Mimmit kutsuttiin mukaan öljyntorjuntaharjoituksiin – tältä siellä näytti!
Mainos: WWF Suomi <3
WWF Suomi perusti maailman ensimmäiset vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot vuonna 2003. Mimmien toimitus pääsi seuraamaan harjoitusta, johon osallistui viikonlopun aikana yli 200 vapaaehtoista.
Öljyntorjuntajoukot valmiina käytännönharjoituksiin! Kuva: Hilla Höyhtyä
Santahaminassa tuulee tänäkin sunnuntaina, kun vapaaehtoiset pukevat päälleen suojavarusteitaan. Vapaaehtoisia on saapunut harjoituksiin sankoin joukoin ja heidät on jaettu pienempiin ryhmiin käytännön harjoittelua varten. Ryhmiä johtavat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset.
Dramaattisen näköiset Tyvek-haalarit vedetään vaatteiden päälle ja teipataan kiinni kumisaappaisiin ja hihoihin. Varustukseen kuuluvat myös suojakäsineet, suojalasit ja hengityssuojain. Asianmukainen suojautuminen on tärkeää. Öljy on nimittäin lähtökohtaisesti vaarallista kaikelle elävälle, ja voisi tositilanteessa ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä.
Harjoituksissa on hyvin yhteisöllinen tunnelma, kun vapaaehtoiset auttavat toisiaan teippailemaan varusteitaan. Kuva: Hilla Höyhtyä
Jako puhtaisiin ja likaisiin, kiitos!
Seuraavaksi vapaaehtoiset jaetaan niin sanottuihin puhtaisiin ja likaisiin. Likaiset työskentelevät öljyyntyneellä alueella. Puhtaat puolestaan huolehtivat tarvikkeista ja avustavat öljyyntyneellä alueella työskenteleviä niin, ettei öljyä kulkeudu likaisen alueen ulkopuolelle. Lisäksi puhtaat auttavat öljyn parissa työskenteleviä riisumaan varusteet turvallisesti.
Öljyyntynyt alue rajattiin selkeästi. Kuva: Hilla Höyhtyä
Öljyä jäljitellään harjoituksissa turpeella, jota vapaaehtoiset keräävät käsin esimerkiksi pienillä lapioilla ja äyskäreillä. Tämä on yllättävän hidasta, ja juuri siksi öljyonnettomuuden sattuessa vapaaehtoisia on hyvä saada paikalle sankoin joukoin.
Kysytään asiantuntijalta: miksi näitä harjoituksia järjestetään?
Harjoituksia seuraamassa on myös WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan, joka kertoo, että yksi syy harjoitusten taustalla on Itämeren vilkas meriliikenne (Mimmit oppi, että Suomenlahdella kulkee noin 160 miljoonaa tonnia öljyä vuosittain?!). Toinen syy joukkojen perustamiseen on maailmalla tapahtuneet öljyonnettomuudet.
Harjoituksissa mukana on WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan. Kuva: Hilla Höyhtyä
Esimerkiksi Ryan nostaa vuonna 2002 tapahtuneen onnettomuuden, kun öljysäiliöalus MS Prestige halkesi ja upposi. Paikalle saapui valtava määrä ihmisiä avuksi siivoamaan öljyyntynyttä rantaviivaa. Tämä oli suuri apu, mutta myös todellinen haaste paikalliselle järjestelmälle ja viranomaisille operaation koordinoinnin puolesta.
“Tästä syntyi ajatus, että hei, jos vastaavanlainen onnettomuus tapahtuisi Suomessa, niin olisihan se hyvä, että meillä olisi valmiiksi järjestäytynyt joukko, suojavarusteita varastossa ja me tiedettäisiin, miten me toimitaan öljyvahingossa”, Ryan kertoo.
Siispä vuodesta 2003 alkaen WWF Suomi on kouluttanut vuosittain vapaaehtoisia niin rantojen puhdistukseen kuin öljyyntyneiden eläinten hoitoon. Suomessa perustetut joukot olivat tuolloin maailman ensimmäiset vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot. Tämän jälkeen vastaavanlaisia joukkoja on perustettu myös Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Hyvä WWF Suomi! <3
WWF:n vapaaehtoiset eivät lähde onnettomuuspaikalle kuitenkaan oma-aloitteisesti, vaan joukot toimivat aina torjunnasta vastaavien viranomaisten alaisuudessa. Viranomaiset määrittelevät vapaaehtoisten tehtävän ja toiminta-alueen.
Miksi vapaaehtoisia tarvitaan?
Öljy on lähtökohtaisesti myrkyllistä ja haitallista kaikille eliöille, ihmisille ja eläimille. Siispä se on saatava siivottua luonnosta tehokkaasti.
Jos öljyvahinko sattuu, yrittävät viranomaiset saada sen hallintaan merellä. Suuren öljyvahingon sattuessa on kuitenkin melkein väistämätöntä, että öljyä päätyy myös rannalle. Suomen viranomaiset valmistautuvat skenaarioon, jossa yhden öljytankkerin kaksi lastitankkia vaurioituisi ja niiden sisältö, noin 30 000 tonnia öljyä, vuotaisi mereen. Tällaisen öljyvahingon siivoaminen voisi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Kaikki käsiparit ovat tällaisessa operaatiossa tärkeitä.
Rannan puhdistaminen on hidasta käsityötä. Kuva: Hilla Höyhtyä
“Jos mietitään, miten monta käsiparia me tarvitaan siihen toimintaan, niin aivan mielettömän monta. Jos kyse on viikkoja tai kuukausia kestävästä operaatiosta, niin ei viranomaisilla ole sitä yli 200 henkeä pyörittää siellä rannalla useiden viikkojen aikana. Vapaaehtoisia siis todellakin tarvitaan”, Ryan kertoo.
Takaisin harjoituksiin!
Kun öljy (tai tässä tapauksessa turve) on kerätty luonnosta, riisutaan varusteet varovasti. Mutta sitä ennen kaivetaan suklaakastike esiin – sillä jäljitellään näissä harjoituksissa öljyä.
Riisuutumisessa puhtaalla alueella työskentelevät auttavat likaisella, eli öljyyntyneellä alueella työskenteleviä joukkoja. Riisumisessa on tärkeää rullata varusteet pois päältä niin, ettei öljy kosketa vapaaehtoista. Ja jälleen tehdään tiivistä yhteistyötä! Riisumisen jälkeen alueelta viedään mukana kaikki tarvikkeet, ja sitten vapaaehtoiset siirtyvät vielä sisätiloihin kahvittelemaan ja käymään läpi päivää. Kiitos harjoituksista WWF <3.
Riisuutuminen tapahtuu puhdistautumispisteellä puhtaiden joukkojen avustuksella. Kuva: Hilla Höyhtyä
Haluatko tukea WWF:n öljyntorjuntajoukkoja?
Kuka tahansa 18-69-vuotias peruskuntoinen henkilö voi liittyä WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin vapaaehtoiseksi. WWF kouluttaa vapaaehtoiset tehtävään, ja joukkoihin ilmoittautuneet voidaan hälyttää avuksi, mikäli öljyvahinko tapahtuu.
Myös kummina voit auttaa! Ryhtymällä WWF:n Itämeri-kummiksi autat WWF:ää kouluttamaan ja varustamaan vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, jotta ne ovat valmiina silloin, kun apua tarvitaan. Voit liittyä kummiksi wwf.fi/auta!
