Yksinäisyys ei näy, mutta sattuu – tästä syystä sen torjuminen on kaikille tärkeää
Mainos: HelsinkiMissio
Tiedätkö tunteen, kun olet porukassa, mutta silti tuntuu, ettei kukaan oikeasti näe sinua? Et ole ainoa, sillä joka viides suomalainen on tuntenut yksinäisyyttä.
Kuva: Mimmit sijoittaa.
Yksinäisyys ei aina tarkoita tyhjää kämppää tai hiljaista viikonloppua. Se on tunne, jonka voi kohdata työpaikalla, keskellä juhlia tai ihmisten ympäröimänä.
“Erityisesti nuoret ovat tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa koronan jälkeen. Se, että on porukassa, ei katso, tunteeko olevansa porukassa”, kertoo HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki.
“Yksinäisyys on henkilökohtainen kokemus.”
Kun uudet opinnot, muuttuva ympäristö ja jatkuva pärjäämisen paine kasaantuu, kaipaa ihminen tukea ja muita ympärilleen. Korkeakouluissa monet kokevat, että omaa ryhmää ei löydy. Etäopiskelu ja yksilökeskeisyys tekevät asiasta entistä haasteellisempaa.
Haitallista yksinäisyyttä kokevat nuoret tunnistavat yksinäisyyden liittyvän mielenterveysongelmiin. Yksinäisyys lisää väsymystä, ärtymystä ja aiheuttaa keskittymisvaikeuksia.
”Yksinäisyyden kamalin leima on se, että sen ajatellaan olevan aina itse aiheutettua.”
Yksinäisyys – hiljainen hyvinvointikriisi?
On täysin normaalia kokea aika ajoin yksinäisyyttä. Pitkäkestoista ja jatkuvaa yksinäisyyttä on kokenut kuitenkin joka viides suomalainen.
“Huima luku pitkittyessä ja tämähän on vain lisääntynyt entisestään”, Lähteenmäki toteaa.
Miltä yksinäisyys sitten tuntuu? Masentaa, ahdistaa ja on näkymätön tunne. On myös melko yleistä, että yksinäisyyttä ei tunnisteta tai ei haluta tunnistaa.
“Yksinäisyys uhkaa perustavaa olemassaoloa. Kokemus siitä, ettei itsellä ole laumaa, on voimakas tunne. Se kertoo meidän biologiasta”, Lähteenmäki sanoo.
Suomalaisista lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, että yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista tulisi puhua yhteiskunnassa nykyistä enemmän.
“Terveyspalveluiden piirissä ei välttämättä saada kiinni, mikä kiputila on kyseessä. Nuoret käyttävät esimerkiksi paljon särkylääkkeitä.”
Saat olla itsekäs (tai oikeastaan vain huolehdit itsestäsi <3)
Yksinäisyyden pitkittyessä ihminen ei välttämättä tunnista enää tarpeitaan, kuten kaipaako unta, ravintoa tai muiden seuraa. Tällöin voi tarvita ulkopuolista apua.
Lähteenmäki muistuttaa, että kaikki lähtee perusasioista. Jos on väsynyt ja stressaantunut, muut ihmiset tuntuvat herkästi ahdistaville. Kun ensimmäisenä on tunnistanut omat tarpeensa, voi miettiä, mikä olisi itsestä mielekästä.
“Mikä olisi minusta kivaa? Tässä saa olla itsekäs. Jos pidät esimerkiksi lukemisesta, mistä löydät lukupiirin? Älä mukaudu muihin, vaan mieti omia kiinnostuksen kohteita.”
Jos taas huomaat yksinäisen, ei sinun tarvitse ottaa koko taakkaa harteillesi. Pienilläkin asioilla on valtava merkitys.
“Asiasta tulee monelle iso kuorma. Tulee olo, ettei pysty mihinkään.”
Usein riittää kuitenkin jo pieni havahtuminen omiin totuttuihin tapoihin. Voisimmeko tutun työporukan kesken joskus antaa tilaa pöydästä vapaalla tuolilla ja kutsua siihen uuden ihmisen? Tai entä jos itse kävisi kyselemässä kuulumisia muilta?
“Usein hakeudumme omiin tuttuihin porukoihimme ja lisäämme omaa hyvinvointiamme, emme kokonaisvaltaista hyvinvointia esimerkiksi työyhteisön kesken.”
Lahjoitettu euro maksaa itsensä takaisin
HelsinkiMission tehtävänä on vähentää yksinäisyyttä ympäri Suomen, esimerkiksi Nuorten kriisipiste antaa maksutonta ja matalan kynnyksen kriisi- ja keskusteluapua 12–29-vuotiaille nuorille. Kriisipisteellä käyntiin ei tarvita lähetettä tai diagnoosia.
“Terveydenhuolto on taas diagnoosilähtöistä, jolloin yksinäinen saatetaan sivuuttaa. Järjestöä tarvitaan, sillä täällä voidaan puhua hyvin avoimesti, ymmärretään ja tarjolla on apua ketterästi.”
Myös hidastunut avunsaanti mielenterveysongelmiin Suomessa on havaittu järjestötoiminnassa, sillä yhä vaikeammassa tilanteessa olevat nuoret kääntyvät HelsinkiMission puoleen.
Toiminta on riippuvainen lahjoituksista.
On tutkittu, että lahjoitettu euro maksaa itsensä yhteiskunnalle takaisin jo saman vuoden aikana lähes kaksinkertaisesti. Hyöty koostuu kustannuksista, joita julkiselle terveydenhuollolle koituisi.
HelsinkiMission kuukausilahjoittajat muodostavat Kaveripiirin, jonka tavoitteena on, että kukaan ei jää yksin. Lue lisää kuukausilahjoittamisesta täältä.
Lahjoitukset ovat enemmän kuin hyväntekeväisyyttä, ne ovat konkreettinen sijoitus nuorten hyvinvointiin ja koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. Yksinäisyyttä ei ratkaista yksin, se on meidän yhteinen asia. <3
