Vuodesta 2016 tähän päivään – näin tasa-arvo on edennyt työelämässä

Sosiaalinen media vei alkuvuodesta aikamatkalle vuoteen 2016. Mutta mitä naisten tasa-arvolle työelämässä on tapahtunut kymmenessä vuodessa? Mimmit haastatteli henkilöstöjohtamisen emerita-professori Anna-Maija Lämsää, jonka mukaan tasa-arvossa on otettu askelia eteenpäin, mutta maali ei ole vielä näkyvissä.

Kuva: Mimmit sijoittaa

Palkkaerot kaventuvat, mutta vauhti jättää toivomisen varaa

Palkkaerot ovat kaventuneet viimeisten vuosien varrella hitaasti, ja tällä hetkellä palkkaero naisten ja miesten välillä on noin 16 prosenttia. Koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö STTK on laskenut palkkaeroa vuodesta 2011 lähtien, ja sinä aikana ero on kaventunut keskimäärin noin 0,2 prosenttia vuodessa. Näin ollen viimeisen kymmenen vuoden aikana eroa on kurottu umpeen vain maltillisesti.

Anna-Maija Lämsän mukaan kehitys palkkatasa-arvossa on viime vuosina ollut hitaanlaista, ja avoin keskustelu on jatkossakin tärkeää. Palkka-avoimuutta tukemaan saapuu pian EU:n palkka-avoimuusdirektiivi, mutta Lämsä painottaa, ettei muutos tapahdu automaattisesti, vaan vaatii yrityksiltä aktiivisia toimia.

Lämsän mukaan direktiivi voi auttaa tukemaan sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Se voi auttaa tunnistamaan perusteettomia palkkaeroja ja parantaa sekä työntekijöiden että työnhakijoiden asemaa palkkaneuvotteluissa, kun faktoja on aiempaa paremmin saatavilla. 

Muutos on aina muutosta, mutta palkkaerojen kaventamisessa voisimme rohkeasti siirtyä kävelyvauhdista juoksemiseen, jotta tasa-arvo palkoissa saavutettaisiin. Myös yhteiskunta hyötyisi kehityksestä, kun naisilla olisi enemmän ostovoimaa ja korkeampi verokertymä.

Yhä useampi pomo on mimmi

Positiivinen kehitys pomoudessa: “Naisten osuus johtotehtävissä on kasvanut vuodesta 2016”, Lämsä kertoo.

EVAn lasikattomittarin mukaan naisjohtajien osuus vuonna 2016 oli 31 %. Mittari kokoaa yhteen tietoja naisjohtajien osuudesta ja naisten mahdollisuuksista eri maissa. Viimeisimmän EVAn julkaiseman mittarin mukaan vuonna 2024 naisjohtajien osuus oli 37,7 %. Kasvua on siis tapahtunut 6,2 %. Hyvä mimmit! Muutos on tärkeää myös siksi, että johtotehtävissä näkyvät naiset laajentavat käsitystä siitä, kuka voi edetä ylimpään johtoon. Näkyvät esikuvat vaikuttavat uravalintoihin ja siihen, millaisia mahdollisuuksia naiset näkevät itselleen työelämässä.

“Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien määrän kehityksessä huomaa kuitenkin haasteita”, Lämsä nostaa.

Keskuskauppakamarin toteuttaman naisjohtajakatsauksen mukaan vain 8 % pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on naisia. Tämä tarkoittaa, että miehiä pörssiyhtiöiden toimareina vuonna 2025 oli 121, kun naisia vain 11. Vuodesta 2016 määrä on kuitenkin yli tuplaantunut, sillä saman tutkimuksen mukaan tällöin pörssiyrityksien toimareina naisia oli vain 5. 

Isät vapaille ja urat tasaisemmalle viivalle

“Merkittävin muutos Suomessa tasa-arvokehityksen kannalta viimeisen kymmenen vuoden aikana on perhevapaauudistus”, Lämsä kertoo. Vuonna 2022 voimaan astuneen uudistuksen tarkoituksena on lisätä työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioida paremmin erilaiset perhemuodot.

Uudistus Lämsän mukaan on kiihdyttänyt tasa-arvokehitystä. Kelan tutkimuksen mukaan uudistuksen myötä isät käyttävät perhevapaita aiempaa enemmän ja pidempään, ja yhä useammin eri aikaan kuin äidit. Isät ovat uudistuksen jälkeen käyttäneet vanhempainvapaita eri aikaan kuin äidit keskimäärin 68 päivää eli noin 2,7 kuukautta. Ennen uudistusta vastaava aika oli 33 päivää eli noin 1,3 kuukautta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että isien itsenäinen hoivavastuu on lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Tämä tukee vanhempien ja lasten välisen suhteen kehittymisen lisäksi työelämän tasa-arvoa. 

“Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen on tasa-arvon kannalta keskeistä, sillä se lyhentää naisten poissaoloa työelämästä ja tukee sekä urakehitystä että palkkakehitystä”, Lämsä kertoo.

“Me too” teki häirinnästä näkyvää työelämässä

Toiseksi konkreettiseksi ja merkittäväksi kehitysaskeleeksi tasa-arvon kannalta Lämsä nostaa vuonna 2017 laajasti esiin nousseen me too -liikkeen. Liike toi seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön työelämässä avoimen julkisen keskustelun kohteeksi ja muutti pysyvästi tapaa, jolla aiheesta puhutaan.

“Suomessakin me too vahvisti keskustelua ja korosti työnantajien vastuuta puuttua häirintään sekä nollatoleranssia epäasialliselle kohtelulle”, Lämsä nostaa.

Keskustelun avoimuus on lisännyt myös mediaherkkyyttä. Lämsän mukaan ilmiöiden näkyväksi tekeminen on ollut keskeistä, sillä julkisuus on osaltaan lisännyt painetta siihen, että häirintään puututaan eikä sitä sivuuteta työyhteisöissä.

Asenteet tasa-arvoa kohtaan ovat muuttuneet

Tasa-arvon kannalta muutos on ollut todellista, vaikka se on edennyt hitaammin kuin toivoisi. Siksi keskustelua tasa-arvosta on tärkeää jatkaa. Anna-Maija Lämsä on tutkinut naisten asemaa ja johtajuutta jo 1990-luvulta lähtien, jolloin aihetta ei pidetty laajasti merkittävänä tutkimuskohteena.

“Jos meni puhumaan yliopistolle, aihetta pidettiin hölmönä ja epäpätevä, ja ylipäätään vain naisia kiinnosti. 2000-luvun aikana tämä on muuttunut paljon, ja nyt aihe kiinnostaa laajemmin naisia, miehiä ja yrityksiä”, Lämsä kertoo.

Tasa-arvon kannalta siis muutosta on tapahtunut, vaikka muutos voisi olla nopeampaakin.