Miksi pörssi nousee, vaikka konflikteja on historiallisen paljon? 7 kysymystä sijoitusstrategille

Yritykset takovat ennakoitua parempaa tulosta, vaikka konflikteja on enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Esimerkiksi 500 suurimmasta yhdysvaltalaisyrityksestä koostuva S&P 500 -indeksi on ollut ennätyslukemissa. Miten – ja miksi – tämä on konfliktien ja epävarmuuden keskellä mahdollista? Kilautimme Nordean päästrategille Antti Saarelle ja esitimme seitsemän kiperää kysymystä pörssistä.

Asiantuntijan mukaan suomalaistenkin yritysten tuloskehitys on ollut viime vuosina melko pirteää. Kuva: Mimmit sijoittaa

1. Miksi pörssi nousee, vaikka konflikteja on historiallisen paljon?

“Ihmiset helposti ajattelevat, että koska jossain on uutiskynnyksen ylittänyt konflikti, se vaikuttaa suoraan pörssiin. Mitä enemmän asioista uutisoidaan, saattaa vahvistua myös tunne siitä, että näiden asioiden pitäisi vaikuttaa kaikkeen.

Lopulta vain pieni osa konflikteista vaikuttaa pörssikehitykseen eli yritysten todelliseen kykyyn tehdä tulosta. Konfliktien vastapainoksi on myös liuta muita asioita, jotka lopulta painavat useimmiten vaakakupissa enemmän.

Tällä hetkellä tällaisia asioita ovat esimerkiksi tekoälyinvestoinnit. Erilaisia prosessoreita ja muistipiirejä tilataan ja myydään todella reipasta tahtia, ja kasvu niissä on ollut määrien ja hinnan osalta reipasta. Tämä näkyy tottakai teknologia-alan tuloskehityksessä. Myös datakeskukset tarvitsevat rakennuksia ja energiaa, ja näihin menee jonkin verran rahaa ja tavaraa.

Mitä Hormuzinsalmen tilanteeseen tulee, niin se lisää syitä kasvattaa monenlaisia energiainvestointeja. Tämä näkyy jollakin aikajänteellä tiettyjen tulosnäkymien paranemisena.

Esimerkiksi tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yritykset ovat onnistuneet tekemään heittämällä parempaa tulosta kuin mitä ennakointiin raportointikauden alussa, ja näkymät jatkavat paranemistaan.

Ehkä painottaisin sitä, että se mitä esimerkiksi Lähi-Idässä tapahtuu tällä hetkellä on yksittäinen asia. Osakemarkkinoihin vaikuttaa laaja joukko muitakin maailmanlaajuisia asioita. Siinä tulee helposti putkinäkö, kun keskitytään yhteen asiaan, josta uutisoidaan paljon. Silloin vähemmälle huomiolle voivat jäädä esimerkiksi tekoälyinvestoinnit ja se, että Yhdysvalloissa kulutuskysyntäkin on ollut aika vahvaa.”

2. Onko nykytilanteessa jotain poikkeuksellista verrattuna aiempiin kriisiaikoihin?

“Aikaisemmin tietoa ja julkilausumia on ollut vähemmän tarjolla. Nykyään kriisejä käsitellään eri tavalla ja enenevissä määrin myös julkisuudessa. Jatkuvaa viestintää myös somessa suuntaan ja toiseen on paljon: esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Iranin hallinto laukovat kaikenlaisia juttuja somealustoilla. Tähän viestintään on liittynyt paljon vatvomista suuntaan ja toiseen: hetkittäin ollaan viestitty ja uskottu, että konflikti ratkeaa, ja sitten on menty taas toiseen suuntaan. Selkeästi tätä kriiseihin liittyvää vatvomista ja somespekulointia on enemmän kuin joitakin vuosia sitten.”

3. Miksi jotkin kriisit heiluttavat markkinoita voimakkaasti ja toiset eivät juuri lainkaan?

“Aluksi uusi kriisi voi heilautella pörssikursseja, mutta on huomattu, että usein ne myös vakautuvat konfliktin jatkuessa tai kriisin ratketessa. Voisi sanoa, että sijoittajat ovat oppineet siihen, että kriisit ja haasteet tuppaavat ratkeamaan.

Tämä nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Geopoliittisille kriiseille on tavanomaista, että ne painavat pörssikursseja muutaman viikon, kunnes markkinat siirtyvät seuraavaan asiaan.”

4. Voiko hyvä pörssivuosi antaa jopa liian positiivisen kuvan maailmantaloudesta?

“On se mahdollista, vaikka pörssikurssien kehitys ei tällä hetkellä ole millään poikkeuksellisella tavalla yltiömyönteistä. Ylilyönnit kuuluvat sijoittamiseen ja kurssiliikkeisiin, eli joskus kurssit nousevat liikaa ja välillä laskevat liikaa. Joskus taas mennään tylsää matelulta tuntuvaa tahtia pitkää matkaa ylöspäin, mutta sellaisessakin kyydissä vuosituotot voivat olla hyviä.

Totta kai on aina mahdollista, että tulee uusia yllättäviä pettymyksiä – siihen kannattaa varautua, sillä tilanteet voivat aina muuttua. Voi olla, että mennään vähän alaspäin ja kurssinousu rauhoittuu, sillä nousu on ollut reipasta maaliskuun loppupuolelta lähtien.

Tämä kuuluu sijoittamiseen: kun on menty kovaa ylös, pitää vetää henkeä.” 

5. Kuinka paljon tekoälybuumi selittää nykyistä nousua?

“Kyllä se selittää nousua merkittävästi, mutta ei yksin. Kovimmat kasvuluvut ja nousukärki johtuvat tekoälystä, mutta ei tekoälybuumi yksin ole tätä kurssinousua kannattelemassa. Lopulta kyse on siitä, että monella alalla menee riittävän hyvin. Esimerkiksi myös energia-alalla ja perusteollisuudessa tulosnäkymät ovat parantuneet oleellisesti.”

6. Miksi pörssi ja ihmisten arjen kokemus taloudesta tuntuvat joskus täysin erilaisilta?

“Siihen voi olla montakin syytä. Yksi syy on varmasti se, että Suomessa on ollut pitkään heikkoa talouskasvun aikaa. Tämä näkyy siinä, millaisena ihmiset kokevat henkilökohtaisen taloutensa ja elämänsä täällä.

Yritysten tuloskehitys taas on selvemmin kytköksissä maailmantalouden kasvuun, joka tulosten näkökulmasta on ollut viime vuosina melko pirteää.”

7. Miksi 500 suurimmasta yhdysvaltalaisyrityksestä koostuva S&P 500 -indeksi on ollut tänä keväänä ennätyksellisen korkealla?

“Nämä tekoälyinvestoinnit ja kulutuskysyntä ovat varmasti niitä isoimpia syitä, miksi S&P 500 on ennätyksellisen korkealla. Yhdysvalloissa teknologia-alan osuus on nykyään älyttömän iso – varsinkin, jos vertaa eurooppalaisiin pörssi-indekseihin.

Lisäksi viime vuonna dollari heikkeni ja paransi vientiyhtiöiden tulosnäkymiä ja nosti S&P 500 -indeksiä. Tänä vuonna nousua selittää tekoälyteknologia ja paikallinen talous. Yhdysvalloissa merkittävä osa yritysten liiketoiminnasta tulee kotimaasta. Näin ei ole Suomessa.“