Jos passiivinen lenkkeily olisi vaihtoehto, kaikki tekisivät sitä – tietenkin olen passiivinen sijoittaja

Tämä teksti julkaistiin alunperin Taloussanomissa.

kuvalähde

Personal trainer kysyy tiskin takaa, kiinnostaako aktiivinen vai passiivinen kuntosalijäsenyys.

“Aktiivisella jäsenyydellä pääset kuntosalille tekemään kyykkyjä ja hauiskääntöjä. Passiivinen jäsenyys ei vaadi salille tulemista, mutta tulokset ovat keskimäärin samat kuin salilla aktiivisesti treenaavalla. Kumpi saisi olla?”

Jos tällainen vaihtoehto olisi olemassa, olisimme kaikki vähintään passiivisia kuntoilijoita. Siksi hämmennyin suuresti, kun en edes kauppatieteiden opiskelijana muutama vuosi sitten tiennyt, miten passiivinen indeksisijoittaminen toimii.

Kuvittelin pitkään, että pörssissä aktiivisuus tarkoittaa tuhansien eurojen edestä treidaamista ja passiivisuus sijoittamisesta jättäytymistä. Vaikka sijoittaminen (tai pikemminkin tuotto) kauppatieteiden opiskelijana kiinnosti, tuntui se harrastuksena kaukaiselta. Sitku kuukausipalkkani on vähintään kolme tonnia. Sitku ehdin lukea kaikki tärkeät teokset läpi.

Sitkuilu päättyi, kun ymmärsin myös passiivisen sijoittajan voivan saada tuottoa. Jopa yhtä hyvää tuottoa kuin aktiivinen sijoittaja keskimäärin. Leukani loksahti auki ja lampsin pörssiin. Miten kukaan ei ollut kertonut tästä minulle aikaisemmin?

Valitsin muutaman indeksirahaston ja ETF:n ja solmin kuukausisäästösopimuksen. Yhtäkkiä minustakin oli tullut sijoittaja.

Kolme syytä sijoittaa indeksiin

Indeksisijoittamisen aloittaminen oli helppoa. Riitti, että minulla oli pörssin perusasiat hallussa. Vaikka sittemmin olen kolunnut niitä tärkeitä teoksia läpi, koen edelleen passiivisen sijoitusstrategian sopivan itselleni parhaiten.

Sijoittamalla indeksiin pääsin kiinni pörssiin pienellä rahalla. Sijoitan rahastoihin kuukausittain 50–150 euroa. En tienaa kolmeatuhatta kuussa, mutta kas kun sijoittaminen onnistuu siitä huolimatta!

Passiivisena sijoittajana minun ei koskaan tarvitse katua. En jossittele, että olisinpa ostanut sitä tai myynyt tota. Sen sijaan minulla on strategia, jossa pysyttäydyn säässä kuin säässä. Jos salkku on miinuksella, saan rahasto-osuuksia halvemmalla kuin aiemmin. Jos salkku on plussalla, no, silloin tuottoa havitteleva kauppatieteilijä on tyytyväinen.

4 kommenttia

  1. Roosa 05.11.2019

    Moikka, kiinnostaisi tietää mitä ETFiä olet valinnut salkkuusi? ☺️

    Vastaa
    • Pia 21.12.2019

      Heippa! Sijoitan BlackRockin ETF:iin, kehittyneiden maiden indeksiin (löytyy tikkerillä EUNL) ja kehittyvien maiden indeksiin (löytyy tikkerillä IS3N). 🙂

      Vastaa
  2. Rookie 03.12.2019

    Hei, täällä yksi – ei enää niin nuori – mimmi on löytänyt tämän blogisi ja innostunut samalla sijoittamisesta. Minulla olisi muutama, vähän ehkä tyhmäkin kysymys. 😮

    Itse olen jo useamman vuoden säästänyt rahaa LähiTapiolan korkomaailma A -sijoitusrahastoon. Kun olen tällainen arkajalka, niin ajattelin, että korkorahasto olisi turvallisempi vaihtoehto. Mutta olenko (nyt) tajunnut oikein, niin korkorahastoissa ei toimi korkoa korolle ilmiö?

    Ennen blogiasi en edes ajatellut sijoittamisen kuluja. Nyt sitten huonasin, että tuon rahastoni juoksevat kulut ovat: 0,71 % ja hallinnointi ja säilytys 0,35 % p.a., niin tarkoittaako tuo, että kulut ovat yhteensä vuodessa prosentin luokkaa? Eli jos tuotto rahastolla olisi esim. 10% niin todellisuudessa se on siis 9%? Prosentin rahastokuluthan eivät taida olla pahimmasta päästä, kun merkintä- ja lunastusmaksuja ei peritä ollenkaan?

    Mitä mieltä olet itse korkorahastoista?

    Nyt kuitenkin ajattelin, että alan sijoittamaan myös indeksirahastoihin, onhan tässä kuitenkin vielä parikymmentä vuotta aikaa kerryttää passiivisesti rahaa eläkettä varten.

    Sori pitkästä sepustuksesta, mutta olisin kiitollinen, jos ehdit vastaamaan ja valaisemaan vasta-alkajaa. 🙂

    Vastaa
    • Pia 21.12.2019

      Heippa Rookie 🙂 Ei ole tyhmiä kysymyksiä!

      Korkorahastoissa toimii korkoa korolle -ilmiö samalla tavalla kuin osakerahastoissakin, tosin korkorahastossa on matalampi tuotto-odotus jolloin kasvu on vuorostaan hitaampaa.

      Yes, olet ymmärtänyt oikein, juoksevat kulut vähennetään periaattessa tuotosta (joskin jos tuottoa ei kertyisi ollenkaan, kulut peritään kuitenkin).

      En ole itse sijoittanut korkoihin ollenkaan. Korkorahastojen arvonnousun ja -laskun logiikka on nurinkurinen: kun korot nousevat, korkorahaston arvo laskee. Elämme matalan koron aikoja, joten järkeilen, että korkojen jossain vaiheessa on noustava pohjalta ylös. HUOM! Tämä on täysin omaa mutuilua.

      Koska sijoitushorisonttini on pitkä (+10v), siedän osakerahastojen riskiä hyvin ja uskon, että korkeamman riskin myötä myös tuotot tulevat pitkällä aikavälillä olemaan suuremmat. 🙂

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *