Ihmissuhteisiin ja verkostoihin sijoittaminen kannattaa, mutta miten se tehdään? Ihmissuhteiden asiantuntija antaa täsmävinkit

Hyvät ihmissuhteet tuovat menestystä, säästävät aikaa ja tekevät elämästä hauskempaa – niin työssä, deittailussa kuin vapaa-ajalla. Tässä jutussa Ihmissuhdekouluttaja Karla Nieminen kertoo, miten suhdetaitoja voi kehittää ja verkostoja hyödyntää tehokkaasti.

Verkostot elämässä voivat avata yllättäviäkin mahdollisuuksia. Kuva: Rosa-Maria Vuori

Yhteisöissä ja verkostoissa on voimaa. Ihmissuhdetaitoihin sijoittaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin, sillä yhteisöt ja verkostot vaikuttavat aivan kaikkeen.

Karla Nieminen auttaa muita kehittämään ihmissuhdetaitojaan. Kuva: Paul Redmond

Ihmissuhdetaitokouluttaja ja puhuja Karla Nieminen tulee insinööriperheestä, jossa ihmissuhdetaitojen perään ei liikaa kyselty. Nainen huomasi, että ystävystyminen oli vaikeaa ja taidot muiden kanssa vuorovaikuttamiseen sakkasivat. Hän hankki tietoa ihmissuhdetaidoista ja huomasi, että työelämässä, deittailemisessa ja ystävyyssuhteissa alkoi yhtäkkiä rullaamaan.

“Kun osaa toimia ihmisten kanssa, on elämä rennompaa ja helpompaa. Samanaikaisesti mahdollisuuksia on paljon enemmän, oli kyse sitten vapaa-ajan hauskanpidosta tai työelämän yhteistöistä.”

Nieminen on kouluttanut niin yksityisihmisiä kuin yrityksiäkin. Hänen mukaansa kuka tahansa voi oppia hyvät sosiaaliset taidot – niiden avainasemassa on tieto ja harjoitus. Kun tekee tietyt asiat oikein, on seuraus kaavamaisesti yleensä positiivinen. Siksi Nieminen haluaa hälventää mystisyyttä ihmissuhdetaidoissa.

“En usko, että kyse on pääasiassa mistään henkilökemioista tai jostakin maagisesta ilmapiiristä. Ajattelen, että nämä ovat opeteltavissa olevia käytännön taitoja”, hän kuvailee.

Yhteistyö vie aina pisimmälle

Ihmissuhdetaitoihin liitetään usein ajatus, että ne opitaan itsestään. Taitoja ei opi pelkällä altistuksella, vaan kuten matikantunnilla, myös ihmissuhdeosaamisessa tarvitaan konkreettista tietoa ja vinkkejä, jopa opettajaa.

Niemisen mukaan terve yhteisöllisyys tuo runsaasti lisäarvoa arkeen. Ihmiset ovat luonnostaan laumaeläimiä ja siksi luontaisesti on olemassa tarve kuulua yhteisöön ja olla kontaktissa muihin ihmisiin. Ihmissuhteet tutkitusti lisäävät parhaimmillaan terveyttä ja hyvinvointia. 

Äärimmilleen vietynä epäterveessä yhteisöllisyydessä yksilö uhraa itsensä muiden vuoksi, eikä kuuntele lainkaan omia tarpeitaan. Ilmiö on ollut nähtävissä esimerkiksi vanhempien sukupolvien kohdalla: omaa elämää koskevat päätökset tehtiin muiden lähimmäisten tarpeet ja toiveet mielessä pitäen.

“Ajattelen, että yhteisöjen etu on, että voi itse ensin hyvin ja pitää itsestä huolta, jotta voi pitää huolta muista. Tasapaino yhteisön ja yksilöllisyyden välillä on tärkeää.”

Nieminen painottaa, että yhteistyö ja yhdessä tekeminen vie yksilön lopulta aina pisimmälle. Toisin sanottuna ihmisen ei tarvitse valita yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välillä – hän voi panostaa molempiin ja hyötyä kummastakin.

Kaikki lähtee kehonkielestä

Verkostot ovat auttaneet Niemistä elämässä eri tavoin. Hän on pyytänyt vinkkejä eri alan asiantuntijoilta, saanut yllättäen kutsuja tilaisuuksiin ja tutustunut uusiin ystäviin. Verkostoitumisen tärkein periaate on, että auttaa itse muita aina ensin.

“Kun tutustuu ihmisiin, on tärkeä pyrkiä auttamaan muita ensin, koska myöhemmin, jos tulee tarve pyytää toiselta apua, olet mielekkäässä tilanteessa, jossa olet itse jo auttanut toista”, kuvailee Nieminen.

Tutkimusten mukaan auttamisen ilo on ihmisten suurimpia ilonaiheita. Auttaminen ja avun pyytäminen harjaannuttaa myös pelisilmää siitä, mitä toiselta on kohtuullista pyytää.

Tärkeimmät ydinopit, jotka Nieminen on sisäistänyt ovat seuraavat: ensimmäisenä hymy ja ystävällinen kehonkieli. Hänen mukaansa on äärimmäisen merkityksellisestä, miten tilanteisiin menee.

“Analyyttiset ihmiset usein ajattelevat, että vain faktat ovat keskiössä, mutta jos kehonkieli on vakava ja tuomitseva voi niin bisneksessä kuin deittailussakin kohtaaminen tyssätä”, hän kertoo.

Jokainen tykkää puhua itsetsään

Toinen kohta, jonka Nieminen mainitsee on seuraava: jokaisen vastaantulijan suosikkipuheenaihe on he itse. Kiinnostuksen osoittaminen toiselle ja kysymysten kysyminen on äärimmäisen tärkeä supertaito, mutta harva osaa tämän kohdan.

Kolmas tärkeä asia on aloitteellisuus. Sillä hän tarkoittaa, että tottuu virheisiin, mutta silti laittaa itsensä alttiiksi ja menee puhumaan uusille ihmisille.

“Moni kokee, että heidät on torjuttu, jos heitä ei pyydetä mukaan jonnekin, mutta aloite pitää opetella tekemään ensin itse. Aina ei onnistu, vaikka kokeilee jotain, mutta silti pitää yrittää uudelleen. Aloitteiden tekemiseenkin tottuu.”

Niemisen mukaan on tärkeää uskoa, että pitkällä aikavälillä pienet teot ja itsensä likoon laittaminen tuovat omaan arkeen helpotusta. Kun tekee ihmissuhdeasioista valmiiksi päätettyjä, automaattisia rutiineja, kuten lenkkeilystä tai terveellisesti syömisestä, ei niistä lipsu ja ne pysyvät osana arkea helpommin.

Ikinä ei tiedä, mihin aloitukset ihmisten kanssa johtavat, sillä niitä ei voi ennustaa. Pienet purot kuitenkin johtavat isoihin jokiin. Kun on itse aktiivinen muiden ihmisten suuntaan ja pitää sosiaalisia prosesseja käynnissä, voi mitättömältä tuntuvasta aloituksesta seurata tärkeitä ystävyyssuhteita, parisuhde tai auenneita ovia työmahdollisuuksiin.

Helppoja ja käytännöllisiä vinkkejä, joilla ihmissuhteita voi luoda ja olemassa oleviin verkostoihin voi panostaa:

1. Kasvokuva someen – Ihmiset tutustuvat ja muistavat toiset ihmiset helpommin, kun ovat nähneet kasvokuvan. Somen kautta ihmiset saavat muistutusta siitä, että olet olemassa.

2. Tykkää ja reagoi muiden sisältöihin – Kun reagoi ja kommentoi muiden sisällöstä somessa, se luo hyvää sosiaalista ilmapiiriä, jonka avulla on helpompi luoda ja ylläpitää ihmissuhteita muihin.

3. Taustojen selvittäminen – Erityisesti työelämässä kannattaa silmäillä toisen profiili ja taustat ennen kohtaamista, sillä näiden kautta voi perehtyä toisen kiinnostuksen kohteisiin ja kohdata toisen merkityksellisemmin. Kun tietää taustoja toisesta, voi myös osoittaa kiinnostusta ja oma-aloitteisuutta ihmistä kohtaan, joka usein tekee vastakumppaniin vaikutuksen.

4. Selvitä, mistä vastakumppani on kiinnostunut – Kun puhuu asioista, jotka vain itseä kiinnostaa, on se Niemisen mukaan kuin lapsi ostaisi äidilleen lahjaksi leluja: kaunis ajatus, muttei mene aivan maaliin. Ihmisen kiinnostusten ja ominaisuuksien selvittäminen jättää nähdyn olon vastapuolelle.

5. Follow up -viestit – Kohtaamisen, kuten työlounaan, ystävän kanssa kahvittelun tai ensitreffien jälkeen olisi hyvä laittaa jatkoviesti perään. Viestin sisältö voi olla yksinkertainen, kuten ”oli mukava tavata, nähdään taas” tai ”kiitos seurasta”. Tämä on helppo tapa jatkaa keskustelua, ilmaista kiinnostusta toiseen ja siten jatkaa tutustumista entisestään.

6. Altistusharjoitukset itsevarmuuteen. Helppo tapa altistaa itseään aloitteille on kysyä kaupoissa myyjiltä kysymyksiä, kuten missä tomaatit sijaitsevat. Kun avaa suun ja on yhteydessä tuntemattomien kanssa oppii aloitteellisuutta. Se on kuin harjoittaisi lihasta: tällaiset kohtaamiset tulevat toiston kautta helpommiksi, ja niiden kautta oma suu on helpompi saada auki muulloinkin.

7. Kuukausittainen kysymyskierros – Arkeen voi kehittää tapoja, kuten viideltä parhaalta kaverilta, työtuttavalta tai sukulaiselta kuulumisten kysyminen kerran kuussa. Kun tällaisista toiminnoista tekee rutiineja, alkavat ne tuntua helpommilta ja automaattisemmilta, mutta myös ylläpitävät sosiaalisia suhteita. Rutiinien onkin hyvä olla kunnossa jo ennen kuin omalle kohdalle tulee iso tarve, kuten yksinäisyys tai potkut.

8. Keskustelujen aloittaminen aivan kaikkialla – Oli kyseessä työpaikan kahvihuone, kuntosalin pukukoppi, kassajono tai kaverin tuparit, on tärkeää avata suu jollain kommentilla tai kysymyksellä vastapuolelle. Kun jatkuvasti aloittaa kevyitä keskusteluita, voivat ne huomaamatta johtaa erilaisiin tilanteisiin ja jättää ihmisille itsestä positiivisen mielikuvan.

9. Yksi uusi lounas viikossa – Kerran viikossa olisi hyvä pyrkiä lounastamaan ihmisen kanssa, ketä ei etukäteen tunne. Kyseessä voi olla kaverin kaveri, työtuttava tai sitten voi istua työpaikan ruokalassa uusien tuttavuuksien kanssa samaan pöytään. Tämä on tehokas tapa rakentaa uusia verkostoja.

10. Tee pieniä palveluksia muille – Palvelukset kannattaa pitää pieninä, jotta niitä on helppo tehdä eivätkä ne vie arjesta liikaa energiaa. Kohteliaisuus, kannustus, kehu, kontaktin vinkkaus, tai esim. hyödyllisen artikkelin lähettäminen toiselle. Pelkkä kiinnostus ja kysymysten kysyminen tuntuu vastaanottajasta usein niin hyvältä ja rakentaa luottamusta, että sen voisi Niemisen mukaan linkittää jopa palvelukseksi.

Lähde: Karla Nieminen – Olet hyvä tyyppi: Opas sujuviin ihmissuhteisiin (Otava, 2017)