Miltä näyttää talouden tulevaisuus? – Tässä ovat talouden tulevaisuutta viitoittavat megatrendit
Megatrendillä tarkoitetaan useista ilmiöistä koostuvaa laajaa muutosta, joka vaikuttaa vahvasti tulevaisuuteen. Sitran tuoreen selvityksen mukaan yksi suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävistä megatrendeistä on talouden perustan rakoileminen.
Kuva: Johanna Taskinen
Talouden perustan rakoileminen – kuulostaa uhkaavalta. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Entä mitä jokaisen kuluttajan pitäisi tietää talouden megatrendeistä, jotka vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa meidän kaikkien talouteen?
Iines Gullichen. Kuva: Topias Dean, Sitra
Sitran ennakoinnin asiantuntija Ines Gullichsenin mukaan talouteen vaikuttavat megatrendit eivät suoranaisesti liity vain talouteen, sillä megatrendeillä tarkoitetaan useista isoista asioista koostuvia kehityskulkuja.
"Elämme kompleksisessa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa, eivätkä muutokset tapahdu irrallaan toisistaan", Gullichsen muistuttaa.
Pyysimme Gullichsenia nimeämään kolme talouteemme vaikuttavaa megatrendiä, jotka yhdessä horjuttavat talouden perusteita. Mutta mitä talouden perustamisen rakoilemisella oikein tarkoitetaan?
”Talouden perustan rakoileminen kuvaa muutosta, joka on ollut liikkeellä jo vuosia. Globaali eriarvoisuuden kasvu ja ekologinen kestävyyskriisi ovat luoneet tarpeen uudistaa taloutta”, Gullichsen kertoo.
Ekologinen kestävyyskriisi – ilman luonnon kantokykyä ei ole talouttakaan
Tärkeimmäksi talouteen liittyväksi megatrendiksi Gullichsen nimeää ekologisen kestävyyskriisin.
"Maapallo on elinehto sille, että meillä voi ylipäätään olla minkäänlainen talousjärjestelmä.
Ilman luonnon kantokykyä ei ole talousjärjestelmääkään."
Ekologinen kestävyyskriisi vaikuttaa talouteen ja kuluttajan lompakkoon nyt ja tulevaisuudessa esimerkiksi ruuan hinnan ja saatavuuden kautta. Sään ääriolosuhteet, kuten tulvat, kuivuus ja myrskyt, vaikuttavat satoon ja ruuan hintaan sekä tuotantoketjuihin.
Ekologinen kestävyyskriisi aiheuttaa uusia kustannuksia ja mahdollisia vaikeuksia laajasti myös eri alan yrityksille. Samalla syntyy kuitenkin myös mahdollisuuksia.
"Ilmastonmuutoksen ja luontokadon myötä toimintaympäristöt muuttuvat – emme voi enää toimia esimerkiksi yritystoiminnassa niin kuin on ennen toimittu. Yritysten on keksittävä uusia ratkaisuja sille, kuinka voidaan tuottaa arvoa asiakkaille tässä muuttuvassa toimintaympäristössä, eli ekologisen kestävyyskriisin keskellä. Samalla syntyy myös mahdollisuuksia, kun yrityksissä pyritään ratkaisemaan kestävyyshaasteita sekä luomaan ekologista jälleenrakennusta", Gullichsen selittää.
Kiertotalous ja vastuullisuusajattelu ovat esimerkkejä siitä, miten ekologisen kestävyyskriisin muuttamaan toimintaympäristöön on jo reagoitu. Nämä yhdessä tulevaisuuden ratkaisujen kanssa tulevat vaikuttamaan kuluttajien talouteen myös jatkossakin.
Globaali eriarvoisuuden kasvu – pian tarve taloudelliselle uusjaolle?
Toinen talouteen ja hyvinvointiin liittyvä megatrendi on Gullichsenin mukaan globaali eriarvoisuuden kasvu. Eriarvoisuus on kasvussa sekä valtioiden sisällä että eri maiden välillä.
"Tällä eriarvoisuudella ei tarkoiteta eriarvoisuutta vain talouteen liittyen, vaan kaikkiin elämän osa-alueisiin liittyen. Eriarvoisuuden kasvu liittyy laajasti yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin seikkoihin sekä työelämään ja teknologiaan liittyviin asioihin", Gullichsen kertoo.
"Taloudessa eriarvoistuminen kuitenkin näkyy juuri niin, että varallisuus kasaantuu ennennäkemättömällä tavalla tietyille ryhmille, yksilöille, yrityksille tai alueille."
Maailman vaurain kymmenys pitää hallussaan 75 prosenttia kaikesta varallisuudesta. Suomessakin vaurain kymmenys omistaa jo lähes puolet nettovarallisuudesta.
"On esitetty ajatuksia siitä, että jos globaali eriarvoistuminen etenee tätä vauhtia, tarvitsemme syvällistä arvokeskustelua jonkinlaisesta taloudellisesta uusjaosta", Gullichsen kertoo.
Eriarvoisuuden kasvuun liittyy myös teknologiaosaamisen eriarvoisuus – kaikilla ei ole samoja lähtökohtia ostaa teknologiaa tai oppia teknologiaan liittyvistä asioista. Tämä osaltaan syventää tulevaisuudessa kuilua ihmisryhmien välillä, kun teknologian merkitys elämässä kasvaa entisestään.
Teknologia ja omistus – kehitys hälventää rajoja ja omistajuutta
Kolmanneksi talouteen vaikuttavaksi megatrendiksi Gullichsen nimeääkin teknologian. Tulevaisuudessa teknologia tulee vääjäämättä muuttamaan myös tapaamme kuluttaa, kuten se on muuttanut jo viimeisen kymmenen vuoden aikana, esimerkiksi nettishoppailun yleistyttyä.
"Tulevaisuudessa palvelut ja tuotteet ovat yhä enenevissä määrin aineettomia asioita. Tämä mahdollistaa sen, että suomalaisen ja Suomessa toimivan yrityksen asiakaskunta voi koostua kokonaan vaikkapa ranskalaisista asiakkaista", Gullichsen selittää.
Teknologia siis haastaa geopolitiikan ja kaupankäynnin suhteita.
"Teknologian kehitys ja se, mitä kaikkea muuttuvalla teknologialla on tulevaisuudessa mahdollista tehdä, vaikuttaa myös pienten ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksiin."
Gullichsen ennakoi myös, että omistus tulee teknologian kehityksen myötä muuttumaan.
"Tulevaisuudessa yleistyy todennäköisesti uudenlainen ja innovatiivinen talousajattelu. Kaikkien rivitaloasukkaiden ei esimerkiksi ole pakko omistaa omaa ruohonleikkuria, vaan yhtä leikkuria voidaan lainata tai vuokrata. Taustalla voisi olla jokin teknologinen ratkaisu, kuten sovellus, jonka kautta hyödykkeitä voidaan välittää", Gullichsen kertoo.
Gullichsen ennakoi, että tällainen vaihdantatalous sovelluksien avulla tulee todennäköisesti tulevaisuudessa yleistymään.
Jokainen voi vaikuttaa talouden tulevaisuuteen
Gullichsenin mukaan kuluttajien tulisi tiedostaa, että vaikka megatrendit saattavat vaikuttaa vääjäämättömiltä kehityskuluilta, tulevaisuus ei ole ennalta määrätty.
"Kun puhutaan megatrendeistä, on helppo ajatella, ettei niihin voi vaikuttaa. Tulevaisuuteen voi kuitenkin vaikuttaa yksilötasollakin. Kuluttajat voivat äänestää ja vaikuttaa jaloillaan sekä omilla teoillaan – kuluttaa tai jättää kuluttamatta."
Vaikka talouden perusta tällä hetkellä rakoileekin, paljon on siis vielä tehtävissä. Korjaavalle ja uusiutuvalle taloudelle avautuu mahdollisuuksia, kun tavoitteena on uudistaa ekologisen pääoman lisäksi myös sosiaalista pääomaa.
Tällä hetkellä markkinoilla korostuu naisten ja seniorien kuluttamisen merkitys.
"Naisilla ja seniorikansalaisilla todella on vaikutusvaltaa kuluttamisen trendin muuttamisessa", Gullichsen summaa.
Ines Gullichsen on ennakoinnin asiantuntija Sitrassa (aka Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa). Tällä hetkellä Iines fanittaa ikisuosikkejaan, eli piteneviä päiviä ja kevättä. Iineksen mukaan parasta on kevätaamu ja pikakahvi.
