Nyt puhutaan urapääomasalkusta! Keskittymällä näihin viiteen osa-alueeseen menestyt muuttuvassa työelämässä

Mainos: YTK Työttömyyskassa <3

Miten omaa työmarkkina-arvoa rakennetaan muuttuvassa maailmassa? Urapääomasalkun viiden osa-alueen kehittäminen antaa parhaat eväät menestyä työelämässä. Tästä siinä on kyse!

Asiantuntija muistuttaa, että kokemuksen sanoittamisen taito on vähintään yhtä tärkeää – ellei jopa tärkeämpää – kuin itse kokemus. Kuva: Ilari Ilvessalo, Mimmit sijoittaa

Helmikuisena torstaina YTK:n asiakkuus- ja viestintäjohtaja Ilona Kangas istui tiiminsä kanssa pöydän ääreen pohtimaan kysymystä, joka pyörii nyt monen huulilla: miten olla paremmin turvassa työelämässä, joka ei enää lupaa pysyvyyttä?

Vuosien kokemuksen ja palaverin lopputuloksena syntyi ajatus urapääomasalkusta eli viidestä osa-alueesta, joiden avulla omaa työmarkkina-arvoa voi kasvattaa suunnitelmallisesti.

“Haluamme auttaa ihmisiä ajattelemaan urapääomasalkkua eri osista koostuvana kokonaisuutena ja kehittämään omaa työmarkkina-arvoaan kokonaisvaltaisesti eri osa-alueiden kautta”, Kangas sanoo.

Käy järkeen, sillä työelämässä, kuten sijoitusmarkkinoillakaan, kaikkea ei kannata laittaa yhden kortin varaan. Tietoinen kehittäminen auttaa pysymään relevanttina työmarkkinoilla ja luomaan omannäköistä työelämää ja uraa.

“Ilman urapääoman kehittämistä ei välttämättä ole itse oman uransa päällä, vaan ajelehtii tilanteesta tai paikasta toiseen. Silloin on alttiimmassa asemassa jäädä kakkosvaihtoehtoihin kiinni, vaikka mieluummin menisikin siihen suuntaan, mihin itse haluaa”, Kangas kertoo.

Urapääomasalkku rakentuu ajatukselle työmarkkina-arvosta, joka koostuu useasta, toisiaan vahvistavasta tekijästä. Mitä nämä osa-alueet ovat ja miten niitä voi konkreettisesti kehittää?

1. Osaamispääoma kertoo kyvystä oppia uutta ja soveltaa opittua

Osaamispääoma on urapääomasalkun osa-alueista kenties klassisin. Se tarkoittaa paitsi olemassa olevia taitoja myös kykyä oppia uutta ja soveltaa opittua.

Alati muuttuvassa maailmassa osaamispääomaa ei voi nähdä staattisena, kerran saavutettuna pisteenä. Relevanttina pysyminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Siispä valmius oppia uutta ja viedä se käytäntöön korostuvat nykyhetkessä aiempaa enemmän.

Kankaan mukaan osaamista voi kerryttää nykyään useilla eri tavoilla. Perinteisen kouluttautumisen lisäksi verkko on todellinen tiedon valtatie ja matalalla kynnyksellä kaikkien saavutettavissa. Ilmaista ja edullista tietoa ja koulutuksia on saatavilla vaikka mistä aiheista.

Vaikka tekoälyn tuotoksia kannattaa tarkastella kriittisellä silmällä, tarjoaa se paljon mahdollisuuksia esimerkiksi ajatusten jäsentämiseen ja selkeyttämiseen, ideointiin ja erilaisten taitojen kehittämiseen.

“Tekoälyn voi nähdä loputtomana mahdollisuutena oppia uutta”, Kangas toteaa.

Vinkki YTK:n jäsenille: Eduhouse-verkkokoulutusalusta tarjoaa YTK Työelämän jäsenille tuhansia koulutuksia, joiden avulla voi kehittää omaa ammatillista osaamista muun muassa tekoälyn, projektinhallinnan sekä työn, ajan ja hyvinvoinnin johtamisen saralla.

2. Kokemuspääomaa kasvaa, kun opit sanoittamaan oppisi ja kokemuksesi

Kokemuspääomaa voi hahmottaa CV:n otsikkoriveinä. Aiemmat työpaikat, koulutus, projektit ja muut saavutukset kertovat kaikki siitä, millaista kokemusta tuo työntekijänä pöytään.

Kokemus ei kuitenkaan muutu suoraan työmarkkina-arvoksi: kokemusten kautta kerrytetty lisäarvo pitää pystyä sanoittamaan selkeästi ja näyttämään todeksi. Näin kerrytetty pääoma konkretisoituu myös rekrytointipäätöksiä tekeville.

“Kokemuksen sanoittamisen taito on vähintään yhtä tärkeää ellei jopa tärkeämpää kuin itse kokemus”, muistuttaa Kangas.

Vinkki YTK:n jäsenille: YTK Sytyke -palvelun kykytestit, osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisen työkalut sekä CV-esimerkit auttavat sanoittamaan omaa kokemusta ja laatimaan toimivan ansioluettelon, jossa kokemuspääoma pääsee täyteen potentiaaliinsa.

3. Sosiaalinen pääoma auttaa piilotyöpaikkojen löytämisessä

Verkostoidu, verkostoidu, verkostoidu. Sosiaalinen pääoma, eli verkostot, luotettavuus ja kyky olla ihmisten kanssa, on yksi tärkeimmistä työelämän turvatekijöistä ja työmarkkina-arvon osa-alueista. 

Kangas kertoo, että viimeisimmässä YTK:n jäsenkyselyssä 68 % vastaajista sanoi saaneensa viimeisimmän työpaikkansa piilotyöpaikkana.

“Yritykset pelkäävät hukkuvansa tekoälyllä tehtyihin hakemuksiin, eivätkä siksi avaa paikkoja julkiseen hakuun. Yleisimpiä väyliä työpaikan saamiseen ovatkin tällä hetkellä verkostot, organisaation sisäiset haut, avoimet hakemukset ja työharjoittelut”, Kangas summaa.

Kankaan käytännön vinkki sosiaalisen pääoman kasvattamiseen on yksinkertainen: kerää uskallusta ja mene juttelemaan ihmisille tapahtumissa tai sosiaalisen median kautta. 

Lähestymistapa saattaa tuntua suomalaiselle mentaliteetille haasteelliselta, mutta sitä voi lähestyä pieni askel kerrallaan. Ainakin tämä mimmi päättää ottaa tavoitteeksi jutella vähintään yhdelle uudelle ihmiselle jokaisessa tulevassa työtapahtumassa koko loppuvuoden ajan.

Vinkki YTK:n jäsenille: YTK käynnistää vielä tämän kevään aikana jäsenilleen ryhmävalmennuksia, joissa pääset luontevasti luomaan verkostoja ja tutustumaan ihmisiin samalla, kun kartutat muita työelämätaitojasi.

4. Mainepääoma kertoo, millaisena muut sinut näkevät

Mainepääoma viittaa nimensä mukaisesti maineeseen eli siihen, millainen käsitys ja mielikuva muilla sinusta on. Toisin sanoen kyse on siitä, mitä muut sinusta puhuvat.

Mimmit taisivat olla (kenties tietämättään) mainepääoman jäljillä jo alkuaikoinaan, sillä ensimmäisen podcast-kauden jaksojen päätteeksi Pia ja Hanna muistuttivat kerta toisensa jälkeen, että tärkeintä ei ole se, että on paljon rahaa, vaan se, että on hyvä tyyppi.

Noh, takaisin asiaan. Jos askeleet kolmen aiemmin mainitun kehittämiseen ovat melko suoraviivaiset, on tämä osa-alue hieman kinkkisempi, sillä muiden mielipiteitä ei suoranaisesti voi kontrolloida.

YTK:n asiantuntijoilta löytyy siitä huolimatta käytännön vinkki tämänkin osa-alueen petraamiseen.

“Ottaisin tässä avuksi tekoälyn. Kertoisin sille, mitä osaan nyt ja millaisena haluaisin osaamisen näyttäytyvän esimerkiksi rekrytoijalle. Tekoälyä kannattaa pyytää analysoimaan osaamista erilaisten toimialojen ammattilaisista näkökulmista. Lopuksi työstäisin tekoälyn kanssa toimenpidesuunnitelman maineen parantamisen stepeistä. Se voi olla vaikka osaamisten, sertifikaattien tai suositusten keräämistä”, Kangas summaa.

Vinkki YTK:n jäsenille: YTK:n uravalmentajan kanssa voi sparrailla henkilökohtaisesti myös siitä, millaista mainetta haluaa rakentaa ja millaisia askeleita kannattaa ottaa, jotta siinä onnistuu.

5. Näkyvyyspääomaa kertyy, kun olet aktiivinen ja teet asiantuntijuutesi näkyväksi

Näkyvyyspääoman voi nähdä niinä konkreettisina keinoina, jotka lisäävät omaa näkyvyyttä ja pitkässä juoksussa kehittävät mainepääomaa. Toisin sanoen se on kykyä hyödyntää omaa osaamista, verkostoa, sosiaalista mediaa ja erilaisia tilanteita ja tapahtumia oman näkyvyyden kasvattamiseksi.

Näkyvyspääoman kasvattamisen voi aloittaa esimerkiksi Linkedinissä.

“Olennaista on pohtia, millainen sisältö vahvistaa myönteistä mielikuvaa omasta osaamisesta ja asiantuntijuudesta, oli kyse sitten omista julkaisusta tai keskusteluun osallistumisesta”, Kangas toteaa.

Ja käytännön vinkki niille mimmeille, joille kokonaisen postauksen kirjoittaminen tuntuu vielä kaukaiselta. Liikkeelle voi lähteä muiden sisältöjen kommentoimisesta!

Vinkki YTK:n jäsenille: YTK tarjoaa jäsenilleen koulutuksia ja sisältöjä, jotka auttavat alkuun LinkedIn:in aktiivisemmassa käytössä, avaavat alustan toimintalogiikkaa ja antavat ajatuksia sisällön luomisen tueksi.

Psst! Urapääoman kasvattamisen oppien lisäksi YTK tarjoaa jäsenilleen tukea ansiopäivärahan muodossa. YTK:n jäsenenä olet oikeitettu ansiopäivärahaan työttömyyden osuessa kohdalle, mikäli täytät työssäoloehdon ja olet ollut kassan jäsen vähintään vuoden ajan. Kassan jäsenyys kannattaa hoitaa kuntoon YTK:n nettisivuilla.