka Kemppaiselta. Hän kertoo, miten Jenkkien talous, kotimaan ja asuntomarkkinoiden vire sekä tämän hetken puhutuimmat teemat voivat vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin.

1. Yhdysvallat määrittää pörssikurssien suunnan  

Maailman talousmahdin Yhdysvaltojen taloustilanne vaikuttaa pitkälti siihen, millaisia tuloksia tavallinen sijoittaja saavuttaa. Yhdysvaltojen merkitystä suomalaisellekin sijoittajalle selittää se, että pelkästään Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden arvioidaan kattavan jopa 60-70 % koko maailman osakemarkkinoista.

“Sijoitusmarkkinoilla sijoittajan näkökulmasta pääasia on edelleen talouskasvu. Ennen kaikkea olennaista on, jatkuuko Yhdysvaltojen kasvu ja jatkuuko se tarpeeksi vahvana, jotta se mahdollistaa yritysten tuloskasvun”, Kemppainen painottaa. 

Hänen mukaansa Yhdysvaltojen kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2026 maltillisella tasolla, mutta siten, että se mahdollistaa myös yritysten tuloksen kasvun. 

Toisaalta Trumpin arvaamattomat liikkeet saattaisivat heiluttaa osakemarkkinoita myös tulevana vuonna.

Vuonna 2025 Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet näkyivät kauppasotana. Valtioiden välit rauhoittuvat loppuvuotta kohti, mutta niiden kiristyminen uudelleen vaikuttaisi koko maailman osakemarkkinoihin.

“Yhdysvalloissa järjestetään kuitenkin välivaalit vuoden marraskuun lopulla. Trumpia voi jonkin verran rauhoittaa paine siitä, että oman puolueen kannatus on taattava vaaleissa”, Kemppainen toteaa.

2. Suomen talous toipuu, mutta viiveellä – lomautusten väheneminen on ensimmäisiä merkkejä siitä

Vaikka Suomessa elettiin vuonna 2025 talouskasvun näkökulmasta vaimeaa aikaa, muualla Euroopassa luisti hyvin.

“Euroopan kasvu yllätti viime vuonna. Kasvua veti etenkin Etelä-Eurooppa, sillä teollisuusvetoisissa Pohjois-Euroopan valtioissa, kuten Saksassa ja Suomessa, oli haastavaa”, Kemppainen toteaa.

Kemppaisen mukaan Euroopan kasvu jatkunee vuonna 2026 samoilla raiteilla, ja myös Suomen suunta näyttää valoisammalta.

Hän uskoo, että vaikeiden vuosien jälkeen myös Suomen talous lähtee kasvuun – joskin hieman viiveellä ja varovaisesti. 

“Suomessa on nyt perusasiat kunnossa. Palkat nousevat inflaatiota enemmän, asunnot ovat suhteessa ansiotuloihin halvempia kuin vuosikausiin, ja työmarkkinoilla on paranemisen merkkejä”, Kemppainen listaa.

Lomautusten väheneminen loppuvuodesta 2025 tarkoittaa, että työntekijöitä tarvitaan nyt työpaikoilla. Kemppaisen mukaan lomautusten väheneminen voidaankin nähdä ennakoivana indikaattorina siitä, että työttömyysaste lähtee jossain vaiheessa laskuun.

3. Asuntomarkkinat ovat ostajille otolliset ja kauppa kiihtyy

Vaikka asuntojen hintataso on tällä hetkellä hyvin alhaalla suhteessa ihmisten palkkoihin, on asuntokauppa ollut jäissä korkojen nousun jälkeen.

“Ihmiset eivät ole uskaltaneet vaihtaa asuntoja. He asuvat väärissä paikoissa tai liian pienessä asunnossa, mutta eivät ole uskaltaneet tehdä liikkeitä. Samaan aikaan rakennusyhtiöt eivät rakenna, sillä uudet asunnot eivät ole menneet kaupaksi”, Kemppainen summaa.

Muutos on kuitenkin näkyvissä, ja Kemppaisen mukaan asuntokauppojen määrä kasvaa ja asuntoja aletaan myös rakentaa vuonna 2026 aiempaa enemmän. Merkittävin muutos asuntorintamalla nähdään kuitenkin todennäköisesti vasta vuonna 2027.

“Rakentaminen on Suomessa merkittävä kasvun ajuri, joten asuntokaupan piristyminen on todella positiivinen juttu”, Kemppainen toteaa.

Orastavasta käänteestä huolimatta ajat ovat asunnonostajalle ja etenkin ensiasunnon ostajalle otolliset. 

“Viisi vuotta sitten voivoteltiin, että asuntosijoittajat ostavat yksiöt pois, eivätkä ensiostajat pääse markkinoille. Nyt on tarjontaa, mistä valita ja kun palkat ovat samanaikaisesti nousseet, niin asunnot ovat ansioihin suhteutettuna edullisia”, Kemppainen toteaa.

4. Tekoäly ja puolustussektori ovat markkinoiden the puheenaiheet

Sijoitusmarkkinoille mahtuu Kemppaisen mukaan kahdesta neljään teemaa, joihin huomio ja kasvupotentiaali erityisesti keskittyvät. Tällä hetkellä ne ovat tekoäly ja puolustusteollisuus.

“Osakemarkkinoilla on oltu ja ollaan tekoälystä hyvin innoissaan”, Kemppainen toteaa.

Tekoälyn vaikutukset leviävät myös teknologiasektorin ulkopuolelle muun muassa robotiikan, terveydenhuollon ja lääkekehityksen sekä tuottavuuden näkökulmista. Kemppainen näkeekin, että tekoälyn kehitys voi hyödyttää sijoitusmarkkinoita teknologiasektorin kasvua laajemminkin.

Tekoälyn merkittävän roolin vuoksi jokin siihen liittyvä yllättävä käänne voisi toisaalta aiheuttaa riskin osakemarkkinoiden kasvulle.

Tekoälyn rinnalla puolustusteollisuus tulee todennäköisesti jatkamaan kasvuaan vuonna 2026. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kasvattanut Euroopan puolustusinvestointeja merkittävästi kuluneina vuosina.

Kemppainen uskoo sektorin kasvuun myös tulevaisuudessa, vaikka hyökkäyssota saataisiin päätökseen.

“Rauhan saaminen Ukrainaan olisi valtavan positiivista, mutta siitä huolimatta puolustusteollisuuden kysyntä jatkunee vahvana, sillä puolustusteollisuuden vajetta on syntynyt Euroopassa 70 vuoden ajan”, Kemppainen toteaa.