Huolettaako työtilanne ja tulevaisuus? Et ole yksin

Nuorten työttömyys on Suomessa korkealla. Työttömyys ja tulokseton työnhaku voi tuntua henkilökohtaiselta epäonnistumiselta, vaikka kyse on laajemmasta ilmiöstä. Miksi työnhaku on nyt niin vaikeaa?

Matalasuhdanne ja digitalisaatio selittävät nuorten korkeita työllisyyslukuja. Kuva: Mimmit sijoittaa

Työnhaku on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikeaa. Monen kokemus on, että osaamisesta, koulutuksesta, motivaatiosta ja lukuisista täytetyistä työhakemuksista huolimatta työpaikkaa ei irtoa.

Tilastot kertovat samaa tarinaa: työttömyys on Suomessa korkeimmillaan sitten vuoden 2009. 

Nuorten ja nuorten aikuisten tilanne on erityisen haastava. Tilastokeskuksen mukaan 15–24-vuotiaiden työttömyysaste on kaikista ikäryhmistä korkein eli 21,8 %. Seuraavaksi eniten työttömiä on 25–34-vuotiaiden keskuudessa. 

Työmarkkinoita tutkinut Helsingin yliopiston vanhempi lehtori Markku Sippola toteaa, että talouden syklit kolahtavat yleensä erityisesti kahden ihmisryhmän, maahanmuuttajien ja nuorten, työllisyyteen.

“Laskukausi ja lama iskevät ensimmäisenä maahanmuuttajien ja nuorten työllistymiseen. Toisaalta nousukauden alussa nuorten työllisyys, etenkin nuorten korkeakoulutettujen työllisyys, lähtee nopeiten kasvuun”, Sippola sanoo.

Käytännössä tämä näkyy työmarkkinoilla Sippolan mukaan esimerkiksi siten, että tällä hetkellä nuorten on erityisen vaikeaa saada ensimmäistä työpaikkaa, vaikka relevantti korkeakoulututkinto löytyisikin.

Hän korostaa, että syypää löytyy ennen kaikkea suhdanteista, ei nuorista itsestään.

“Nuorten motivaatio ja asenne työelämään on pysynyt vakaana viimeisen parinkymennen vuoden aikana kriiseistä huolimatta ja työhaluttomuus on nuorten keskuudessa erityisen harvinaista.”

Digitalisaatio on levittänyt työttömyyttä uusille aloille

Sippola muistuttaa, että esimerkiksi 90-luvun laman työttömyyslukuihin on vielä matkaa. Kun Suomessa on nykyisin noin 300 000 työtöntä työnhakijaa, oli niitä 90-luvulla puoli miljoonaa.

“Nykyinen tilanne poikkeaa aiemmista työttömyysjaksoista siinä, että työttömyyttä on nyt myös sellaisilla aloilla, joilla on perinteisesti työllistynyt jo ennen valmistumista. Meillä on esimerkiksi työttömiä arkkitehteja ja juristeja”, Sippola sanoo.

Hän pohtii, että selittävä tekijä työmarkkinoiden uudelle ilmiölle saattaa löytyä matalasuhdanteen ja digitalisaation yhteisvaikutuksesta.

“Suomi on kärkimaa teknologian hyödyntämisessä työpaikalla Euroopan ja ehkä jopa koko maailmanlaajuisesti. Digitalisaatio on saturoinut Suomen työmarkkinoita, mikä on johtanut keskitason työpaikkojen vähenemiseen”, Sippola sanoo.

Hän uskoo, että sama kehitys on edessä tulevaisuudessa myös muissa maissa.

Työ on muutakin kuin toimeentuloa, ja siksi työttömyys tuntuu

Tilastojen valossa tilanne työmarkkinoilla on siis haastava, joskaan ei historiallisesti poikkeuksellinen. Miksi työttömyyden kohtaaminen saattaa silti tuntua henkilökohtaiselta epäonnistumiselta?

Psykologi ja psykologian tohtori Anniina Virtanen Työterveyslaitokselta toteaa, että työttömyyden herättämät voimakkaat tunteet ovat ymmärrettäviä, sillä työ kytkeytyy vahvasti arkeen, toimeentuloon ja monella identiteettiinkin.

“Työttömäksi joutuminen on usein kriisitilanne ja vaikka tietäisi, että muitakin on samassa tilanteessa, se ei se välttämättä tee työttömyydestä yhtään helpompaa”, Virtanen sanoo.

Erityisen haastavaa tilanne on ihmisille, joiden identiteetti ja omanarvontunto määrittyy pitkälti työn kautta.

“On melko riskistä, jos oma arvo on hirveän vahvasti sidottu työhön. Silloin omanarvontunto on hyvin altis kolahduksille, jos jää työttämäksi tai vaikka mokaa töissä”, Virtanen toteaa.

Hän kehottaakin reflektoimaan elämän muita tärkeitä rooleja esimerkiksi ystävänä, perheenjäsenenä tai osana harrastusporukkaa, mikäli työttömyys osuu kohdalle ja muutenkin.

“Vaikka työidentiteetti ja siihen liittyvä omanarvontunto olisi kokenut kolahduksen, niin elämässä on todennäköisesti muita hyviä kannattelevia asioita, joihin työttömyys ei ainakaan suoraan vaikuta”, Virtanen toteaa.

Rutiinit tuovat turvaa arkeen

Työttömyysjaksoon liittyy ylipäätään epävarmuutta, mikä on ihmiselle aina kuormittavaa.

Virtanen kehottaa suhtautumaan työttömyyteen myötätuntoisella asenteella ja muistuttaa, että etenkin epävarmoissa tilanteissa hallinnan kokemus tukee ihmisen hyvinvointia.

“On tärkeää saada työttömyysarkeenkin kokemuksia siitä, että voi vaikuttaa asioihin ja että kykenee elämään omien arvojen mukaisesti. Ne tukevat epävarmuuden sietämisessä.”

Virtanen korostaa säännöllisen päivärytmin, rutiinien ja mielekkäiden aktiviteettien merkitystä.

Epävarmuuden keskellä perusarjen palaset, kuten säännöllinen uni- ja ruokarytmi, liikunta, harrastukset ja sosiaaliset suhteet korostuvat entisestään.

“Olisi hyvä löytää päiviin mieluisaa tekemistä vaikkapa harrastusten tai vapaaehtoistyön muodossa. Ne tukevat hyvinvointia ja itsetuntoa, antavat onnistumisen kokemuksia ja auttavat saamaan ajatuksia muualle työnhausta”, Virtanen toteaa.

Työnhakija tarvitsee vapaapäiviä

Virtanen painottaa tasapainoa työnhaun ja muun elämän välillä. On hyvä pitää mielessä, että työnhaku on vaatii aikaa, vaivaa ja osaamista – ja kuormittaa siinä missä työntekokin.

“Työnhakua voi rajata tiettyihin päiviin ja kellonaikoihin, jotta työnhaku ja sen ajatteleminen eivät nielaise koko elämää. Työnhaun voi ajatella työn kaltaisena asiana, jota tehdään suunnitelmallisesti ja jossa tarvittavia taitoja voi kehittää”, Virtanen toteaa.

Hän ja Sippola kehottavat kumpikin käyttämään aikaa oman osaamisen kehittämiseen myös työttömyyden aikana.

Sippolan mukaan korkeakoulutus kannattaa, sosiaaliset ja digitaaliset taidot korostuvat ja omaa osaamista suhteessa tekoälyyn on hyödyllistä reflektoida. Lisäksi erityisosaamisen kasvattaminen esimerkiksi sivuaineen tai täydennysopintojen avulla auttaa erottumaan.

“Erotut työnantajalle, jos olet erityisosaaja jossain. Erityisosaamista valitessa on seurattava omaa intohimoa ja kiinnostusta. Asian on pakko lopulta kiinnostaa aidosti, jotta mahdollisuus työllistyä sen saralla on parempi”, Sippola toteaa. 

Haasteet työnhaussa kertovat taloudesta, eivät hakijasta

Milloin tilanne työmarkkinoilla alkaa helpottaa? Sitä on Sippolan mukaan haastava ennustaa.

“Tiettyjä merkkejä on ollut jo ilmassa. Jos olemme tarpeeksi kauan pohjalla, niin nousun on alettava jossain kohtaa. Tarvitsemme vain sen jonkin positiivisen määräävän signaalin, että asiat alkavat parantua ja alamme uskoa, että nousukausi alkaa”, Sippola toteaa.

Samalla hän muistuttaa, että työmarkkinat eivät ole nykyiselläänkään jäissä, vaikka työnhakijoita onkin reilusti suhteessa avoimiin paikkoihin.

“Työmarkkinat tarvitsevat aina osaajia. Vaihtuvuus työpaikoissa on iso vuositasolla nytkin. Satojatuhansia työpaikkoja päättyy vuositasolla, ja yritykset ja muut tahot rekrytoivat satojatuhansia. Eli mahdollisuus saada uusi työpaikka on kuitenkin olemassa”, Sippola sanoo.

Ennen kaikkea hän painottaa, että vaikeus työllistyä kertoo tällä hetkellä taloustilanteesta, ei hakijan osaamistasosta.

“Nykypäivän nuoret ovat koulutetumpia ja osaavampia kuin minun valmistumiseni aikoihin. Yhtäältä voi olla nöyrä työmarkkinoiden suhdanteiden edessä mutta samalla ylpeä omasta tutkinnosta ja osaamisesta”, Sippola toteaa.