Onko Trumpin aikakausi tasa-arvotyön loppu?

Trump on julistanut tekevänsä töitä sen eteen, että Yhdysvallat ei tule enää olemaan “woke”. Samaan aikaan useat Yhdysvalloissa toimivat yritykset ovat lopettaneet osan monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä ohjelmistaan. Onko yritysten tasa-arvotyö tullut päätökseen maailmalla? Entä meillä Euroopassa?

Kuva: Mimmit sijoittaa

Liittovaltion DEI-ohjelmien (Diversity, Equity and Inclusion) lakkauttaminen, monimuotoisuuden ja tasa-arvon parissa työskentelevien passittaminen pakkolomalle, sukupuolten tasa-arvoon liittyvien sanojen kitkeminen YK:n kielestä sekä aiheita edes kaukaisesti sivuavien tieto- ja kaunokirjojen sensurointi.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on aloittanut toisen kautensa toimilla, joiden tarkoitus on varmistaa, että Yhdysvallat ei tule enää olemaan “woke”.

Odottamattomasta käänteestä Trumpin tasa-arvon vastaisessa taistelussa ei ole kyse. Hän kritisoi monimuotoisuusohjelmia julkisesti jo ensimmäisellä kaudellaan. 

Aalto-yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan vuorineuvos Marcus Wallenberg professori Rebecca Piekkari korostaa, että monimuotoisuuden ja tasa-arvon puolesta puhujia sekä sitä kritisoivia on ollut ylipäätään olemassa samanaikaisesti koko ilmiön historian ajan.

“Näitä keskusteluja on aina käyty rinnakkain, mutta ne eivät aina kohtaa. Se on tämän päivän amerikkalaiselle yhteiskunnalle hyvin tyypillistä, että tällaiset keskustelut elävät omissa todellisuuksissaan”, hän toteaa.

Piekkari uskoo, että nykyinen kritiikki kumpuaa valkoisen eliitin halusta pitää kiinni oikeuksistaan. Toisin sanoen vallassa oleva enemmistö kokee DEI-työn uhkaavan asemaansa.  

Kärkästä kritiikkiä ja diktatuurimaisia toimia

Trumpin esittämä kritiikki on kuitenkin aiempaa kärkkäämpää. Piekkari toteaa, että Trumpin toisen kauden kannanotot aiheen tiimoilta vaikuttavat kärjistävän ja polarisoivan yhteiskunnallista keskustelua aiempaa voimakkaammin.

“Huomionarvoista on se, että Trump käyttää retoriikkaa, jossa DEI-työ mielletään syrjinnäksi. Hän ikään kuin kantaa huolta valkoisten oikeuksista kritisoidessaan DEI-työtä”, Piekkari toteaa.

Myös toimien tasoa voidaan pitää yllättävänä. Piekkarin mukaan päätökset ja teot tuovat mieleen monella tapaa Venäjän ja muut diktatuurit, joissa erilaisia keskusteluja tukahdutetaan omien valtapäämäärien tukemiseksi.

“Nämä ovat aika diktatuurimaisia toimia, kun lähdetään sensuroimaan ja kirjoittamaan historiaa uudestaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeriön nettisivuilta on poistettu sankareita ihonvärin perusteella. Onhan se aika voimallista toimintaa”, Piekkari toteaa.

Monet yhdysvaltalaiset yhtiöt luopuvat DEI-ohjelmistaan tai brändäävät niitä uudelleen

Trumpin toimet ovat saaneet myös yhdysvaltalaiset yritykset liikkeelle. Esimerkiksi Amazon ja Walmart ovat romuttaneet DEI-aloitteitaan ja konsulttiyhtiö Accenture on luopunut monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta koskevista tavoitteistaan.

Toisaalta esimerkiksi Apple on julistanut seisovansa jatkossakin DEI-sitoumuksensa takana.

Piekkarin mukaan valtaosa Yhdysvalloissa toimivista yrityksistä suhtautuu monimuotoisuustyöhön tällä hetkellä varovaisen odottavasti.

Kyse ei ole välttämättä siitä, että DEI-työstä luovuttaisiin täysin – ainakaan kaikissa yhtiöissä. 

Osa firmoista toteuttaa jatkossa niin sanottua piilevää monimuotoisuustyötä: toimia brändätään uusilla nimillä ja tiettyjen ryhmien tukemista jatketaan hissukseen ilman, että niistä puhuttaisiin julkisesti.

“Suuryritykset ovat poliitikkojen suurennuslasin alla. Yritykset ovat tietoisia oikeudellisista riskeistä ja samalla he kokevat niin suurta poliittista ja sosiaalista painetta päättäjien taholta, että ne haluavat toimia näin,” Piekkari toteaa.

DEI-ohjelmat eivät sinällään ole vielä laittomia yhdysvalloissa. Niihin liittyy kuitenkin oikeudellinen riski, sillä esimerkiksi Yhdysvaltain Oikeusministeriö ja tasa-arvoisen työllistymisen mahdollisuuksista vastaavaa viranomainen (EEOC) ovat julkaisseet tiedotteen, jossa varoitetaan tiettyjen DEI-toimien olevan laittomia niiden “syrjivän” luonteen vuoksi.

Euroopassa on noussut vastareaktio – mutta samalla ollaan varovaisia

Trump on pyrkinyt ulottamaan monimuotoisuuden vastaista työtään myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Hufvudstadsbladet (HBL) uutisoi Trumpin hallinnon patistaneen Helsingin yliopistoa poistamaan Yhdysvaltojen osittain rahoittamia stipendejä käsittelevistä tiedotteistaan sanoja, kuten “tasa-arvoinen yhteiskunta” ja “naiset yhteiskunnassa”.

Piekkari toteaa, että eurooppalaiset tai suomalaiset yhtiöt eivät kuitenkaan ole lähteneet purkamaan DEI-ohjelmiaan tai -sitoumuksiaan Yhdysvaltojen tapahtumien seurauksena. Hänen mukaansa liikehdintä on päinvastoin vahvistanut ainakin osan yhtiöistä sitoumusta monimuotoisuustyöhön.

“Kyllä suurimmalta osin halutaan korostaa erilaisuutta ja eurooppalaisuutta, jossa monimuotoisuus on hyvin tärkeä arvo. Tavallaan täällä on noussut vastareaktio Trumpin toimiin”, Piekkari toteaa.

Hänen mukaansa monet kansainvälisen yhtiöt ovat kuitenkin tehneet päätöksen, että Yhdysvalloissa toimitaan DEI-työn suhteen eri tavalla kuin muissa toimintamaissa.

Piekkari uskoo ylipäätään, että sitoumuksista huolimatta myös Suomessa ja muualla Euroopassa ollaan aiheiden tiimoilta aiempaa varovaisempia tulevina vuosina. Monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion edistämistä ei välttämättä uskalleta puolustaa julkisissa keskusteluissa aiempaan tapaan.

DEI on jäähdytystilassa

DEI-työn voidaan katsoa olleen ylipäätään laskusuhdanteessa etenkin Yhdysvalloissa viime vuosien aikana jo ennen Trumpin uutta valintaa.

Onko Trumpin aikakausi viimeinen naula monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden arkkuun?

Siihen Piekkari ei usko. Ei edes yhdysvaltaisten yhtiöiden osalta, mikäli asiaa tarkastelee pidemmällä aikavälillä.

Hän näkee ennemminkin monimuotoisuustyön olevan jäähdytystilassa.

“Trumpin presidenttikauden kesto on neljä vuotta. Se on pitkässä juoksussa lyhyt aika. Siinä mielessä tämä ei ole monimuotoisuuden loppu. Vastatuulen aikakausia on ollut aiemminkin.”