Kannattaako sijoittaminen ja säästäminen, jos usko tulevaan ja parempaan maailmaan on koetuksella?

Suomalaisten tulevaisuususko on koetuksella – eikä ihme. Maailmassa eletään epävakaimpia aikoja useaan kymmeneen vuoteen. Onko sijoittamisessa järkeä, jos uskoa parempaan huomiseen ei löydy?

Mimmien toimittaja Matleena Inget pohtii, kannattaako sijoittaminen, jos usko tulevaan on koetuksella. Kuva: Mimmit sijoittaa

Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan ainoastaan 11 % suomalaisista näkee ihmiskunnan tulevaisuuden nykyistä positiivisempana. Viimeisin nuorisobarometri kertoo, että optimistisesti omaan tulevaisuutensa suhtautuvien nuorten osuus on historiallisen alhainen.

Lukemat eivät ole kovinkaan yllättäviä, sillä viime vuodet ovat olleet sukupolvemme historian epävakaimmat. Pandemian jälkeen maailma tuntuu lähteneen uusille raiteille – eikä hyville sellaisille.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut sodan kauhut lähelle. Sota Gazassa ja Israelin toimet, jotka täyttävät YK:n, Amnesty:n ja Human Rights Watch:n mukaan kansanmurhan tunnusmerkit, ovat järkyttäneet monia.

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat äärisääilmiöt näkyvät sekä Kaliforniassa ja Etelä-Euroopassa roihahtaneina maastopaloina että meillä aiempaa voimakkaampina myrskyinä ja rankka-sateina. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen tuo mukanaan omat haasteensa.

Demokratia on koetuksella myös länsimaissa. Trumpin valinta toiselle kaudelle on lisännyt vettä maailman epävakauden myllyyn ja heilutellut pössikursseja ylös ja alas.

Kannattaako maailmanlopun kynnyksellä säästää?  

Tulevaisuususko ja sijoittaminen kulkevat käsi kädessä, sillä sijoittamisen voitot saavutetaan tulevassa. Useille säästäminen ja sijoittaminen ovat keinoja varautua tulevaan tai rakentaa hyvää tulevaisuutta.

Sijoittaminen perustuu oletukseen kasvavista pörssikursseista ja valoisammasta huomisesta. Onko sijoittamisessa järkeä, jos tulevaisuususko on koetuksella ja maailmantila huolettaa?

Haastavammat ajanjaksot näkyvät kulutuskäyttäytymisessä ja rahankäytössä. Kulutustutkijat ovat jo pitkään puhuneet huulipunaefektistä. Sen mukaan talouden laskusuhdanteissa luksushuulipuna käy erityisen hyvin kaupaksi. Tiukassa taloustilanteessa tekee mieli hemmotella itseään, ja kun rahaa isoihin hankintoihin ei ole, luksuksen tuomaa tyydytystä haetaan edullisemmista asioista, kuten huulipunasta.

On ymmärrettävää, että epävarmuuden keskellä mielihyvää koitetaan saavuttaa myös kuluttamisen keinoin. 

Kun vain nykyhetki on varmaa, saattaa tulevaisuuteen varautuminen tuntua merkityksettömältä: jos maailma vaikuttaa lähestyvän loppuaan, pitäisikö säästäminen unohtaa ja itseä hemmotella tässä ja nyt? 

Jos paha päivä ei vie rahoja tililtäsi, inflaatio vie

Jotta tämä juttu ei jäisi vain yhden maailman tilasta huolestuneen mimmin pohdinnaksi, päätin pirauttaa OP:n varallisuudenhoidon asiakkuuksien ja myynnin johtajalle Kai Kalajaiselle.

Kalajainen vahvistaa heti alkuun mielessäni pyörineen teesin: sijoittaminen ilman tulevaisuususkoa on haastavaa.

Samalla hän toteaa, että tulevaisuuteen skeptisemminkin suhtautuva haluaa todennäköisesti, että rahaa on sivussa edes jonkin verran pahan päivän varalle. Ehkäpä jopa optimistisesti tulevaisuteen suhtautuvia enemmän, sillä oletus on, että tuo paha päivä saapuu ennemmin tai myöhemmin.

Kalajainen korostaa, että hajautetusti erilaisiin instrumentteihin sijoittaminen on varteenotettava vaihtoehto aina, kun rahaa laittaa sivuun, jotta summan ostovoima säilyy mahdollisimman hyvin inflaatiosta eli hintojen noususta huolimatta.

Lue lisää: Inflaatio ja miksi se on tärkeää ymmärtää

“Jos rahaa makuuttaa vain pankkitilillä, inflaatio syö sitä. Jos minulla on nyt tilillä vaikka 10 000 euroa, en kolmenkymmenen vuoden päästä saa sillä enää nykyisellä mittapuulla 10 000 euron arvosta tavaraa, sillä hinnat ovat nousseet inflaation myötä”, Kalajainen toteaa.

Hänen mukaansa inflaation vaikutus jää laskusuhdanteiden aikana monelta huomiotta, ja etenkin riskiä kaihtavilla sijoittajilla on taipumusta laittaa sijoittaminen paussille, kun pörssissä heiluu.

“Se on psykologisesti mielenkiintoista, sillä pitämällä rahat tilillä tappio on inflaation vuoksi ikään kuin varma. Pörssissä kurssit joko laskevat tai nousevat. Ja historian valossa ne pitkällä aikavälillä todennäköisesti nousevat, joten sijoittamalla tappioiden minimointi on pitkällä aikahorisontilla todennäköisempää”, Kalajainen kertoo.

Kriiseistä on selvitty aiemminkin

Hän muistuttaa, että viimeisen sadan vuoden aikana pörssikurssit ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet aina, vaikka tuolle ajalle ovat mahtuneet niin toinen maailmansota, öljykriisi kuin koronapandemiakin.

“Kun kriisi on päällä, niin tuntuu helposti siltä, että maailma on pysyvästi toinen. Mutta mikä toisaalta tekisi tästä tilanteesta juuri sen kuopan, josta ei enää nousta?”, Kalajainen pohtii.

Lisäksi hän heittää ilmoille toisenkin ajatuksen: mikäli pörssikurssit pysyisivät nollassa pysyvästi, ei rahalla olisi enää arvoa. Tässä tilanteessa olisi siis käytännössä yhdentekevää, olisivatko rahat kiinni osakkeissa vai käytettävissä tilillä.

Hajauta ja luota korkoa korolle -ilmiön kasvattavaan voimaan

Kalajainen toteaa, että sijoittamista kannattaa jatkaa oman riskiprofiilin ja omien sijoitustavoitteiden mukaisesti, vaikka maailmantilanne on epävakaa ja tulevaisuus huolettaa.

“Juuri nyt näkyy jonkin verran sellaista liikehdintää, että Yhdysvaltojen sijaan rahaa ohjataan Eurooppaan, kun Yhdysvaltojen liikkeitä on tällä hetkellä niin hankala ennustaa”, Kalajainen sanoo

Kalajaisen mukaan tällaiset liikkeet liittyvät lähinnä lyhyen aikavälin voittojen maksimointiin. Pitkän aikavälin sijoittajan ei ole tarvetta tehdä nopeita peliliikkeitä, vaan luottaa hyväksi havaittuun olemassa olevaan sijoitusstrategiaan.

“Suurimmalle osalle ihmisistä, jotka haluavat vaurastua pidemmällä aikavälillä tai varautua huonoimpiin tilanteisiin, varmin tapa saavuttaa tämä tavoite on sijoittaa hajautetusti”, Kalajainen toteaa.

Vaikuttaa siis siltä, että jo mimmien alkuajoilta tutut mantrat ovat vieläkin ajankohtaisia (vaikka tulevaisuus aiheuttaisikin harmaita hiuksia!). Se joka ei riskeeraa, ei juo samppanjaa. Maantieteellinen, ajallinen ja toimialakohtainen hajauttaminen kannattaa. Ja korkoa korolle -ilmiö kasvattanee summia sijoituksissa pitkällä aikavälillä tulevaisuudessakin.