Tiesitkö, että jopa neljäsosalla naisista on migreeni? Silti suuri osa sinnittelee ilman diagnoosia – ja siitä kärsii koko Suomi
Mainos: AbbVie
Migreeni on aikuisten yleinen neurologinen sairaus: Suomessa on arviolta noin 850 000 migreeniä sairastavaa, joista 80 prosenttia on naisia. Euroopan maissa diagnoosi puuttuu kuitenkin isolta osalta migreeniä sairastavista. Migreeni maksaa yhteiskunnalle satoja miljoonia euroa vuodessa. Migreenistä välittäminen on kaikkien suomalaisten asia.
Asiantuntijan mukaan sukupuolihormoneilla ja kuukautiskierrolla on todettu olevan merkittävä vaikutus migreenin oirekuvassa. Kuva: Mimmit sijoittaa
Toisella puolella päätä tuntuu sydämen sykkeen mukana sykkivää jomotusta, joka pahenee rasituksessa. Kipu on kohtalaista ja häiritsee keskittymistä. Väsyttää, ja on pahoinvoiva olo.
Näitä oireita ei aina tunnisteta migreeniksi, kertoo neurologian dosentti Filip Scheperjans.
“Monen mielikuva migreenistä on, että ollaan aivan rauniona pimeässä, on oksentelua, sahalaitoja näkökentässä ja kovaa särkyä”, Scheperjans kertoo.
“Jos näin ei ole, migreeni mielletään usein tavalliseksi päänsäryksi.”
Suuri osa migreenipotilaista on ilman diagnoosia
Todellisuudessa migreenin vaikutukset elämään vaihtelevat. Lievimmillään särkyä on hyvin satunnaisesti, mutta pahimmillaan migreeni lamauttaa ihmisen sängyn pohjalle toiminta- ja työkyvyttömäksi.
Scheperjans kertoo päänsäryn viittaavan migreeniin, jos vähintään kaksi seuraavista pääkriteereistä täyttyy: toispuoleinen päänsärky, sydämen tahdissa sykkivä päänsärky, särky joka pahenee rasituksessa, ja kipu on kohtalaista tai kovaa.
Hän mainitsee myös, että lisäksi tulee täyttyä yksi lisäkriteereistä: aistiherkkyys tai pahoinvointi.
Euroopan migreeni- ja päänsärkyliittouma (European Migraine and Headache Alliance) julkaisi tämän vuoden alussa Migraine in Women 2025 -kyselyn tulokset, jossa oli mukana 13 Euroopan maata. Tulosten julkaisun yhteydessä tuotiin mm. esiin se tosiasia, että vaikka migreeni on yleinen sairaus (esiintyvyys noin 15 % väestöstä), 42 % kyselyyn osallistuneista migreenioireista kärsivistä naisista ei ollut koskaan saanut virallista migreenidiagnoosia.
Scheperjans arvioi, että yhtenä suurena syynä voisi olla nimenomaan säryistä kärsivän tiedon puute siitä, mikä erottaa migreenin muusta päänsärystä.
Migreenisärystä puhutaan myös mediassa ja somessa hieman vähätellen päänsärkynä, jonka hoitoon jaetaan kommenttikentissä kaikenlaisia kotikonsteja.
Kyse on kuitenkin kroonisesta neurologisesta sairaudesta, joka vaatii oireiden mukaista ja ammattilaisen suunnittelemaa hoitoa.
Työikäisten naisten suurin taakka
Scheperjans täräyttää pöytään pysäyttävän faktan: jopa neljäsosalla naisista on migreeni.
“Sukupuolihormoneilla ja kuukautiskierrolla on todettu olevan merkittävä vaikutus migreenin oirekuvassa”, hän kertoo.
Migreeni alkaa usein jo nuorella iällä ja helpottuu naisilla menopaussin jälkeen, minkä vuoksi se kuormittaa erityisesti työikäisiä. 15–49-vuotiaiden naisten keskuudessa migreeni onkin merkittävin elämää ja työntekoa haittaava sairaus.
Migreeni näkyy potilaan elämässä ja työssä muun muassa väsymyksenä, työtehon laskuna ja sairauspoissaoloina.
“Sairauteen liittyvät ennen kohtausta tulevat oireet, kuten väsymys ja vaikeus keskittyä. Sen jälkeen särky ja itse migreenikohtaus voi kestää kolmekin päivää. Kohtauksen jälkeen olo saattaa olla puolikuntoinen ja krapulainen vielä monta päivää jälkeenpäin”, Scheperjans valottaa.
“Näistä kaikki ovat hieman ‘menetettyjä päivä’, olivat ne sitten työ- tai vapaapäiviä. Oikealla hoidolla ihminen voisi viettää nämä päivät hyväkuntoisena.”
Suuret kustannukset yhteiskunnalle
Potilaan elämänlaadun heikkenemisen lisäksi hoitamaton ja diagnosoimaton migreeni aiheuttaa myös yllättävän suuria kustannuksia yhteiskunnalle, kuten valtiolle ja työnantajille.
Suomelle migreeni maksaa arviolta yli 700 miljoonaa euroa vuodessa.
Suurin osa kustannuksista johtuu työtehon laskusta ja sairauspoissaoloista – eli juuri niistä asioista, mihin oikealla hoidolla olisi mahdollista vaikuttaa.
“Mitä aikaisemmin potilas saa migreenidiagnoosin, sitä helpommin ja nopeammin löytyy myös sopiva hoito”, Scheperjans summaa.
Osa potilaista kokee kuitenkin hoitoon pääsyn vaikeaksi ja hoitopolut pirstaleisiksi.
Scheperjans arvelee, että kokemus saattaa johtua perusterveydenhuollon rajallisista resursseista, kuten lyhyistä vastaanottoajoista ja alueellisista eroista hoidossa.
Maailman terveysjärjestö WHO ja eurooppalainen migreeni- ja päänsärky liittouma EMHA ovat korostaneet, että migreenin aiheuttamaa taloudellista taakkaa ja elämänlaadun heikkenemistä vastaan tulisi tehdä toimia myös kansallisella tasolla. Näin ovat tehneet jo muut pohjoismaat, kuten Ruotsi ja Tanska.
Suomessa vastaavia toimia ei ole tehty, eikä yhtenäistä kansallista ohjelmaa migreenin parempaan tunnistamiseen ja hoitoon vielä ole.
Migreenivapaa Suomi?
Miten migreeniä voitaisiin siis hoitaa paremmin, ja samalla vähentää myös Suomen migreenitaakkaa, jota kannetaan erityisesti työelämässä?
Scheperjansin mukaan on tärkeää, että tieto ja diagnoosikriteerit ovat helposti saatavilla. Myös hoitopolkujen yhtenäistäminen voisi auttaa.
Hyvä uutinen on, ettei diagnoosi vaadi kalliita tai vaikeita konetutkimuksia.
“Jos epäilee itsellään migreeniä, voisi hyvin tehdä ensin itse oirearvion netissä, ja mennä sen jälkeen lääkäriin. Jos uutena oireena on hankala päänsärky tai päänsärky muuttaa muotoaan, vaatii se aina lääkärin arviota”, Scheperjans ohjeistaa.
Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan ole käytössä yhtenäistä migreenin oirearviota, jonka potilas voisi täyttää itse ennen lääkärikäyntiä. Scheperjans arvelee, että sellainen voisi olla yksi konkreettinen tapa yhtenäistää migreenin hoitopolkua.
“Kaikilla pitäisi olla tietoa migreenistä ja mahdollisuus tehdä oirearviointi”, Scheperjans summaa.
<3<3<3Opi migreenistä lisää sivustolla www.otamigreenivakavasti.fi
Tämä postaus on tehty yhteistyössä Abbvien kanssa. Yksityisviestit [somevaikuttajalle] voidaan tarkistaa lääkevalmisteiden mahdollisten haittavaikutusten varalta potilasturvallisuuden vuoksi sekä viranomaisohjeistusten noudattamiseksi. Lääketeollisuuden eettisten ohjeiden mukaan reseptivalmisteiden tuotenimiä ei saa näkyä kuluttajille suunnatussa sisällössä tai kommenteissa. Lisäksi AbbViellä on vastuu raportoida kaikki lääkevalmisteeseen liittyvät haittavaikutukset potilasturvallisuuden vuoksi viranomaisohjeistusta noudattaen. Raportointi tehdään AbbVien tietosuojaselostetta (https://privacy.abbvie/privacy-policies/finland-privacy-policy.html) noudattaen.
FI-NEUM-260023/05.2026
Artikkelissa käytetyt lähteet:
Husøy AK, Yu S, Liu R, Herekar AA, Ahmed B, Herekar AD, Tegueu CK, Tamdja AD, Magnerou AM, Kissani N, Adarmouch L, Adoukonou T, Agbetou M, Kossi O, Zebenigus M, Teckle-Haimanot R, Worku DK, Rao GN, Kulkarni GB, Gururaj G, Jumah MA, Khathaami AMA, Quispe G, Palomino-Diaz
Kosunen M, Rossi J, Niskanen S, Metsä R, Kainu V, Lahelma M, Isomeri O. Healthcare resource utilization and associated costs among patients with migraine in Finland: A retrospective register-based study. PLoS One. 2024 Mar 20;19(3):e0300816. doi: 10.1371/journal.pone.0300816. PMID: 38507402; PMCID: PMC10954127.
EMHA Migraine in Women Survey 2025:https://www.emhalliance.org/wp-content/uploads/20260130_EMHA-Migraine-Women-Surveys-Final-Analyses_vSentV4.pdf Viitattu 30.4.2026
European Migraine and Headache Alliance: Migraine Stigma Surveys, Final Analysis, Nov 30th 2023https://www.emhalliance.org/wp-content/uploads/EMHA_STIGMA_2023_FINALANALYSIS.pdf Viitattu 27.4.2026
The National Center for Biotechnology Information: The cost of headache disorders in Europe: the Eurolight project https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22136117/ Viitattu 27.4.2026
Atula, S. Migreeni. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00047 Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim Viitattu 27.4.2026
Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 27.4.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Cen, J., Wang, Q., Cheng, L. et al. Global, regional, and national burden and trends of migraine among women of childbearing age from 1990 to 2021: insights from the Global Burden of Disease Study 2021. J Headache Pain 25, 96 (2024). https://doi.org/10.1186/s10194-024-01798-z
Tiitinen, A.Vaihdevuosien hormonihoito perussairauden yhteydessä https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01161/vaihdevuosien-hormonihoito-perussairauden-yhteydessa Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim Viitattu 27.4.2026
Cen, J., Wang, Q., Cheng, L. et al. Global, regional, and national burden and trends of migraine among women of childbearing age from 1990 to 2021: insights from the Global Burden of Disease Study 2021. J Headache Pain25, 96 (2024). https://doi.org/10.1186/s10194-024-01798-z
Hansson-Hedblom, Amanda & Axelsson, Isabelle & Jacobson, Lena & Tedroff, Joakim & Borgström, Fredrik. (2020). Economic consequences of migraine in Sweden and implications for the cost-effectiveness of onabotulinumtoxinA (Botox) for chronic migraine in Sweden and Norway. The Journal of Headache and Pain. 21. 10.1186/s10194-020-01162-x.
Teva Finland, Ajankohtaista: Potilaiden ja lääkäreiden raportoimat migreenin hoidon esteet Suomessa, 27.4.2025. https://www.tevafinland.fi/ajankohtaista/potilaiden-ja-laakareiden-raportoimat-migreenin-hoidon-esteet
World Health Organization. Newsroom: Migraine and other headache disorders, julkaistu 24.10.2025. https://www.who.int/en/news-room/fact-sheets/detail/headache-disorders?utm_source=chatgpt.com Viitattu 29.4.2026
European Migraine and Headache Alliance. A European Call to Action on Migraine:
Strategic Advocacy Framework to Improve Migraine Care and Support https://www.emhalliance.org/project/emha-white-paper/ Viitattu 29.4.2026
Regeringskansliet, Pressmeddelande från Socialdepartementet: Nationella riktlinjer för migränvården ska tas fram, publicerad 24 juni 2025 https://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2025/06/nationella-riktlinjer-for-migranvarden-ska-tas-fram/ Viitattu 29.4.2026
National Knowledge Center for Headache: Migraine prevention efforts are important for women's healthhttps://videnomhovedpine.dk/nyheder/indsats-mod-migraene-er-vigtig-kvinders-sundhed Viitattu 29.4.2026
* Suomessa on n. 850 000 migreeniä sairastavaa eli 15% väestöstä (1) Migreeniä sairastavista noin 70–75% on työelämässä (4) – tämä tarkoittaa, että Suomessa on 595 000–637 500 työikäistä, jotka sairastavat migreeniä. EU-maissa migreenistä aiheutuvien kustannusten on arvioitu olevan keskimäärin noin 1 222 € henkilöä kohden vuodessa (5), joten tähän perustuen työssä olevista migreenipotilaista aiheutuu Suomelle n. 730–780 milj. € kustannukset (jos lasketaan kaikkien 850 000 migreeniä sairastavien kustannukset kipuavat kohti miljardia euroa).
