Haluatko rakentaa omannäköistä uraa? Näkyvyys Linkedinissä voi auttaa merkittävästi
Vahva henkilöbrändi voi avata asiantuntijalle uusia työmahdollisuuksia ja auttaa rakentamaan omannäköistä uraa. Mutta mistä tavallisen mimmin kannattaa aloittaa? Kysyimme asiantuntijalta, miten omaa henkilöbrändiä rakennetaan käytännössä.
Kuva: Mimmit sijoittaa
Linkedinin selaaminen, saati ajatus sinne postaamisesta, tuntuu usein suoraan sanottuna kiusalliselta.
Kiusallisuuden tunteelle ei kuitenkaan kannata antaa valtaa, sillä aktiivisuus Linkedinissä voi olla avainasemassa henkilöbrändin, ja siten omannäköisen uran ja uusien mahdollisuuksien, rakentamisessa, uskoo vuosikymmenen henkilöbrändien parissa työskennellyt managerointitoimisto Famentin perustaja Emmi Lehtomaa.
Lehtomaan mukaan vahva henkilöbrändi avaa ovia, jotka eivät muuten avautuisi.
Asiantuntijan henkilöbrändillä tarkoitetaan sitä, mitä asiantuntijan alalla puhutaan, kun hän ei ole huoneessa ja miten laajalti hänen osaamisensa tiedetään.
”Asiantuntijan henkilöbrändin vaikutus näkyy siinä, minkälaisia työmahdollisuuksia tarjotaan, miten palkka kehittyy, millaisiin tilaisuuksiin pyydetään puhumaan ja miten ylipäätään pystyy kasvattamaan verkostoa”, Lehtomaa listaa.
Lehtomaa itse on työskennellyt erilaisten henkilöbrändien parissa jo vuosikymmenen ajan. Tällä hetkellä Fament manageroi muun muassa Sointu Borgia, Sijoituskästiä ja Pernilla Böckermania.
Asiantuntijasisällöille riittää kysyntää
Lehtomaa uskoo, että sosiaalisen median alustoista Linkedinin merkitys tulee korostumaan tulevina vuosina Tiktokin ohella.
Samaa povaa muun muassa The New York Times.
Linkedin on ollut relevantti rekrytointikanava ja ammattillisen sisällön alusta jo vuosia. Miksi siis juuri nyt on aika panostaa Linkediniin?
“Asiantuntijasisältö ja työelämäsisältö ovat selkeät kasvavat sosiaalisen median trendit tällä hetkellä. Kysyntää tämän tyyppisille profiileille ja sisällöillle on paljon”, Lehtomaa toteaa.
Sosiaalisen median alustoilla ajoitus on tärkeää. Ensimmäisen aallon vaikuttajat esimerkiksi Instagramissa ja Tiktokissa saattoivat saada satojakin tuhansia seuraajia melko vaivattomasti, koska seurattavien vaihtoehtojen määrä oli vielä alussa rajallinen.
Vaikka Linkedin ei ole alustana uusi, hyvien sisällöntuottajien markkina ei ole siellä vielä saturoitunut.
“On yllättävän paljon toimialoja, joissa kukaan ei jaa aktiivisesti mielipiteitä, faktoja tai näkemyksiä alalta Linkedinissä. Silloin erottuu ihan vain sillä, että alkaa tehdä, ja jo aktiivisesti postaamalla voi päästä heti alan kymmenen tunnetuimman henkilön joukkoon”, Lehtomaa sanoo.
Tilanne voi kuitenkin olla jo parin vuoden päästä toinen.
Määrittele tarkasti, minkä aihealueen asiantuntija haluat olla
Kun henkilöbrändiä lähtee rakentamaan suunnitelmallisesti, päämääräksi kannattaa asettaa relevanttius ja tunnettuus juuri omalla toimialalla, ei niinkään koko kansan keskuudessa.
”Tavoite on, että sinun osaamisesi ja nimesi tiedetään, ja että olet ”top-of-mind”-tyyppi, kun mietitään, kehen rekrytointitilanteessa otetaan yhteyttä tai kuka voisi olla sopiva positioon”, Lehtomaa toteaa.
Hänestä kaikista olennaisinta on löytää tarpeeksi rajattu fokus sisällölle ja siten koko henkilöbrändille.
“Moni menee metsään siinä, että haluaa puhua kaikista teemoista, joista tietää. Tällöin brändi jää epäselväksi, eikä ihminen lopulta profiloidu henkilönä oikein mihinkään”, Lehtomaa painottaa.
Sisällöt ja henkilöbrändi kannattaa rakentaa sellaisten aiheiden ympärille, joiden parissa haluaa jatkossa työskennellä – ei välttämättä nykyisen työnkuvan tai organisaation ympärille.
Tärkeintä on siis puhua aiheesta, jonka parissa haluaa luoda uraa jatkossa.
“Jos haluat profiloitua vaikkapa nuorisomarkkinoinnin asiantuntijaksi, niin sisältöä kannattaa tuottaa juuri tästä teemasta, vaikka nyt työskentelisikin jossain muualla. Näin sinut yhdistetään nuorisomarkkinoinnin osaajaksi”, Lehtomaa sanoo.
Saavutuksista kohti syvempää, lisäarvoa tuovaa sisältöä
Tällä hetkellä Linkedinissä näkee erityisesti sisältöä, jossa kerrotaan ylennyksistä, saavutuksista ja jo tapahtuneista onnistumisista. Nämä lisäävät Lehtomaan mukaan henkilöbrändin uskottavuutta, mutta eivät vielä tuo suurta lisäarvoa yleisölle.
“Sisältöä voi ammentaa jokapäiväisestä työstä, mutta olennaista olisi mennä syvemmälle, kuin siihen, mitä on tehty”, Lehtomaa toteaa.
Hän uskoo, että mieleen jää, jos jakaa relevantteja faktoja ja kertoo omia havaintoja ja näkemyksiä alasta ja sen suunnasta.
“Sisältöä voi ammentaa esimerkiksi omista mielipiteistä tai trendeistä, joita on havainnut alalla. Tai jos on päässyt ratkaisemaan jotain asiakkaan haastetta, niin todennäköisesti he eivät ole ainoita, jotka painivat saman ongelman kanssa”, Lehtomaa sanoo.
Entä miten julkaisemiseen liittyvästä kiusallisuuden tunteesta voisi päästä yli?
Julkaisemalla niin monta kertaa, että se alkaa tuntua luonnolliselta.
Lehtomaa uskoo myös, että osa kiusallisuudesta on tekoälysisältöjen ansiota.
“Linkedinissä huomaa helposti, kuka kirjoittaa julkaisuja omilla aivoilla ja kuka julkaisee geneerisiä tekoälyn valmiiksi kirjoittamia julkaisuja. Tekoälyä kannattaa käyttää apuna ideoinnissa, mutta hyvässä sisällössä pitää kuulua ihmisen oma ääni”, Lehtomaa painottaa.