Mimmit sijoittaa on Vuoden sijoitusteko 2019!

Wadaap!?! Kuvassa kaksi kiitollista ja ylpeää mimmiä, moi!

Torstaina käytiin Hannan kanssa Finlandia-talolla yytsimässä Sijoittaja 2019 -päivää.

Kuuntelimme mm. Aalto-yliopiston Vesa Puttosen puheen luottamuksesta osakemarkkinoilla ja Pörssisäätiön Sari Lounasmeren kertovan vastuullisen sijoittamisen aloittamisesta.

Takaraivossa pyöri kuitenkin jännittynyt ajatus siitä, että päivän päätteeksi julkaistaisiin Vuoden sijoittaja ja Vuoden sijoitusteko 2019 -äänestyksen tulokset. Lopulta voittajaseremonian aika koitti…

JA ME SAATIIN HANNAN KANSSA KIVUTA LAVALLE VASTAANOTTAMAAN VUODEN SIJOITUSTEKO -PALKINTO!!! KIITOS SIITÄ KUULUU TEILLE!!!

Suvi Tuppurainen sanoi palkinnonjaon yhteydessä, että Mimmit sijoittaa oli saanut 70% yksilöidyistä äänistä. SEISKYT PROSSAA!!! Te ootte kultaa.

Ja mikä parasta, saimme jakaa lavan ihanan ja älykkään Julia Thurénin kanssa, joka koppasi ansaitusti Vuoden sijoittaja -palkinnon (yhteiskuva on Julian blogista).

Palkinnonjaon jälkeen minä ja Julia vaihdettiin Suvin kanssa pari sanaa vastuullisesta sijoittamisesta, osakesäästötilistä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tämä juttutuokio päätyi myös Kauppalehteen.

Tulevasta sanon (perhoset vatsassa) sen verran, että haluan kasvattaa meidän tiimiä tänä vuonna. Lisää mimmejä riveihin puhumaan, kirjottamaan ja levittämään tietoa sijoittamisesta!

Seremonian päätyttyä jännitys raukesi ja skumppa virtasi. Mun kännykältä löytyy jotain hämyisiä videoita Kallen tanssilattialta, mutta taidan jättää ne tällä kertaa julkaisematta.

Kiitos, kiitos, kiitos kaikille, jotka äänesti Mimmit sijoittaa voittoon. Tämä titteli on suuren suuri kunnia ja kuuluu kaikille sijoittaville mimmeille. Jatketaan samaan malliin. 💪

Kiitos myös skaban järjestäjät Kauppalehti, Arvopaperi ja Nordnet!

Mikä sijoitusstrategia sopii sulle ja lista yleisistä osakeindekseistä

Hei vaan mimmit! 💕

Eiköhän se ole tässä vaiheessa kaikille jo selvää, että maanantai tarkoittaa uutta podijaksoa. Tällä viikolla me puhutaan Hannan kanssa eri sijoitusstrategioista. Kuuntele jakso täältä!

Podissa käydään läpi neljä yleisintä sijoitusstrategiaa: indeksisijoittaminen, laatusijoittaminen, arvosijoittaminen ja kasvusijoittaminen. Jakso on pidemmästä päästä ja t-ä-y-n-n-ä infoa, mutta välillä näin. ☺️

Koska tiedän, että podcasteissa asioiden listaaminen on maailman ärsyttävin asia, lupasin jakaa mainitsemani osakeindeksit täällä blogin puolella. Täältä pesee:

OMXH25

Helsingin pörssin indekseistä voit seurata esim OMXH25:a, johon kuuluu Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä. Indeksiä dominoi Nokia, Sampo, Kone, Nordea ja UPM-Kymmene.

S&P 500

S&P 500 on lista viidestäsadasta USA:n suuryrityksestä. Listaa seuraava osakeindeksi on maailman seuratuimpia indeksejä.

S&P 500 -indeksissä yritysten osakepainot jakautuvat tuttuun tapaan niiden markkina-arvojen mukaan, jolloin listan (ja myös maailman) arvokkain yritys on myös indeksin painavin osake. Listan kärkipaikoista kilpailee Microsoft, Amazon.com ja Apple Inc.

DJIA

Dow Jones Industrial Average seuraa 30 yhdysvaltalaista laajimmin omistettua suuryritystä. DJIA:n yhtiöt ovat siis myös osa S&P 500 -indeksiä.

MSCI World

MSCI World seuraa kehittyneen maailman osakemarkkinoita. Oikeastaan yli 50% tästäkin indeksistä on Yhdysvaltalaisia firmoja. Huomioi kuitenkin, että vaikka indeksin nimi viittaa koko maailmaan, seuraa indeksi ainoastaan kehittyneitä markkinoita.

MSCI Emerging Markets

Emerging markets, eli kehittyviä markkinoita seuraava indeksi. Sisältää yli tuhannen yhtiön osakkeita Aasiasta, latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta.

Näiden indeksien avulla maantieteellinen hajautus on helppoa kuin… kirjoitin tähän ensin heinänteko, mutta poistin sen, koska en ole heinänkorjuuta elämässäni nähnytkään. But you get the point. 

Tältä mun kuukausibudjetti näyttää

*Sisältää mainoslinkin

Okei, syyskuun ensimmäinen maanantai on virallinen get-your-shit-together päivä, eikö vain?

Tämän viikon podijakso seuraa vahvasti GYST-teemaa; me laaditaan nimittäin kuukausibudjetit ja asetetaan taloudelliset tavoitteet tulevalle syksylle. Kuuntele jakso täältä!

Lupasin jaksossa jakaa mun oman syksyn budjetin täällä blogin puolella, joten täältä pesee:

Tältä siis budjettini näyttää seuraavat neljä kuukautta. Ensi vuonna teen tarpeen tullen muutoksia, sillä tuloni ovat ns. joustavat (ihanan neutraali sana sille, etten todellakaan ole varma miten maksan ensi vuonna laskut). Ajattelin sukeltaa budun eri kohtiin syvemmin tässä alla.

Tulot

Kuten mainitsin, tämä palkkataso on taattu vain syys-joulukuulle. Siitä huolimatta tunsin pientä ylpeyttä verratessani tätä budua viime vuoden säästösuunnitelmaani. 😌

Päätin myös olla nostamatta opintotukia enempää tänä vuonna, pienen ansiotuloveroprosentin takia tuntui järkevämmältä alkaa maksaa yrityksestä ulos palkkaa. Olen avannut verkkopankissa mun tuloille erillisen palkkatilin.

Menot

Menoihin olen listannut kaikki pakolliset menot, jotka lähtevät mun tililtä kuukausittain. Toki asuntolainan lyhennys on periaatteessa ”säästöä”, mutta seuraan tässä budussa KISS-menetelmää (keep it simple, stupid).

Nämä kaikki menot lähtevät mun palkkatililtä automaattisesti joka kuukausi.

Säästöt + sijoitukset

Koska olen alkuvuoden tullut toimeen huomattavasti pienemmillä tuloilla ihan kiitettävästi, päätin tulotason hetkellisestä noususta huolimatta jatkaa kuluttamista suunnilleen samaan malliin. Ja säästää ja sijoittaa loput! (weehoo)

Jonkinlainen säästökuuri on siis luvassa, koska mun taloudellinen tavoite syksyn aikana on saada 2000 € kerrytettyä sekä arvo-osuustilille että puskuritilille.

Mun arvo-osuustili sijaitsee Nordnetissa (*), ja puskuritili taas on tavallinen pankin säästötili, josta saa rahat milloin tahansa nostettua (jos tiskikone menee rikki tai paska lentää tuulettimeen).

Play-tili on erillinen säästötili, johon laitan joka kuukausi muutamia kymppejä. Tällä rahalla saa tehdä vain kivoja juttuja ajatuksella. Tyyliin käydä teatterissa, ravintolassa tai hieronnassa. Miksi? Koska karseinta on se, kun kaikki rahat on huvennut tililtä etkä edes muista, mihin olet niitä käyttänyt. Haluan käyttää rahaa tietoisesti myös hauskanpitoon (vaikka tämä ääneen sanottuna kuulostaakin ihan skitsolta).

Käyttöraha

Kun palkka kilahtaa tilille, siirrän siitä vajaa 500 € käyttötilille, johon on kytketty mun pankkikortti. Kortilla maksan safkat, matkat, harrastukset ja muut välttämättömyydet.

Budjetin lopuksi kannattaa ynnätä kaikki tulot ja menot yhteen ja varmistaa, ettet kuluta yli varojesi. Itselläni yli jäi komeat 30 €.

Saatat ehkä funtsata, miksi ihmeessä olen avannut nettipankkiin tsiljoona eri tiliä. Tämä johtuu siitä, että jos mun kortti hälyttää kaupan kassalla hylättyä, tiedän, että mulla on muita tilejä joilta luultavasti löytyy jotain rahaa.

En siis pääse huomaamattani tuhlaamaan enemmän rahaa kuin mitä oon käyttötilille (budjetin mukaisesti) siirtänyt. Ja toisaalta voin huolettomasti vetää käyttötilin joka kuukausi nollille, ja kuitenkin kasvattaa varallisuutta hitaasti mutta varmasti muualla!

Mimmi, oletko sä jo ehtinyt laatia budjettia syksylle? 💓

Vastuullisen sijoittamisen alkeet

Mahtavaa maanantaita mimmit! 💓 Viikko starttaa tuttuun tapaan uudella podijaksolla – ja tällä kertaa aiheena on SUPER toivottu vastuullinen sijoittaminen.

Jakso on toteutettu yhteistyössä Nordean kanssa ja se käsittelee vastuullisuutta niin sijoitussalkussa kuin omassa elämässäkin. Kuuntele jakso täältä!

Kuten aina uutta aiheetta käsitellessä, tämäkin on vain pintaraapaisu laajaan ja monimutkaiseen aiheeseen (mutta ei anneta sen masentaa). Jaksossa käydään läpi vastuullisen sijoittamisen peruskäsitteitä, mihin kuuluu muun muassa ESG-asiat. 👇

Ai mitkä ihmeen eeäsgee-asiat? ESG on lyhenne sanoista environment (ympäristövastuu), social (yhteiskuntavastuu) ja governance (hyvä hallintotapa). ESG-asiat auttavat meitä arvioimaan sijoituskohteiden vastuullisuutta.

Yritysten ympäristövastuu arvioi liiketoiminnan vaikutusta ympäristöön. Kyseessä voi olla vaikka energiatehokkuus, hiilidioksidipäästöt, erilaiset ympäristöohjelmat sekä vastuullisen tuotantotavan standardit ja sertifikaatit. Lyhykäisyydessään; työskenteleekö yhtiö planeettaa vastaan, sen puolesta, vai jotain siltä väliltä.

Yhtiöiden yhteiskuntavastuu taas kuvaa ihmisoikeuksiin ja työoloihin liittyviä asioita. Minkälaista henkilöstöpolitiikkaa yhtiö noudattaa ja minkälaiset työolosuhteet työntekijöillä on? Huomioiko yhtiö toiminnassaan lähiyhteisöään ja tuomitseehan se esimerkiksi lapsityövoiman?

Hyvä hallintotapa viittaa liiketoiminnan etiikkaan. Esimerkiksi siihen, että yhtiön hallitus on riippumaton ja korruptiovastainen, ja että yhtiö maksaa kaikki verot jonka sen kuuluukin maksaa. Hyvä hallintotapa tarkoittaa siis periaatteessa sitä, että yhtiön johdossa olevat tyypit ovat hyviksiä ja hoitavat asiansa kunnolla.

ESG-asioiden avulla pyritään löytämään sijoituskohteita, joilla on mahdollisimman hyvä riski-tuotto-suhde. Vastuullisessa sijoittamisessa ei siis (tietenkään) ole kyse hyväntekeväisyydestä, vaan sijoitusstrategiasta, jolla haetaan salkkuun parempaa tuottoa. Ja kuka nyt ei sellaista haluaisi? Kuule lisää podissa!

Hanna ostaa ensimmäiset osakkeensa!

Uusi viikko, uusi podcast-jakso! Mimmit sijoittaa -podin kakkostuottari on hyvässä vauhdissa ja toisessa jaksossa sukelletaan osakepoiminnan perusteisiin. Kuuntele jakso täältä!

Tai no, tämä on aihe josta on kirjoitettu tuhansia kirjoja, joten parinkymmenen minuutin keskustelu aiheesta on korkeintaan pintaraapaisu. Mutta jostain pitää aloittaa!

Kuten te tässä vaiheessa varmasti jo tiedätte, olen itse vannoutunut indeksisijoittaja enkä harrasta suoraa osakepoimintaa juuri ollenkaan. Siitä huolimatta perusteet on hyvä olla hanskassa, sillä osakkeisiinhan se indeksikin sijoittaa.

Jakson aikana käydään läpi seuraavat neljä tunnuslukua, jotka ovat tuttuja myös mimmien sijoitussanaston puolelta;

1. Liikevaihto on yrityksen tuotteista tai palveluista saatu myyntisumma, josta on vähennetty arvonlisävero. Arvonlisävero (eli ALV) vähennetään koska se ei ole yrityksen omaa rahaa vaan maksetaan verottajalle.

Liikevaihto kertoo, millä summalla yrityksen tuotteita tai palveluja on myyty, eli kuinka hyvin firman tarjonta on käynyt kaupaksi. Liikevaihto ei kuitenkaan kerro, onko yritys tehnyt voittoa vai tappiota, vaan sen kertoo yrityksen tulos.

2. Liiketulos on yrityksen liikevaihto, josta on vähennetty kaikki kulut. Esimerkkejä kuluista voi olla tuotteen valmistamiseen tarvittavat materiaalit tai henkilöstölle maksettavat palkat. Jos yrityksen tulos on positiivinen puhutaan liikevoitosta, ja jos se on negatiivinen, liiketappiosta.

Nettotulos taas on se summa, joka jää tuloslaskelmassa “viivan alle”. Nettotulos saadaan vähentämällä liiketuloksesta rahoituskulut (vaikka veloista maksettavat korot) ja verot. Tästä summasta yritys voi halutessaan jakaa osinkoa osakkeenomistajille.

3. EPS on lyhenne sanoista Earnings Per Share, ja tarkoittaa tulosta (eli voittoa tai tappiota) jonka pörssiyhtiö on tehnyt osaketta kohden. Suomennettuna EPS onkin (ihan loogisesti) osakekohtainen tulos.

EPS lasketaan jakamalla pörssiyhtiön tulos pörssiyhtiön osakemäärällä.

Esimerkki: Pörssiyhtiön tulos on 1000 euroa, ja osakkeita on 100 kappaletta. Tällöin EPS on 1000 / 100 = 10, mikä tarkoittaa sitä, että yritys on tehnyt 10 euron voiton jokaista osakettaan kohti.

EPS on siis riippuvainen osakkeiden lukumäärästä, mikä tarkoittaa sitä, että EPS ei itsessään sano yrityksen tuloksesta mitään.

4. P/E-luku, price to earnings tai suomeksi hinta per tulos, auttaa arvioimaan, kuinka paljon sijoittajat ovat valmiita maksamaan yhtiön osakkeesta.

Jos P/E-luku on korkea, sijoittajat uskovat yhtiön voivan kasvattaa tulostaan tulevaisuudessa paljonkin. Esimerkki: jos yhtiön P/E on 50, se tarkoittaa, että sijoittajat ovat halukkaita maksamaan 50 euroa jokaisesta yhtiön tällä hetkellä tekemästä eurosta.

Saat P/E:n jakamalla osakkeen hinnan osakekohtaisella tuloksella (eli EPS:llä). Sinun ei kuitenkaan tarvitse laskea P/E-lukua itse, sillä se löytyy esim. osakevälittäjän sivuilta.

Koko pörssin historiallinen keskimääräinen P/E on 16. Yleisesti ottaen sanotaan, että tasaista tulosta tekevillä arvoyhtiöillä P/E on matalampi (alle 16), kun taas pienemmillä kasvuyhtiöillä P/E on tyypillisesti korkeampi (yli 16). Toisaalta matala P/E voi myös kertoa siitä, että sijoittajat eivät usko yhtiön tulevaisuuteen.

P/E ei siis kerro koko totuutta! Muistathan siis, että tunnuslukuja kannattaa tarkastella osana suurempaa kokonaisuutta, ja sitten vasta muodostaa käsitys yrityksen tilanteesta.

Näiden tunnuslukujen perusteella tehdään jaksossa pieni analyysi yhtiöstä, jota Hanna on kiinnostunut ostamaan. Sen jälkeen käymme vielä läpi osakkeen ostoprosessin käytännössä – Hanna nimittäin repäisee ja ostaa ihka ensimmäiset osakkeensa studiossa! 💸

Kuuntele tämä ja aiemmat podijaksot Acastista, tai mistä tahansa muusta podcast-äpistä josta olet tottunut podeja kuuntelemaan. ❤️Ja kerro ihmeessä, mitä mieltä olit jaksosta!

Ihanaa viikkoa, mimmi! ⚡️