Maailman kestävyyshaasteissa piilee valtavia bisnesmahdollisuuksia – nämä kolme suomalaista startupia ratkovat globaaleja ongelmia ja tähtäävät kansainväliseen kasvuun

Keskustelu Suomen talouden tilasta on ollut viime aikoina synkkää – eikä syyttä. Samaan aikaan suomalaisessa startup-kentässä kasvaa yrityksiä, jotka tähtäävät rohkeasti maailmalle. Origin by Ocean, Solu ja Intergrid ratkovat globaaleja ympäristö-, terveys- ja energiahaasteita ja rakentavat samalla kunnianhimoista kasvubisnestä.

Kolme suomalaista startupia näyttävät, miten kestävyysratkaisuista rakennetaan globaalia kasvua. Kuva: Mimmit sijoittaa

Origin by Ocean tuottaa haitallisesta levästä arvokasta raaka-ainetta

Entä jos seuraavan suosikkiseerumisi tärkein raaka-aine löytyisikin merilevästä, jota kerätään pois Karibianmeren rannoilta sen aiheuttamien merkittävien ympäristöhaittojen vuoksi? 

Suomalaisen Origin by Ocean -yrityksen ansiosta tämä on mahdollista.

Sargassoslevää ajautuu parhaillaan Karibian rannoille niin massiivisia määriä, että ne vahingoittavat koralliriuttoja ja ekosysteemejä, aiheuttavat hajuhaittoja ja haastavat elinkeinojen, kuten kalastuksen, harjoittamista.

Origin by Ocean:in perustaja ja toimitusjohtaja Mari Granström havahtui leväesiintymien laajenemiseen sukellusreissulla lähes parikymmentä vuotta sitten. 

Tuolloin yhdessä maailman suurimmista kemianteollisuuden yrityksistä työskennellyt Granström alkoi pohtia, miten haitallista levää voisi hyödyntää sen sijaan, että se kerättäisiin pois ja hävitettäisiin jätteenä.

Innovoinnin tuloksena syntyi Origin by Ocean, joka tuottaa sargassoslevistä haluttuja raaka-aineita kosmetiikka-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuuteen. Raaka-aineita yritykseltä ostavat erilaiset brändit aina elintarviketeollisuudesta Chanelin kaltaisiin luksusbrändeihin.

Jätteiden hyödyntäminen vaatii uudenlaista ajattelua

Toisen roska voi siis todella olla toisen aarre. Granström toivoo, että yhä useampi tiedostaisi tämän.

”Meidän ei enää pitäisi puhua jätteestä jätteenä vaan raaka-aineena. Meidän pitäisi alkaa nähdä haitallisia esiintymiä mahdollisuutena, olivatpa ne levää tai jotain muuta ihmisen aiheuttamaa”, Granström toteaa.

Ajattelutapa on hänen mukaansa erityisen tärkeä biopohjaisten materiaalien hyödyntämisessä, sillä biopohjainen ei automaattisesti tarkoita kestävää.

”On väärä ajatus, että biopohjaiset materiaalit ovat automaattisesti kestäviä, sillä harvemmin ne ovat. Suurin osa hyvinvointituotteissa käytetyistä biopohjaisista molekyyleistä tulee todella harvinaisista kasveista tai muutoin alkuperästä, joka ei ole kestävällä pohjalla.”

Granström toteaa Origin by Oceanin olevan regeneratiivinen toimija eli sen tarkoituksena ei ole ainoastaan vähentää ympäristöhaittoja, vaan jättää luonto parempaan tilaan.

Vastuullisempi tuote voittaa vain, jos se toimii

Origin by Oceanin vahvin myyntivaltti ei ole kuitenkaan vahva arvopohja, vaan asiakkaan tarpeisiin vastaava tuote.

”Asiakkaat ostavat meiltä erityisesti suorituskykyä. Meillä on tuotteita, joilla on aivan uudenlainen ja monipuolisempi toimintakyky ja funktionaalisuus verrattuna aiemmin markkinoilla olleisiin tuotteisiin”, Granström painottaa.

Hän toteaa arvoketjun ja toimintatavan olevan bonusta, mutta kaikista tärkeintä on, että tuote toimii. 

Origin by Oceanin vahvuudeksi Granström mainitsee sen, että asiakas voi käyttää ainesosaa eri tuotekategorioissa ja toisaalta sen avulla asiakas voi luoda esimerkiksi kasvovoiteen, joka toimii seitsemään eri tarkoitukseen.

”Haluamme, että meidän tuotteemme Flugoidan on uusi hyaluronihappo. Haluamme luoda ainesosan, joka on kaikkien huulilla”, Granström sanoo.

Kokkolan tehdas on ensimmäinen askel kohti globaalia tehdasverkostoa

Granström uskoo, että yritys ja sen tuotteet ovat vahvasti matkalla kohti tuota asemaa. 

Yritys kerää parhaillaan rahoitusta tehtaan rakentamiseksi Kokkolaan, jonka tuotantokapasiteetista iso osa on jo myyty – ensisijaisesti Yhdysvaltoihin.

Kokkolan jälkeen yrityksen on tarkoitus laajentua Karibialle ja Yhdysvaltoihin. 

Tavoitteena on rakentaa viiden tehtaan verkosto, nousta yhdeksi maailman merkittävimmistä biopohjaisten kemikaalien valmistajaksi sekä rakentaa suomalaista ja eurooppalaista vientivetoista teollisuutta.

Solu pyrkii tunnistamaan epidemiat ja antibioottiresistenssit ennen kuin ne kasvavat kriiseiksi

Covid-19-viruksen vaikutukset olisivat olleet merkittävästi pienemmät, jos olisimme jo sen alkaessa ymmärtäneet, miten vakava ja nopeasti leviävä virus se on, uskoo Solun toimitusjohtaja ja perustaja Sam Sihvonen.

Koronapandemia osoitti, kuinka ratkaisevaa tautien nopea tunnistaminen ja seuranta on.

Juuri tätä ongelmaa Solu ratkaisee hyödyntämällä genomiikkaa eli eliöiden perimän analysointia. 

Kun laboratoriossa näytteestä on luettu DNA-sekvenssi, Solun ohjelmisto analysoi siitä syntyvän datan ja auttaa tunnistamaan nopeasti, mitä mikrobeja näytteessä on sekä onko niiden joukossa esimerkiksi antibioottiresistenttejä bakteereja tai uusia tautiuhkia.

Antibioottiresistenssi on kasvava maailmanlaajuinen terveysuhka

Pandemioiden vaikutukset ovat meistä jokaisella tuoreessa muistissa. 

Samaan aikaan antibioottiresistenssi, yksi maailman suurimmista terveysuhista, on jäänyt julkisessa keskustelussa taka-alalle. THL:n mukaan se linkittyy vuosittain jopa 4,7 miljoonaan kuolemaan maailmanlaajuisesti.

”Antibioottiresistenssistä on ennustettu tulevan johtava kuolinsyy viimeistään vuoteen 2050 mennessä”, sekä tietotekniikkaa että lääketiedettä opiskellut Sihvonen toteaa.

Hän havahtui antibioottiresistenssin ja epidemioiden aiheuttamiin haasteisiin aihetta käsittelevän paneelikeskustelun ansiosta.

Paneelikeskustelu jäi vaivaamaan Sihvosta. Jo seuraavana päivänä hän soitti paneelissa puhuneelle professorille, joka kutsui toimistolleen jatkamaan aiheesta. 

Juttelun lomassa Solun tarjoama ratkaisu alkoi hahmottua Sihvosen mielessä.

Nopeus voi ratkaista epidemian suunnan, ja siinä piilee Solun vahvuus

Solun vahvuus pandemioiden, epidemioiden ja antibioottiresistenssin ehkäisyssä on nopeus.

Perinteisesti näytteiden analysointi ja tulosten saaminen saattaa kestää jopa pari viikkoa. 

Solun ratkaisu kutistaa odotusajan muutamiin minuutteihin. 

Ohjelmisto muuttaa analyysin tulokset sairaalahenkilökunnalle helposti ymmärrettävään muotoon.

“Analyysimme tapahtuu helposti, nopeasti ja lähes automaattisesti, mikä on terveydenhuollossa erityisen tärkeää. Mitä nopeammin saadaan tieto mahdollisesta epidemiasta tai poikkeamasta, sitä nopeammin voidaan reagoida”, Sihvonen selventää.

Käytännössä tieto mahdollisista epidemioista tai antibioottiresistensseistä voidaan saada käyttöön päivien sijaan lähes reaaliajassa.

Analyysi auttaa ymmärtämään näytteen luonnetta, vaarallisuutta ja levinneisyyttä, mikä auttaa epidemioiden havaitsemisessa ja hallinnassa.

Solu haluaa rakentaa maailman johtavan mikrobidatan tietokannan

Sihvosen mukaan Solun ratkaisulle on selvä kysyntä ja tähtäimessä on kansainvälinen kasvu. Nykyisin asiakkaita, pääasiassa yliopistollisia sairaaloja, löytyy 15 maasta.

Genomiikka ja sekvensointi yleistyvät nopeasti maailmanlaajuisesti, mikä kasvattaa samalla myös Solun ohjelmiston markkinaa.

”Me olemme tekemässä yksisarvista. Sekvensointi kasvaa jatkuvasti paljon, meille tulee paljon dataa ja meidän kysyntämme tulee loikkaamaan”, Sihvonen toteaa.

Yksisarvinen tarkoittaa yli miljardin dollarin arvoista kasvuyritystä. 

Sihvosen visiot yltävätkin yksittäisiä sairaaloita laajemmalle.

Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda ajantasainen näkymä maailman mikrobeihin eli järjestelmä, jonka avulla voi seurata reaaliajassa millaisia mikrobeja, infektioita ja antibioottiresistenssejä eri puolilla maailmaa esiintyy.

Tämä mahdollistaisi uusien uhkien tunnistamisen ja niihin reagoinnin nykyistä aikaisemmin.

”Meillä on mahdollisuus olla maailman johtava tietokanta kaikelle mikrobidatalle. Tällaisella järjestelmällä olisi valtava vaikutus paitsi terveydenhuoltoon myös ruokaturvallisuuteen, maatalouteen ja esimerkiksi lääketeollisuuteen”, Sihvonen visioi.

Intergrid haluaa ohjata teollisuutta kohti fiksumpia ja vähäpäästöisempiä energiaoperaatioita

Euroopan teollisuusyritykset ovat keskellä suurta energiamurrosta, kun ne pyrkivät eroon fossiilisista polttoaineista. 

Muutosta vauhdittavat päästövähennysten lisäksi kustannussäästöt sekä tarve vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden hinta- ja saatavuusriskeistä.

Intergridin toimitusjohtaja ja perustaja Olli Kangas oli seurannut energiasiirtymää vuosia ja huomasi, että investointien yleistyessä uusien energiajärjestelmien operointi alkoi muodostua yhä suuremmaksi pullonkaulaksi.

Hybridimalliin eli fossiilisia ja uusiutuvia energialähteitä rinnakkain hyödyntävään järjestelmään siirtyminen lisäsi suunnittelun, energiantarpeen ennustamisen ja operatiivisen päätöksenteon työmäärää merkittävästi. 

Kangas halusi löytää ongelmaan ratkaisun, joka olisi samalla sekä hyvää liiketoimintaa että ilmaston kannalta vaikuttavaa.

Teollisuuden energiaoperaatioiden hallinta on entistä monimutkaisempaa

Tehtaiden on jatkuvasti ennakoitava energiantarvettaan ja päätettävä, mitä energialähteitä ne hyödyntävät operaatioidensa pyörittämiseen. 

Päätöksiin vaikuttavat muun muassa sähkön markkinahinta, polttoaineiden saatavuus, tuotannon tarpeet sekä käytössä oleva laitteisto. 

Nykyisillä energiamarkkinoilla vaihtoehtojen ja päivittäin tehtävien valintojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, Kangas kertoo.

”Samaan aikaan on yritettävä minimoida kustannukset, päästöt ja operatiivisen työn määrä. Siinä on ihminen vähän helisemässä”, Kangas sanoo.

Intergridin vastaus haasteeseen on energiaoperaatioita ohjaava ”autopilotti”. 

Käytännössä järjestelmä ennustaa tehtaan energiankulutusta, seuraa eri energialähteiden hintoja ja saatavuutta sekä optimoi, miten energia kannattaa kullakin hetkellä tuottaa. Se voi esimerkiksi päättää, kannattaako höyry tuottaa sähkö- vai kaasukattilalla, ja ohjata laitteita päätösten mukaisesti.

Autopilotti voi säästää aikaa, kustannuksia ja päästöjä

Kangas kertoo, että asiakkaat päätyvät käyttämään Intergridin järjestelmää eri syistä. Päästöjen vähentämisen rinnalla yhä useampaa motivoi ajan ja kustannusten säästö.

”Energiaoperaatioiden optimointi on jonkun duuni kymmenen muun asian ohella. On todella iso hyöty, jos sen voi automatisoida ja ihmisen operatiivista työmäärää keventää”, Kangas summaa.

Hänen mukaansa autopilotti paitsi vähentää manuaalista työtä myös tekee tarkempia päätöksiä kuin ihminen, sillä järjestelmä pystyy käsittelemään enemmän tietoa ja reagoimaan markkinoiden muutoksiin ihmistä nopeammin.

”Autopilotilla on parempi tilannekuva tehtaan tarpeista, parempi kyky hyödyntää sähkömarkkinoita, parempi päätöksentekokyky ja reaaliaikainen kontrolli, joten se voi olla dynaamisempi ja vähän fiksumpi. Tämän ansiosta muuttuvia kustannuksia ja samalla päästöjä voidaan vähentää kymmeniä prosentteja”, Kangas arvioi.

Intergrid tavoittelee markkinajohtajuutta hybridienergian yleistyessä

Kangas uskoo, että hybridiratkaisuista tulee ennemmin tai myöhemmin uusi normaali teollisuudessa. 

Siksi hänen mukaansa ratkaistavaksi jää enää yksi kysymys: miten yhä monimutkaisempia energiajärjestelmiä operoidaan tehokkaasti.

Intergridillä on tällä hetkellä yli sata teollisuusasiakasta kuudessa maassa. Sen päämääränä on kasvaa Euroopan johtavaksi älykkäiden operointi- ja optimointijärjestelmien tarjoajaksi. 

”Tavoite on, että seuraavan kahden vuoden aikana asiakkaiden määrä kasvaa reiluun tuhanteen ja tiimin koko 40:stä 140:een. Rekrytoinneista yli puolet tullaan tekemään Suomeen ja Helsinkiin”, Kangas linjaa.

Hänen mukaansa uusiutuva energia on jo monissa tilanteissa fossiilisia vaihtoehtoja edullisempaa.

”Luotan siihen, että kun on keksitty uusia halvempia ja parempia energianlähteitä, niin sitä aletaan kyllä käyttää. Kysymys ei ole enää siitä, kannattaako siirtymä tehdä, vaan siitä, miten se tehdään käytännössä.”