Reportaasi Brysselistä: matka Euroopan unionin sydämeen sai minut muistamaan, mikä elämässä on tärkeää

Mimmien toimitus sai kutsun Euroopan parlamenttiin ja kävi Brysselissä asti selvittämässä, miksi Euroopan laajuisista asioista kannattaisi olla kiinnostuneempi. Matkalta tarttui mukaan myös aiempaa vahvempi eurooppalainen identiteetti.

Parlamentin edusta kuhisi ihmisiä alituiseen. Kuva: Mimmit sijoittaa

Herätys 4.42, laukku olalle ja nokka kohti lentokenttää. Yöunissa ei juuri ollut kehumista, mutta parhaat seikkailut vaativat joskus aikaisia herätyksiä.

Matka menee nopeasti, ja pian olen perillä syksyisessä Brysselissä. Täällä marraskuu on huomattavasti valoisampi, kuin Suomessa.

Kun ensimmäinen päivä parlamentissa alkaa, on tunnelma ennen kaikkea jännittynyt. Olen täällä osana lähes sadan eurooppalaisen sisällöntuottajan ryhmää, ja minulla on kunnia edustaa Suomea.

Meidät on kutsuttu tänne eri puolilta Eurooppaa tutustumaan Euroopan parlamentissa tehtävään työhön. Toiveissa on, että täällä saadun inspiraation voi välittää myös omalle yleisölleen, ja näin tehdä EU-asioista hieman helpommin lähestyttäviä.

Odotellessamme ohjelman alkua puhumme siitä, tuleeko näin arvokkaaseen paikkaan pukeutua aina bleiseriin, vai saako pitää kiinni rennommasta tyylistä. 

Ensivaikutelma parlamentista on hektinen. Käytävät vilisevät harmaita jakkupukuja ja kopisevia korkokenkiä. Ihmiset ovat tyylikkäitä. Kiitän itseäni, että pukeuduin hieman tavallista siistimmin.

Talo on täynnä meppejä, heidän avustajiaan, median edustajia, lobbareita ja kaikenlaisia asiantuntijoita. Ympärillä tapahtuu paljon, ja kiireinen ilmapiiri saa omankin olon rauhattomaksi.

Demokratian elinehto on, että me teemme päätökset yhdessä. Kuva: Mimmit sijoittaa

Inhimillisyys ilahduttaa

Meille on järjestetty paljon ohjelmaa aina työpajoista lehdistötilaisuuteen, mutta sen ohella minulla on myös oma missio: haluan tavata suomalaisia meppejä.

EU-asiat eivät tavoita varsinkaan nuoria, vaikka syytä olisi! Siksi haluan kuulla ja kertoa eteenpäin, millaista arki on Brysselissä ja millaisia asioita suomalaisten tänne äänestämät mepit ajavat.

Sain sovituksi ilahduttavan määrän tapaamisia, vaikka otin yhteyttä meppeihin vasta matkaa edeltävänä perjantaina.

Siinä missä jonkun kanssa ehdin viettää aikaa vain kymmenen minuuttia, toivottaa toinen minut tervetulleeksi toimistolleen juomaan kahvia ja rupattelemaan aiheesta – ja myös sen vierestä.

Kohtaamisissa meppien kanssa toistuu yksi teema: inhimillisyys! 

Sitä kun helposti kuvittelee, että ihminen, joka päätyy työskentelemään Euroopan Unionin kaltaiseen instituutioon, olisi jotenkin jäykkä ja virallinen koko ajan. Ilokseni kuitenkin huomaan, että myös täällä lentää läppä, ja politiikan supertähdilläkin on välillä koti-ikävää tai arkisia ärsytyksen aiheita.

Miten EU:n päätöksenteko näkyy arjessamme?

Saavuimme Brysseliin sikäli jännittävään aikaan, että pääsemme seuraamaan täysistuntoa. Kaikki Euroopan parlamentin 720 jäsentä 27:stä eri maasta kokoontuvat pitämään vaikuttavia palopuheita, mutta mikä tärkeämpää, äänestämään uudesta lainsäädännöstä.

Myönnän, että omassa päivittäisessä arjessani törmään melko vähän uutisointiin Euroopan parlamentissa päätettävistä asioista. Tämän myötä syntyy ehkä virheellinenkin kuva siitä, että Brysselissä tapahtuvat asiat eivät juuri vaikuttaisi elämääni.

Totuus kuitenkin on, että Brysselissä tehtävä työ ihan oikeasti muuttaa meidän arkeamme. Montaa EU:ssa tehtyä päätöstä vain pitää nykyään itsestäänselvyytenä.

Olen matkustanut ympäri Eurooppaa, ja onhan se nyt kätevää, että suuressa osassa Euroopan maita on käytössä sama valuutta, eikä joka rajalla tarvitse olla selittelemässä, miksi on tulossa maahan. 

Pankkisiirrot eri maiden välillä sujuvat kätevästi ilman lisämaksuja, ja kiitos roaming-maksujen poiston, voin käyttää puhelintani samoin kuin Suomessa.

Otin opiskeluvuosinani myös hyödyt irti Erasmus-vaihdosta, ja olen saanut elämäni aikana tutustua lukuisiin eurooppalaisiin, sillä liikkuminen ja maasta toiseen muuttaminen on melko mutkatonta.

Puhumattakaan siitä työstä, mitä EU:ssa tehdään suurten maailmanlaajuisten ongelmien ratkomiseksi.

Esimerkiksi juuri Brysselissä vierailumme aikana parlamentti äänesti uusista päästövähennystavoitteista, joiden tarkoitus on seurata edistymistä kohti päämäärää olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hurraa!

Arvostan myös sitä, että EU on kieltänyt mikromuovit alueellaan, jonka vuoksi voin ostaa vaikkapa kosmetiikkaa turvallisemmin mielin.

Lisäksi Euroopan unioni pystyy vaikuttamaan maailmalla huomattavasti paremmin, kuin sen yksittäiset jäsenvaltiot. Olemme yksi maailman suurimmista talousalueista, ja jo se pelkästään tuo meille lisää neuvotteluvoimaa kansainvälisissä pöydissä. Tästä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun halutaan painostaa kauppakumppaneita kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

Brysselin kadut yllättivät rouhealla tunnelmallaan. Kuva: Mimmit sijoittaa

Kohtaamiset yhdistävät meitä

Muistan jokseenkin nämä asiat lukion yhteiskuntaopin tunneilta, ja olen aina ymmärtänyt EU:n tärkeyden ainakin teoriassa. Siitä huolimatta eurooppalaisuus ei ole koskaan ollut identiteettini tärkein osa, vaan lähinnä neutraali asia muiden joukossa.

Matka Euroopan unioniin sydämeen ei muuttanut identiteettiäni päälaelleen, mutta sai minut tuntemaan aiempaa suurempaa yhteisöllisyyttä muiden eurooppalaisten kanssa.

EU:n sisälle mahtuu monia keskenään erilaisia kulttuureja, ja ehkä juuri siksi tuntuu niin arvokkaalta, että voin kokea meidän olevan samaa porukkaa.

Ajassa, jossa vastakkainasettelu tuntuu lisääntyneen, ei ole lainkaan yhdentekevää, tunnemmeko yhteisöllisyyttä toistemme kanssa vai emme. Uskallan väittää, että meille ihmisille tekee hyvää olla tekemisissä eri kulttuurien ja ihmisten kanssa ja huomata, että emme lopulta olekaan niin erilaisia. Oli kyse sitten suomalaisesta ja saksalaisesta tai vaikka Mimmistä ja mepistä – meissä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.

Ja tätä tunnetta soisin enemmän koko maailmaan.

Mimmien toimituksen edustajat osallistuivat matkalle Euroopan parlamentin kutsusta. Euroopan parlamentti vastasi matkakuluista.