Eikö rahaa jää säästöön, vaikka tulot kasvoivat? Saatat kärsiä elintasoinflaatiosta

Onko tulotasosi kasvanut merkittävästi työelämään siirtymisen johdosta, mutta silti raha, joka tulee, myös menee? Saitko juuri palkankorotuksen, mutta sukan varteen ei silti jää aiempaa enempää? Saatat kärsiä elintasoinflaatiosta!

Asiantuntijan mukaan elintasoinflaation myötä käsitys kohtuullisen kulutuksen tasosta nousee. Kuva: Mimmit sijoittaa

Elintasoinflaatiolla (lifestyle inflation) tarkoitetaan ihmisten taipumusta lisätä kulutusta tulojen kasvaessa. Menot siis kasvavat tulojen kasvaessa, eikä suurempi palkka siirry säästöihin tai sijoituksiin, vaan saattaa hävitä tililtä melko huomaamattakin ennen seuraavaa palkkapäivää.

Salakavalan elintasoinflaation seuraukset voivat olla merkittävät: säästöjä ei välttämättä kerry halutulla tahdilla, taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen hidastuu, kyky selviytyä yllättävistä menoista voi heikentyä ja pahimmassa tapauksessa lisääntynyt kulutus voi johtaa velkaantumiseen.

Kulutustutkija ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan mukaan ilmiön taustalla on erityisesti sosiaaliset tekijät: kun oman tulotason viiteryhmä muuttuu, myös kulutusta halutaan muuttaa uuden viiteryhmän mukaiseksi tai sellaiseksi kuin uuden viiteryhmän kuluttamisen ajattelee olevan.

“Kun rahaa on enemmän, silmät avautuvat kalliimmille asioille, sillä niiden ostaminen on mahdollista. Ihmiset eivät välttämättä myönnä itselleen, mutta tärkein tekijä tämän taustalla on se, että halutaan kuluttaa samalla tapaa kuin muut, jotka tienaavat suunnilleen saman verran”, Wilska toteaa.

Ajatus siitä, mitä ihmisen pitää pystyä ostamaan ja kokemaan, muuttuu

Wilskan mukaan elintasoinflaation myötä käsitys kohtuullisen kulutuksen tasosta nousee. Toisin sanoen, kun tulot kasvavat, myös ajatus siitä, mitkä asiat, tavarat ja kokemukset ovat osa hyvää, tässä hetkessä toteutettavissa olevaa elämää, muuttuu.

“Lisääntyneiden tulojen myötä vanhasta kulutustasosta ei saada enää samaa tyydytystä. Kulutuskriitikot ovat sitä mieltä, että tälle ei ole ylärajaa, vaan ilmiötä tapahtuu, kasvoivatpa tulot miten paljon tahansa”, Wilska kertoo.

Hän korostaa, että nykyinen, kuluttamiseen ohjaavia ärsykkeitä vilisevä elinympäristömme on otollinen vahvistamaan elintasoinflaatiota. Sosiaalinen media, muut mediat ja fyysinen maailma syöttävät meille jatkuvasti vihjeitä siitä, minkä ostaminen ja millaisten asioiden tekeminen kuuluu elämään ja voisi tehdä onnelliseksi.

Kasvaneet kulut käytetään statussymboleihin 

Wilskan mukaan raha käytetään useimmiten perinteisiin statussymboleihin – hienompaan autoon, yhtä brändiä kalliimpiin vaatteisiin, merkkilaukkuihin ja luksuskosmetiikkaan.

Toisaalta myös vaatimukset sille, missä ja miten asuu ja minne matkustaa, tahtovat kasvaa.

“Pitää asua paremmilla asuinalueilla, ostaa talo tai asunto ja tehdä vähän kalliimpia matkoja”, Wilska luettelee.

Kaiken kaikkiaan ennen luksuksena nähdyt kokemukset, saattavat siirtyä osaksi arkipäivää: ulkona syöminen, staycationit, kauneushoidot ja tyyriit harrastukset voivat hiipiä helposti osaksi viikottaisia tai kuukausittaisia rutiineja.

Toiset ovat alttimpia elintasoinflaatiolle kuin toiset

Wilska uskoo, että tietyt luonteenpiirteet, toimintatavat ja elinympäristöt saattavat altistaa elintasoinflaatiolle. Se, millaisissa ympyröissä liikkuu, miten paljon ihmiset ympärillä arvostavat materiaa, ja miten paljon viettää aikaa sosiaalisessa mediassa välillä hyvinkin tarkkaan kohdennetun kaupallisen sisällön parissa, vaikuttaa.

Wilskan mukaan sekä sosiaaliset ekstrovertit että epäitsevarmuuteen taipuvaiset henkilöt voivat päätyä kasvattamaan kulutustaan muita herkemmin. Vilkasta sosiaalista elämää viettävillä rahaa kuluu herkästi ystävien näkemiseen ja erilaisiin tapahtumiin. Lisäksi ekstrovertit saattavat olla introverttejä impulsiivisempia.

Epävarma saattaa puolestaan hakea kuluttamisella toisten hyväksyntää.

“Jos välittää toisten mielipiteistä, niin on herkempi ajattelemaan, että pitää kuluttaa tietyllä tapaa. Toisaalta myös nuoret ihmiset tapaavat välittää toisten mielipiteistä muita enemmän”, Wilska pohtii.

Myös oma tausta ja aiempi eletty elämä vaikuttavat.

“Jos on kokenut lapsuudessa köyhyyttä, saattaa ajatella materian tuovan onnea. Tai toisaalta, jos pyrkii luokkanousuun, parempaan asemaan tai vaurastumiseen, saattaa jo ennakolta ostaa tuotteita, jotka viestivät, että kuuluu tähän tavoiteltuun luokkaan, asemaan tai tulotasoon”, Wilska sanoo.

Lisäksi tietyillä aloilla ja tietyissä työpaikoissa työskentelevät saattavat kokea painetta tietynlaiselle kuluttamiselle –  etenkin vastavalmistuneena ja uran alkutaipaleella. Esimerkkialoiksi Wilska nostaa finanssi- ja lakialat.

Elintasoinflaatiota vastaan voi taistella taloustaidoidolla ja tiedostava kuluttamisella

Oman talousosaamisen kasvattaminen ja tietoinen kuluttaminen ovat Wilskan mukaan avainasemassa, mikäli haluaa välttää elintasoinflaation. Lisäksi sosiaalisen median käytön rajoittaminen saattaa auttaa, mikäli ostoimpulsseja tulee enenevissä määrin.

“Ylipäätään voisi olla hyödyllistä istua alas, pohtia omaa arvomaailmaa, mikä elämässä on tärkeää ja mitä haluaa saavuttaa kuluttamisella”, hän toteaa.

Tulojen seuraaminen, taloudellisten tavoitteiden asettaminen, budjetointi, rahan siirtäminen säästöön heti palkkapäivänä, sijoitusten automatisointi sekä harkittujen ostopäätösten tekeminen tukevat kaikki sitä, että kuluttaminen ei kasva käsi kädessä tulojen kasvun myötä ainakaan huomaamatta.

“On hyvä tiedostaa, että kulutus ja onnellisuus eivät kulje käsi kädessä. Tulot toki nostavat onnellisuutta tiettyyn pisteeseen asti, mutta taloudellinen turvattomuus taas laskee sitä, ja siihen ylikuluttaminen voi johtaa”, Wilska painottaa.