Mistä tietää, onko rahasto vastuullinen sijoituskohde? Lue asiantuntijan vinkit

Vastuulliseksi tituleerattuja rahastoja on tarjolla nykyisin niin runsaasti, että tavallisen sijoittajan voi olla haastavaa tunnistaa niiden joukosta aidosti kestävää kehitystä edistävät sijoituskohteet. Kysyimme asiantuntijalta, miten tavallinen sijoittaja voi arvioida rahaston vastuullisuuden tasoa. Listasimme viisi tärkeintä vinkkiä!

Asiantuntojan mukaan rahasto on kelpo valinta vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta, jos 50 prosenttia rahastosta sijoittaa vastuullisten periaatteiden ehdoilla. Kuva: Mimmit sijoittaa

1. Tsekkaa rahaston nimi ja määrittele, mitkä vastuullisuusseikat ovat sinulle tärkeimpiä

Rahaston vastuullisuuden arviointi kannattaa aloittaa rahaston nimestä: yleensä vastuullisen sijoituskohteen nimessä on mainittu ESG-termi tai jokin tarkempi vastuullisuuden teema, kuten ilmasto tai yhdenvertaisuus.

Samalla on syytä pitää mielessä, että mikään sijoituskohde ei ole täydellisen vastuullinen, vaan useimmiten rahastoa valitessa joutuu tekemään kompromisseja esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalisen vastuun näkökulmien välillä – etenkin kun haluaa sijoittaa hajautetusti.

Nordean kehitysjohtaja Tanja Eronen muistuttaa, että ESG-teemaiset indeksi- ja ETF-rahastot sisältävät useita satoja yrityksiä ja niihin on yleensä pyritty poimimaan eri toimialojen vastuullisimmat yhtiöt. Tämän vuoksi rahastot saattavat sijoittaa esimerkiksi Teslan kaltaisiin yhtiöihin, jotka ovat kriittisiä liikenteen päästöjen vähentämisen näkökulmasta, mutta jotka ovat samaan aikaan polkeneet työntekijöiden oikeuksia. 

”Sijoittajan pitää miettiä, että kumpi on tärkeämpää: hiilineutraaliutta tukevan edistyneen teknologian käyttöönotto vai työntekijöiden oikeudet”, Eronen toteaa.

Eronen kannustaakin jokaista pohtimaan ennen sijoituspäätöksen tekemistä, mitkä vastuullisuusteemat ovat itselle kaikista tärkeimpiä. 

2. Katso, onko rahasto artikla 8- tai 9-mukainen

Euroopan unioni on julkaissut luokittelujärjestelmän, joka jakaa rahastot niiden vastuullisuuden tason perusteella kolmeen kategoriaan eli artikla 6:n, 8:n ja 9:n mukaisiin rahastoihin. Tämä helpottaa sijoittajaa tunnistamaan vastuullisuuden edistämiseen tähtäävät rahastot.

Ensimmäisen kategorian, eli artikla 6:n mukaiset rahastot eivät ota vastuullisuutta huomioon sijoituspolitiikassaan.

Artikla 8:n mukaiset rahastot ottavat puolestaan vastuullisuuden jollain tapaa huomioon. Eronen toteaa, että suurin osa passiivisista vastuullisista indeksi- ja ETF-rahastoista kuuluvat tähän luokkaan ja tarjoavat hyviä vaihtoehtoja ESG-asioista kiinnostuneelle sijoittajalle.

Artikla 9:n mukaisilta rahastoilta edellytetään todistettavaa positiivista vaikutusta vastuullisuusasioihin. Erosen mukaan tähän luokkaan kuuluu melkeinpä ainoastaan aktiivisia rahastoja, sillä todistettavan positiivisen vaikutuksen aikaansaaminen vaatii aktiivista salkunhoitoa ja sijoituskohteisiin vaikuttamista.

”Aktiiviset rahastot ovat yleensä kalliimpia, sillä niihin kuuluvat yritykset analysoidaan tarkemmin ja niiden kanssa käydään vuoropuhelua. Yleensä tällä tähdätään rahastoon kuuluvan yksittäisen yhtiön kohdalla samanaikaisesti vastuullisuuden parantumiseen ja osakekurssin nousemiseen”, Eronen toteaa. 

3. Tarkista montako prosenttia rahastosta sijoittaa vastuullisten periaatteiden mukaisesti

Artikla 8:n ja 9:n mukaisten rahastojen tulee kertoa avaintietoesitteessään, montako prosenttia rahastosta sijoittaa vastuullisten periaatteiden mukaisesti. Eronen kehottaakin tarkistamaan tämän tunnusluvun rahaston vastuullisuutta arvioitaessa.

”Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että rahasto on kelpo valinta vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta, jos 50 prosenttia rahastosta sijoittaa vastuullisten periaatteiden mukaan. Aika harvan yhtiön koko liiketoiminta on vastuullista ja toisaalta monet näistä yhtiöistä on aktiivisesti matkalla kohti vastuullisempaa liiketoimintaa, vaikka tehtävää vielä riittääkin”, Eronen toteaa.

Esimerkiksi tällaisesta yhtiöstä hän nostaa Nesteen, joka tuottaa sekä uusiutuvia polttoaineita että fossiilisia polttoaineita.

4. Tutustu rahaston sijoituspolitiikkaan ja tarkasta halutessasi hiilijalanjälki  

Eronen kannustaa ylipäätään tutustumaan rahaston avaintietoesitteeseen ja siinä kuvattuun sijoituspolitiikkaan.

”Sijoituspolitiikka kertoo, mihin ja miten rahasto sijoittaa. Se on kohtuullisen lyhyt ja nopeasti luettava, mutta antaa kattavan kuvan siitä, onko mukaan valikoitu esimerkiksi kunkin toimialan vastuullisimmat yhtiöt tai millä perusteella vaikkapa ilmastorahaston yhtiöt on valittu”, Eronen toteaa.

Mikäli mielessä on joitain tiettyjä yhtiöitä, joihin ei halua rahojaan laittaa, kannattaa samalla varmistaa myös, että rahaston suurimpien omistusten joukossa ei ole näitä yhtiöitä. Eronen kehottaa kuitenkin pitämään ison kuvan mielessä. 

”Mikäli rahaston omistuksista vaikkapa 0,03 % on H&M:n osakkeita, voi se silti olla isossa kuvassa vastuullisuuden näkökulmasta ihan ok valinta”, hän painottaa.

Lisäksi osassa rahastoja on ilmoitettu niiden hiilijalanjälki, mikä on olennainen tieto etenkin ilmastoasioita painottavalle sijoittajalle.

5. Lue ulkoisten toimijoiden tekemät arviot

Myös ulkoisten toimijoiden, kuten MSCI:n ja Morningstar:in, rahastolle antama vastuullisuusluokitus voi auttaa sen vastuullisuustason arvioinnissa.

”Kullakin toimijalla on oma lähestymistapa vastuullisuuden arviointiin, minkä vuoksi sama yhtiö voi sijoittua eri tasolle esimerkiksi MSCI:n ja Morningstar:in luokituksissa. Yleisesti ottaen ulkoisen toimijan analyysi antaa melko hyvää osviittaa rahaston vastuullisuuden tasosta”, Eronen toteaa.