Miksi työt ovat nyt kiven alla?

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen vastaa viiteen kysymykseen, jotka nyt pohdituttavat työmarkkinoilla.

Pitkään työttömänä olleiden nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut viiden vuoden takaiseen verrattuna. Kuva: Mimmit sijoittaa

Linkedinissä joka toinen vastaan tuleva päivitys tuntuu kertovan siitä, miten avoimiiin työpaikkoihin on tullut satoja hakemuksia ja yhä useampi nuori asiantuntija valmistuu kortistoon. Vihreitä “Open to work” -tekstejä on pelottavan monen profiilissa. 

Ilmiö on todellinen myös tilastojen valossa. Akavan ajatuspaja Akava Worksin tilastojen mukaan vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut vuodessa 39 prosenttia.

Myös kesätyöt ovat olleet tänä vuonna kiven alla. Kesätöitä on tulevalle kesälle tarjolla entistä vähemmän, kertoo Ylen artikkeli.

Mitä ihmettä tapahtuu? Miksi yhtäkkiä työt tuntuvat olevan kiven alla vähän joka suunnassa – jopa “varmoina pidetyillä ammateilla”, kuten sairaanhoitajilla ja juristeilla?

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen vastasi viiteen kysymykseemme siitä, mitä työmarkkinoilla nyt tapahtuu. 

Avoimia työpaikkoja on epätavallisen vähän

1. Miltä työttömyystilanne nyt toukokuussa näyttää?

“Tällä hetkellä tiedämme maaliskuun lopun tilanteen. Työttömien määrä kasvaa edelleen, ennen kaikkea sen vuoksi, että työttömyysjaksot pitkittyvät, kun avoimia työpaikkoja on epätavallisen vähän. Hyvä uutinen on, että uusia työttömyyksiä on viimeisen puolen vuoden ajan alkanut kuukausittain vähemmän kuin edellisen puolentoista vuoden aikana. Tämä on lupaavaa, mutta koskee toistaiseksi muita kuin korkeakoulutettuja.”

Korkeakoulutettujen työttömyys on levinnyt kaikille aloille

Korkeakoulutettuja on nyt työttömänä enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Huomiota herättävää on se, että nyt valmistutaan työttömiksi myös aloilta, joilla on aiemmin riittänyt hyvin töitä. Aiemmin esimerkiksi sairaanhoitajista oli huutava pula, mutta nyt vastavalmistuneita hoitajiakin on paljon työttömänä. Samoin on käynyt tietojenkäsittely- ja tietoliikennealan opinnoista valmistuneille. 

2. Miksi korkeakoulutettujen työttömyys on nyt huippukorkealla tasolla?

“Vaikea kysymys. Korkeakoulutettujen työttömyys alkoi ensin kasvaa teknisillä ja kaupallisilla aloilla, ICT-sektorissa ja rakentamisessa, mutta on nyt levinnyt käytännössä kaikille aloille. Talouden heikon suhdanteen vuoksi korkeakoulutettujen erikoisosaamista tarvitaan nähtävästi vähemmän eli esimerkiksi uusien projektien suunnittelua, johtamista ja valvontaa, mainontaa ja markkinointia, rekrytointia, hallinnon palveluja, IT-hankintojen toteutusta. Viime aikoina työpaikkoja on kadonnut myös sote-aloilta, julkisesta hallinnosta ja mediasta.”

Koulutettujen suuri työttömyys haaskausta

3. Mitä seurauksia korkeakoulutettujen korkealla työttömyydellä voi olla?

“Kansantalouden tasolla Suomi tavoittelee hyvään koulutukseen ja korkeaan osaamiseen perustuvaa talouskasvua. Koulutettujen ihmisten suuri työttömyys on vakavaa resurssien alikäyttöä ja haaskausta. Jos työttömyys jatkuu pidempään, vaarana on yksittäisen ihmisen kannalta oman osaamisen vanheneminen ja taitojen hapertuminen. Osaamista kannattaa pitää yllä.”

Juuri pitkään työttömänä olleiden nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut viiden vuoden takaiseen verrattuna. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan viisi vuotta sitten tammikuussa alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli alle 2000, nyt heitä on reippaasti yli 5 000.

Sorjosella on antaa työttömille myös kannustavia sanoja.

“Oma paikka työelämästä löytyy aikanaan, kun talouden suhdanne vahvistuu. Kannattaa luottaa omaan koulutukseen ja osaamiseen.”

Opiskeluissa kannattaa ensisijaisesti seurata omaa kiinnostusta

Nyt keväällä toiselta asteelta valmistuvat saattavat miettiä, onko korkeakouluun hakeutuminen vaivan arvoista, jos vuosien opinnoista huolimatta työnäkymät ovat sumeat. Lisäksi korkekakoulusta valmistuneet saattavat pohtia, pitäisikö hakea opiskelemaan suoraan uutta, toista tutkintoa. 

4. Mitä aloja korkeakouluopinnoista haaveileville voisi suositella?

“Kannattaa valita ala, josta on oikeasti kiinnostunut. Kun opiskeltavat asiat kiinnostavat, opinnot myös sujuvat paremmin. Silloin luultavasti tulee omalla alallaan hyväksi asiantuntijaksi.”

Sorjosen mukaan kuitenkin jonkin verran kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, millaisiin työtehtäviin koulutus valmistaa, millainen palkkataso on ja, kuinka kilpailtu ala on. 

“On paljon työtehtäviä, joissa ei tarvitse olla alansa ehdoton huippu ansaitakseen hyvän toimeentulon. Sitten on ammatteja, joissa on vaikea ansaita hyvää toimeentuloa, ellei ole todella hyvä työssään (esimerkiksi kulttuurin, taiteen, urheilun tms. saralla).”

“Hyviä asioita onneksi tapahtuu jo”

5. Miltä loppuvuoden tilanne näyttää työttömyyden osalta?

“Ilmeinen vaara on, että työllisyyden paraneminen alkaa kunnolla vasta kesän jälkeen. Silloin myös työttömyyden odotetaan alkavan vähitellen helpottaa. Tärkeää on, että uusia työmahdollisuuksia alkaa avautua kaikille työtä etsiville.”

Helmikuun lopulla asiantuntijat arvioivat, että taloustilanteen parantumisen myötä myös työllisyys tulee kohenemaan. Kun tuotanto kasvaa, lisääntyvät myös työpaikat. Pitkäaikaistyöttömyys kuitenkin tyypillisesti korjaantuu vasta jäljempänä. 

Myös Sorjonen nostaa esiin positiivisia asioita. Tunnelin päässä on selvästi valoa. 

“Hyviä asioita onneksi tapahtuu jo. Palkat nousevat hintoja nopeammin ja korot ovat laskeneet, joten monilla kotitalouksilla oman talouden tilanne paranee ja se sallii kulutusmenojen kasvattamisen, joka sitten tukee uusien työpaikkojen syntyä. Rakentamisen alamäki näyttää myös jo pysähtyneen.”