Mikä sijoitusstrategia sopii sulle ja lista yleisistä osakeindekseistä

Hei vaan mimmit! 💕

Eiköhän se ole tässä vaiheessa kaikille jo selvää, että maanantai tarkoittaa uutta podijaksoa. Tällä viikolla me puhutaan Hannan kanssa eri sijoitusstrategioista. Kuuntele jakso täältä!

Podissa käydään läpi neljä yleisintä sijoitusstrategiaa: indeksisijoittaminen, laatusijoittaminen, arvosijoittaminen ja kasvusijoittaminen. Jakso on pidemmästä päästä ja t-ä-y-n-n-ä infoa, mutta välillä näin. ☺️

Koska tiedän, että podcasteissa asioiden listaaminen on maailman ärsyttävin asia, lupasin jakaa mainitsemani osakeindeksit täällä blogin puolella. Täältä pesee:

OMXH25

Helsingin pörssin indekseistä voit seurata esim OMXH25:a, johon kuuluu Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä. Indeksiä dominoi Nokia, Sampo, Kone, Nordea ja UPM-Kymmene.

S&P 500

S&P 500 on lista viidestäsadasta USA:n suuryrityksestä. Listaa seuraava osakeindeksi on maailman seuratuimpia indeksejä.

S&P 500 -indeksissä yritysten osakepainot jakautuvat tuttuun tapaan niiden markkina-arvojen mukaan, jolloin listan (ja myös maailman) arvokkain yritys on myös indeksin painavin osake. Listan kärkipaikoista kilpailee Microsoft, Amazon.com ja Apple Inc.

DJIA

Dow Jones Industrial Average seuraa 30 yhdysvaltalaista laajimmin omistettua suuryritystä. DJIA:n yhtiöt ovat siis myös osa S&P 500 -indeksiä.

MSCI World

MSCI World seuraa kehittyneen maailman osakemarkkinoita. Oikeastaan yli 50% tästäkin indeksistä on Yhdysvaltalaisia firmoja. Huomioi kuitenkin, että vaikka indeksin nimi viittaa koko maailmaan, seuraa indeksi ainoastaan kehittyneitä markkinoita.

MSCI Emerging Markets

Emerging markets, eli kehittyviä markkinoita seuraava indeksi. Sisältää yli tuhannen yhtiön osakkeita Aasiasta, latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta.

Näiden indeksien avulla maantieteellinen hajautus on helppoa kuin… kirjoitin tähän ensin heinänteko, mutta poistin sen, koska en ole heinänkorjuuta elämässäni nähnytkään. But you get the point. 

Tältä mun kuukausibudjetti näyttää

*Sisältää mainoslinkin

Okei, syyskuun ensimmäinen maanantai on virallinen get-your-shit-together päivä, eikö vain?

Tämän viikon podijakso seuraa vahvasti GYST-teemaa; me laaditaan nimittäin kuukausibudjetit ja asetetaan taloudelliset tavoitteet tulevalle syksylle. Kuuntele jakso täältä!

Lupasin jaksossa jakaa mun oman syksyn budjetin täällä blogin puolella, joten täältä pesee:

Tältä siis budjettini näyttää seuraavat neljä kuukautta. Ensi vuonna teen tarpeen tullen muutoksia, sillä tuloni ovat ns. joustavat (ihanan neutraali sana sille, etten todellakaan ole varma miten maksan ensi vuonna laskut). Ajattelin sukeltaa budun eri kohtiin syvemmin tässä alla.

Tulot

Kuten mainitsin, tämä palkkataso on taattu vain syys-joulukuulle. Siitä huolimatta tunsin pientä ylpeyttä verratessani tätä budua viime vuoden säästösuunnitelmaani. 😌

Päätin myös olla nostamatta opintotukia enempää tänä vuonna, pienen ansiotuloveroprosentin takia tuntui järkevämmältä alkaa maksaa yrityksestä ulos palkkaa. Olen avannut verkkopankissa mun tuloille erillisen palkkatilin.

Menot

Menoihin olen listannut kaikki pakolliset menot, jotka lähtevät mun tililtä kuukausittain. Toki asuntolainan lyhennys on periaatteessa ”säästöä”, mutta seuraan tässä budussa KISS-menetelmää (keep it simple, stupid).

Nämä kaikki menot lähtevät mun palkkatililtä automaattisesti joka kuukausi.

Säästöt + sijoitukset

Koska olen alkuvuoden tullut toimeen huomattavasti pienemmillä tuloilla ihan kiitettävästi, päätin tulotason hetkellisestä noususta huolimatta jatkaa kuluttamista suunnilleen samaan malliin. Ja säästää ja sijoittaa loput! (weehoo)

Jonkinlainen säästökuuri on siis luvassa, koska mun taloudellinen tavoite syksyn aikana on saada 2000 € kerrytettyä sekä arvo-osuustilille että puskuritilille.

Mun arvo-osuustili sijaitsee Nordnetissa (*), ja puskuritili taas on tavallinen pankin säästötili, josta saa rahat milloin tahansa nostettua (jos tiskikone menee rikki tai paska lentää tuulettimeen).

Play-tili on erillinen säästötili, johon laitan joka kuukausi muutamia kymppejä. Tällä rahalla saa tehdä vain kivoja juttuja ajatuksella. Tyyliin käydä teatterissa, ravintolassa tai hieronnassa. Miksi? Koska karseinta on se, kun kaikki rahat on huvennut tililtä etkä edes muista, mihin olet niitä käyttänyt. Haluan käyttää rahaa tietoisesti myös hauskanpitoon (vaikka tämä ääneen sanottuna kuulostaakin ihan skitsolta).

Käyttöraha

Kun palkka kilahtaa tilille, siirrän siitä vajaa 500 € käyttötilille, johon on kytketty mun pankkikortti. Kortilla maksan safkat, matkat, harrastukset ja muut välttämättömyydet.

Budjetin lopuksi kannattaa ynnätä kaikki tulot ja menot yhteen ja varmistaa, ettet kuluta yli varojesi. Itselläni yli jäi komeat 30 €.

Saatat ehkä funtsata, miksi ihmeessä olen avannut nettipankkiin tsiljoona eri tiliä. Tämä johtuu siitä, että jos mun kortti hälyttää kaupan kassalla hylättyä, tiedän, että mulla on muita tilejä joilta luultavasti löytyy jotain rahaa.

En siis pääse huomaamattani tuhlaamaan enemmän rahaa kuin mitä oon käyttötilille (budjetin mukaisesti) siirtänyt. Ja toisaalta voin huolettomasti vetää käyttötilin joka kuukausi nollille, ja kuitenkin kasvattaa varallisuutta hitaasti mutta varmasti muualla!

Mimmi, oletko sä jo ehtinyt laatia budjettia syksylle? 💓

Vastuullisen sijoittamisen alkeet

Mahtavaa maanantaita mimmit! 💓 Viikko starttaa tuttuun tapaan uudella podijaksolla – ja tällä kertaa aiheena on SUPER toivottu vastuullinen sijoittaminen.

Jakso on toteutettu yhteistyössä Nordean kanssa ja se käsittelee vastuullisuutta niin sijoitussalkussa kuin omassa elämässäkin. Kuuntele jakso täältä!

Kuten aina uutta aiheetta käsitellessä, tämäkin on vain pintaraapaisu laajaan ja monimutkaiseen aiheeseen (mutta ei anneta sen masentaa). Jaksossa käydään läpi vastuullisen sijoittamisen peruskäsitteitä, mihin kuuluu muun muassa ESG-asiat. 👇

Ai mitkä ihmeen eeäsgee-asiat? ESG on lyhenne sanoista environment (ympäristövastuu), social (yhteiskuntavastuu) ja governance (hyvä hallintotapa). ESG-asiat auttavat meitä arvioimaan sijoituskohteiden vastuullisuutta.

Yritysten ympäristövastuu arvioi liiketoiminnan vaikutusta ympäristöön. Kyseessä voi olla vaikka energiatehokkuus, hiilidioksidipäästöt, erilaiset ympäristöohjelmat sekä vastuullisen tuotantotavan standardit ja sertifikaatit. Lyhykäisyydessään; työskenteleekö yhtiö planeettaa vastaan, sen puolesta, vai jotain siltä väliltä.

Yhtiöiden yhteiskuntavastuu taas kuvaa ihmisoikeuksiin ja työoloihin liittyviä asioita. Minkälaista henkilöstöpolitiikkaa yhtiö noudattaa ja minkälaiset työolosuhteet työntekijöillä on? Huomioiko yhtiö toiminnassaan lähiyhteisöään ja tuomitseehan se esimerkiksi lapsityövoiman?

Hyvä hallintotapa viittaa liiketoiminnan etiikkaan. Esimerkiksi siihen, että yhtiön hallitus on riippumaton ja korruptiovastainen, ja että yhtiö maksaa kaikki verot jonka sen kuuluukin maksaa. Hyvä hallintotapa tarkoittaa siis periaatteessa sitä, että yhtiön johdossa olevat tyypit ovat hyviksiä ja hoitavat asiansa kunnolla.

ESG-asioiden avulla pyritään löytämään sijoituskohteita, joilla on mahdollisimman hyvä riski-tuotto-suhde. Vastuullisessa sijoittamisessa ei siis (tietenkään) ole kyse hyväntekeväisyydestä, vaan sijoitusstrategiasta, jolla haetaan salkkuun parempaa tuottoa. Ja kuka nyt ei sellaista haluaisi? Kuule lisää podissa!

Hanna ostaa ensimmäiset osakkeensa!

Uusi viikko, uusi podcast-jakso! Mimmit sijoittaa -podin kakkostuottari on hyvässä vauhdissa ja toisessa jaksossa sukelletaan osakepoiminnan perusteisiin. Kuuntele jakso täältä!

Tai no, tämä on aihe josta on kirjoitettu tuhansia kirjoja, joten parinkymmenen minuutin keskustelu aiheesta on korkeintaan pintaraapaisu. Mutta jostain pitää aloittaa!

Kuten te tässä vaiheessa varmasti jo tiedätte, olen itse vannoutunut indeksisijoittaja enkä harrasta suoraa osakepoimintaa juuri ollenkaan. Siitä huolimatta perusteet on hyvä olla hanskassa, sillä osakkeisiinhan se indeksikin sijoittaa.

Jakson aikana käydään läpi seuraavat neljä tunnuslukua, jotka ovat tuttuja myös mimmien sijoitussanaston puolelta;

1. Liikevaihto on yrityksen tuotteista tai palveluista saatu myyntisumma, josta on vähennetty arvonlisävero. Arvonlisävero (eli ALV) vähennetään koska se ei ole yrityksen omaa rahaa vaan maksetaan verottajalle.

Liikevaihto kertoo, millä summalla yrityksen tuotteita tai palveluja on myyty, eli kuinka hyvin firman tarjonta on käynyt kaupaksi. Liikevaihto ei kuitenkaan kerro, onko yritys tehnyt voittoa vai tappiota, vaan sen kertoo yrityksen tulos.

2. Liiketulos on yrityksen liikevaihto, josta on vähennetty kaikki kulut. Esimerkkejä kuluista voi olla tuotteen valmistamiseen tarvittavat materiaalit tai henkilöstölle maksettavat palkat. Jos yrityksen tulos on positiivinen puhutaan liikevoitosta, ja jos se on negatiivinen, liiketappiosta.

Nettotulos taas on se summa, joka jää tuloslaskelmassa “viivan alle”. Nettotulos saadaan vähentämällä liiketuloksesta rahoituskulut (vaikka veloista maksettavat korot) ja verot. Tästä summasta yritys voi halutessaan jakaa osinkoa osakkeenomistajille.

3. EPS on lyhenne sanoista Earnings Per Share, ja tarkoittaa tulosta (eli voittoa tai tappiota) jonka pörssiyhtiö on tehnyt osaketta kohden. Suomennettuna EPS onkin (ihan loogisesti) osakekohtainen tulos.

EPS lasketaan jakamalla pörssiyhtiön tulos pörssiyhtiön osakemäärällä.

Esimerkki: Pörssiyhtiön tulos on 1000 euroa, ja osakkeita on 100 kappaletta. Tällöin EPS on 1000 / 100 = 10, mikä tarkoittaa sitä, että yritys on tehnyt 10 euron voiton jokaista osakettaan kohti.

EPS on siis riippuvainen osakkeiden lukumäärästä, mikä tarkoittaa sitä, että EPS ei itsessään sano yrityksen tuloksesta mitään.

4. P/E-luku, price to earnings tai suomeksi hinta per tulos, auttaa arvioimaan, kuinka paljon sijoittajat ovat valmiita maksamaan yhtiön osakkeesta.

Jos P/E-luku on korkea, sijoittajat uskovat yhtiön voivan kasvattaa tulostaan tulevaisuudessa paljonkin. Esimerkki: jos yhtiön P/E on 50, se tarkoittaa, että sijoittajat ovat halukkaita maksamaan 50 euroa jokaisesta yhtiön tällä hetkellä tekemästä eurosta.

Saat P/E:n jakamalla osakkeen hinnan osakekohtaisella tuloksella (eli EPS:llä). Sinun ei kuitenkaan tarvitse laskea P/E-lukua itse, sillä se löytyy esim. osakevälittäjän sivuilta.

Koko pörssin historiallinen keskimääräinen P/E on 16. Yleisesti ottaen sanotaan, että tasaista tulosta tekevillä arvoyhtiöillä P/E on matalampi (alle 16), kun taas pienemmillä kasvuyhtiöillä P/E on tyypillisesti korkeampi (yli 16). Toisaalta matala P/E voi myös kertoa siitä, että sijoittajat eivät usko yhtiön tulevaisuuteen.

P/E ei siis kerro koko totuutta! Muistathan siis, että tunnuslukuja kannattaa tarkastella osana suurempaa kokonaisuutta, ja sitten vasta muodostaa käsitys yrityksen tilanteesta.

Näiden tunnuslukujen perusteella tehdään jaksossa pieni analyysi yhtiöstä, jota Hanna on kiinnostunut ostamaan. Sen jälkeen käymme vielä läpi osakkeen ostoprosessin käytännössä – Hanna nimittäin repäisee ja ostaa ihka ensimmäiset osakkeensa studiossa! 💸

Kuuntele tämä ja aiemmat podijaksot Acastista, tai mistä tahansa muusta podcast-äpistä josta olet tottunut podeja kuuntelemaan. ❤️Ja kerro ihmeessä, mitä mieltä olit jaksosta!

Ihanaa viikkoa, mimmi! ⚡️

Mimmit sijoittaa 1v. – tässä ekan vuoden kohokohdat

Mimmit sijoittaa -blogi täytti tällä viikolla vuoden. Paljon onnea vaan! 🍰 Ajattelin, että olisi mukavaa muistella yhdessä, mitä kaikkea tämän ensimmäisen vuoden aikana on tapahtunut. Tässä se siis tulee, recap á la mimmien “eka luokka”.

13.8.2018 Istuin vanhempieni ruokapyödän ääressä Kulosaaressa ja päätin perustaa sijoitusblogin. Edeltävän vuoden olin opiskellut sijoittamista ja kirjoittanut muutamia tekstejä ajatusten jäsentelyksi. Lukiessani niitä läpi hekottelin ja ajattelin, että ehkä jollain on yhtä surkea huumori kuin mulla ja saa näistä jotain iloa irti.

15.11.2018 Olin julkaissut blogiin muutaman postauksen kun Julia Thurén pyysi mut vieraaksi “Melkein kaikki rahasta” -podiinsa. Olin kauhusta kankea mutta liian imarreltu vastaavani kielteisesti, ja saavuin äänitysaamuna Pasilaan 20 minuuttia ennen sovittua aikaa. Potkin pikkukiviä Ylen pihalla yhdeksään saakka. Lopulta homma luisti ihan hyvin ja Julialta olen saanut sen jälkeen tsempit muihinkin projekteihin. ❤️ Voit kuulla jakson (ja mun värisevän äänen) täältä

23.1.2019 Tammikuun lopulla Hanna tuotti ensimmäisen Mimmit sijoittaa -tapahtuman. Mietittiin tovi, kutsutaanko vain omia kavereita tapahtumaan vai tehdäänkö siitä julkinen. Päädyttiin julkaisemaan tapahtuma ja hyvä niin, koska sen seurauksena saimme monilta mimmeiltä kyselyjä tulevista tapahtumista. Yhden ehdottoman kohokohdan muodostaakin kaikki ne 20 (!!!) tapahtumaa, jotka me kevään aikana ehdittiin järkätä.

29.3.2019 HS Helsinki julkaisi jutun meidän sijoitustapahtumista. MITÄ MITÄ onko joku Hesarin kaupunkitoimituksessa oikeasti tietoinen saatikaan kiinnostunut meidän toiminnasta??, me ällisteltiin Hannan kanssa matkalla haastatteluun. HS Helsingin artikkelin jälkeen kävin myös puhumassa sijoittamisesta Ylen Aamu TV:ssä ja se poiki myös jutun mm. Talouselämään.

23.4.2019 Huhtikuun lopulla me käytiin Hannan kanssa Asennemedian toimistolla allekirjoittamassa sopparit Mimmit sijoittaa -podcastin aloittamisesta. Tapaamisen jälkeen syötiin lohikeittoa Kauppahallissa onnesta soikeina. Loppukevät kuluikin studiolla, voit kuunnella podin ykköstuottarin täällä.

13.5.2019 Loppukeväästä halusimme järjestää vielä yhden suuremman tapahtuman, jotta saisimme mahdollisimman monta mimmiä aloittamaan sijoittamisen ennen kesälomaa. Sadan mimmin tapahtuma järkättiin Epicenterissä. Huokaisin helpotuksesta kun huomasin, että muista tapahtumista tuttu intiimiys ja avoimuus säilyi suuremmassakin porukassa. Epicenterin tapahtuma näytti suuntaa sille, minkälaisia tapahtumia Hanna tulee tulevaisuudessa järkkäämään.

27.6.2019 Lomaillessani Portugalissa sähköpostilaatikkooni ilmestyi viesti jossa luki, että Mimmit sijoittaa on ehdolla Vuoden Sijoittaja -kilpailussa kategoriassa Vuoden Sijoitusteko 2019. WHAT?!?! Kuinka siistiä saada tällainen ehdokkuus meidän toiminnalle? Vielä siistimpää olisi tietenkin voittaa… Äänestys on vielä käynnissä, voit äänestää meitä täältä. ❤️

12.8.2019 Helpotukseksemme emme saaneet podistudiolta potkuja ykköstuottarin sekoilun jälkeen (hehe), vaan Mimmit sijoittaa -podin kakkostuotarin ensimmäinen jakso julkaistiin viime maanantaina! Voit kuunnella sen täältä. Sitä seuraavana päivänä blogi täyttikin vuoden. 🎈

Lukuvuosi 2018-2019 oli hurja vuosi monella tapaa. Arki muuttui aikalailla, kun oma sivuprojekti – tämä pieni sijoitusblogi – kasvoi kymmenentuhannen mimmin yhteisöksi ja kahden mimmin päiväduuniksi opintojen ohella.

Kesä lähenee loppuaan, ja on aika suunnitella Mimmit sijoittaa -toiminnan tokaa vuotta. Mimmit, mitä te haluatte nähdä lisää?

PS. Huomenna ilmestyy taas uusi podijakso. Tule siis huomenaamulla tänne kurkkaamaan, mitä se käsittelee! 💸