Mimmit sijoittaa Rahamaniassa!

Heippa mimmi! <3

Käsi ylös, jos tänään alkoi joululoma ja se on susta taivaallisen ihanaa.

Kävin tällä viikolla Rahamaniassa juttelemassa Ninan kanssa sijoittamisesta. Jaksossa kerron miten päädyin perustamaan Mimmit sijoittaa -blogin! En ole tainnut sitä täällä blogin puolella edes avata? **UNSEEN MATERIAL** siis luvassa, eh

Kerron myös mihin itse sijoitan ja annan lopussa vinkit sijoittamisen aloittamiseen. Aloita siis joululoma rahahölinän merkeissä ja tsekidaut!

Haastattelu löytyy myös podimuodossa iTunesissa ja Podcast-äpissä. Kiitos Rahamanian tyypit Nina ja Tellu kun sain tulla vierailemaan!

Mimmi, miksi sä sijoitat?

miksimasijoitan.jpg

Löysin vanhasta muistikirjastani aukeaman, jonka olin vaatimattomasti otsikoinut sanoin “UUSI ELÄMÄNI”. Otsikon alla seurasi päiväjärjestys, johon oli aikataulutettu kaikki visualisointiharjoituksista vatsalihasliikkeisiin.

Tämän kirjoittaminen nettiin tietenkin nolottaa. Mutta uskon, etten ole ainoa joka on epätoivoisessa tilassa tarttunut samaan, lohduttavaan ajatukseen; huomenna täydellinen elämäni alkaa, koska silloin teen kaikki nämä asiat mitä en koskaan tähän mennessä ole jaksanut tehdä.

Sillä sehän on totuus. Mä en jaksa meditoida. En joka päivä jaksa kirjoittaa ylös kolmea asiaa, josta olen kiitollinen enkä aloittaa aamujani aurinkotervehdyksillä. En jaksa lausua unelmiani ääneen enkä kehua omaa peilikuvaani. En jaksa pysyä vegaanisessa ruokavaliossa enkä kastella kasvejani tarpeeksi usein.

Mutta.

Mä jaksan sijoittaa. Ainakin mä jaksan sijoittaa.

Joka kuukausi siirrän rahaa arvo-osuustililleni. Kuukausi kuukaudelta, vuosi vuodelta, salkkuni kasvaa ja sijoitukseni kantaa hedelmää. Se rakentaa perustaa tulevaisuudelleni, se antaa turvaa, kontrollin tunnetta, se voimaannuttaa. Se tuntuu hyvältä.

Siksi mä sijoitan.

Sitäpaitsi, sijoittaminen on paljon helpompaa kuin mitkään yllä listaamani asiat. Riittää, että pyhittää elämästään yhden iltapäivän kuukausisäästösopimuksen solmimiseen, jonka jälkeen hommat etenee automaattisesti aina ikuisuuteen. Se sopii tällaiselle laiskalle mimmille erinomaisesti.

Don’t get me wrong. Visualisointiharjoitukset ovat varmasti voimaannuttavia. Mutta tämähän on sijoitusblogi, herran tähden. 😉

Mimmi, miksi sä sijoitat?

PS. Seuraa Mimmit sijoittaa myös Instagramissa!

Milloin veronpalautukset maksetaan?

Veronpalautukset2.png

Huomenna. HUOMENNA!!!

Huomenna miljoonien suomalaisten tileille maksetaan veronpalautukset. Tänä vuonna veroja palautetaan Suomessa 2,9 miljardin euron edestä. Itse odotan tililleni kilahtavan 360,43 eugenia.

Miksi veroja palautetaan ja kenelle? Jakaako Verohallinto joka joulukuu kansalaiset kiltteihin ja tuhmiin lapsiin?

No ei oikeastaan.

Homma menee pikemminkin näin; Verohallinto tekee joka vuoden alussa kaikille verokortit, johon on merkitty ennakonpidätysprosentti. Se on se osuus ansiotuloistasi (palkoista, opintotuesta, eläkkeestä tai työttymyyspäivärahasta) jonka maksat veroa.

Veroprosentti perustuu tuloihin, jotka Verohallinto arvioi sinun vuoden aikana tienaavan. Jos palkkasi muuttuu vuoden aikana, voit hakea uuden verokortin netistä. Suomessa on progressiivinen verotus; mitä enemmän tienaat, sitä suurempi veroprosentti.

Seuraavan vuoden huhtikuussa Verohallinto lähettää kaikille tarkistettavaksi esitäytetyt veroilmoitukset, johon on merkitty viime vuoden tulot. Jos veroilmoituksessa on jotain korjattavaa, esimerkiksi puuttuvia pääomatuloja tai verovähennyksiä, korjauksen voi tehdä netissä.

Mikäli veroilmoituksessa ei ole mitään korjattavaa, Verohallinto tekee sen perusteelta verotuspäätöksen, ja tilit tasataan. Jos olit viime vuonna tehnyt töitä liian suurella veroprosentilla, työnantajasi välitti Verohallinnolle liikaa rahaa, jotka maksetaan veronpalautuksina takaisin (vaatimattoman 0,5% hyvityskoron kera).

Jos taas kuulut siihen vähemmistöön, joka viime vuoden aikana maksoi palkkatuloista veroja liian vähän, joudut maksamaan ne jälkikäteen Verohallinnolle takaisin mätkyinä (hienosti sanottuna jäännösverona). Auts. Toisaalta, mätkyt voi nähdä myös korottomana valtiolta saatuna velkana.

Tai, jos olet erityisen lahjakas yksilö joka tienasi viime vuonna prikulleen veroprosenttinsa mukaisesti, kenenkään ei tarvitse maksaa kellekään mitään. Pienin maksettava veronpalautus on 5 €, ja pienemmät mätkyt 10 €.

Tämä vuosi on viimeinen, kun verot palautetaan koko kansalle joulupottina. Ensi vuodesta alkaen veronpalautuspäivä muuttuu asiakaskohtaiseksi, ja valtaosalle palautukset maksetaan jo elokuussa.

Miten veronpalautukset kannattaa käyttää?

Ylimääräinen rahakönttä ei varmaan hirveästi ketään haittaa. Fyrkat voi kuitenkin koittaa käyttää mahdollisimman fiksusti. Kerrataanpa tärkeysjärjestys:

1. Maksa ensin velat pois. Tämä ei koske “hyvää” matalakorkoista velkaa kuten opinto- tai asuntolainaa, vaan pikemminkin luottokorttivelkaa ja ehdottomasti pikavippejä. Velat kaverille kannattaa myös hoitaa, koska ystäviä on kiva olla myös jatkossa. Omista veronpalautuksistani 150 € menee luottokortin nollaamiseen.

2. Jos ja kun velat on hoidettu, veronpalautukset voi käyttää esimerkiksi puskurin säästämiseen. Puskuri on siitä hyvä, että jos vaikka ensi vuonna joutuisitkin makselemaan mätkyjä, bufferi pitää sut pinnalla. Siirrän omasta veronpalautuksestani toiset 150 € puskuritilille.

3. Jos puskuri on hyvällä mallilla, palautuksen voi (ja kannattaa!) sijoittaa. Anna siis sijoitussalkullesi vähän joulumieltä. Jos sinulla ei ole kokemusta sijoittamisesta, lue täältä miten voit ryhtyä pörssisijoittajaksi päivässä. Loput kuuskymppiä omasta potistani aion siirtää arvo-osuustililleni.

Ja, okei, jos sitäpaitsi haluat hemmotella itseäsi jollain ravintola-illallisella tai hieronnalla, niin fine. Kyllä mä ymmärrän. Joulukuu on kurjaa ja pimeää aikaa. Silloin summan voi jakaa osiin, ja sijoittaa siitä esimerkiksi puolet.

Saatko tänä vuonna veronpalautuksia? Jos et ole varma etkä malta odottaa huomiseen, voit käydä tarkistamassa omat veronpalautuksesi OmaVerosta! 🙂

PS. Seuraa Mimmit sijoittaa myös Instagramissa!

Kuinka saavuttaa mielenra(u)ha?

P1011102-2.jpg

”Puhu rahasta, nauti mielenrauhasta”

Niihin sanoihin Danske Bankin Suomen maajohtaja ja boss lady Leena Vainiomäki päätti esitelmänsä maanantaina Löylyssä. Olin paikan päällä kuulemassa Dansken uudesta Taloudellinen mielenrauha kuuluu kaikille -hankkeesta.

Aihe oli mielenkiintoinen ja herätti minussakin paljon ajatuksia.

Tekeekö raha onnelliseksi? Ei välttämättä, mutta taloudellinen itsenäisyys voi tarjota mielenrauhaa. Puskurirahasto voi tarjota mahdollisuuden vaikka yrityksen perustamiseen, uudelleen kouluttautumiseen, huonosta parisuhteesta irtautumiseen, ulkomaille muuttoon ja näin ollen unelmien täyttymiseen. Kuitenkaan 38% suomalaisista naisista ei juuri luota taloudelliseen tilanteeseensa*.

Danske on valinnut taloudellisen mielenrauhan lähettilääksi aina yhtä sympaattisen Arman Alizadin. Armanin kanssa puhuttiin siitä, miten taloudellinen mielenrauha ei ole asia, joka automaattisesti esiintyy korkeatuloisilla ihmisillä. Ei ole olemassa sellaisia tuloja, jota emme saisi tuhlattua (paitsi Amazonin toimarilla Jeff Bezosilla, joka ei koskaan tule ehtimään tuhlaamaan kaikkea fyrkkaansa, sillä sitä on yksinkertaisesti liian paljon).

Aina löytyy lisää krääsää, jota luulemme tarvitsevamme. Aina voimme nostaa kuukausittaisia kuluja niin korkealle, että kovallakin kuukausipalkalla hikipisarat nousevat loppukuussa otsaan. Taloudellisen mielenrauhan tavoittelussa ei ole kyse absoluuttisista rahamääristä. Siinä on kyse taloudellisesta tietoisuudesta.

Epätietoisuus on stressaavaa. 26% 18–34-vuotiasta ei tiedä kuukausittaisten käyttövarojensa määrää. Tilin saldon tsekkaamisen kynnys kasvaa, mitä kauemmin viime kerrasta on. 13% suomalaisista ei ole koskaan tarkastellut kokonaispankkiasioitaan (eli lainoja, luottoja ja säästöjä). Siinä vaiheessa kynnyksestä on kasvanut muuri, jonka yli ei enää helposti kiivetä.

Ja juuri sen takia rahasta on puhuttava. Tyttökavereiden, naapureiden, pankkivirkailijoiden ja yläasteopettajien kanssa. Perheen kesken. Ja erityisesti itsemme kanssa, ja rehellisesti. Kun selvitämme omat tulomme ja menomme, kokonaiskuva aukeaa. Kun perusasiat ovat kunnossa, voimme laatia säästösuunnitelman, aloittaa sijoittamisen, ja kasvattaa taloudellista itseluottamusta.

Dansken selvityksen mukaan 22% suomalaisista ei koe taitojensa riittävän sijoittamiseen. Naiset karttavat sijoittamista useammin kuin miehet. Mutta rahasta puhumalla voi vaikuttaa. Joten mimmit, eiköhän vaikuteta yhdessä noihin tilastoihin.

*Postauksessa esitetyt tilastot perustuvat Danske Bankin laatimaan Taloudellinen mielenrauha 2018 -raporttiin. 

Inflaatio ja miksi se on tärkeä ymmärtää

Inflaatio.jpg

kuvalähde

Sanon sen suoraan: inflaatio is a bitch.

Inflaatiota on tituleerattu sijoittajan viholliseksi. Se nimittäin tekee pitkällä aikavälillä hallaa niille tuotoille, joita me hiki hatussa havitellaan pörssissä.

No tarkoittaako se sitä, että sijoittaminen on itseasiassa ihan turhaa puuhaa? Pitäisikö mun keksiä joku uusi aihe josta blogata?! Ei todellakaan. Päinvastoin, inflaatio on yksi merkittävin syy siihen, miksi sijoittaminen on tärkeää.

Mikä, mikä?

Okay ladies, inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä, eli sitä, että hinnat nousee ajan myötä. Esimerkki: sillä rahalla, jolla vanhempasi ostivat lauantaikarkkia lähikiskalta omassa lapsuudessaan, saisi tänään karkkeja huomattavasti vähemmän. Kahden prosentin inflaatiolla rahan ostovoima puolittuu 35 vuodessa.

Ja se on koko inflaation idea: saat samalla rahalla enemmän tänään kuin huomenna. (Tai no, ainakin enemmän kuin ensi vuonna, ja varsinkin 10 vuoden päästä) Tämä sotii säästäjän periaatteita vastaan: säästä ensin, osta sitten. Joten miksi ihmeessä inflaatio on edes olemassa?

Why oh why

Inflaatio johtuu siitä, että rahan tarjonta kasvaa (eli sitä on taloudessa enemmän käytettävissä). Inflaation takia kaikkia maailman ongelmia ei voida ratkaista sillä, että rahaa yksinkertaisesti painettaisiin enemmän. (Tämän isäni selitti mulle, kun luulin kahdeksanvuotiaana lapsinerona keksineeni keinon maailmanparannukseen) Rahapoliitikot tähtäävät 2% vuosittaiseen inflaatioon, jotta he saisivat ihmiset pitämään ostohousut jalassa ja sitä myöten kansantalouden kuosissa.

Sitäpaitsi inflaation vastakohta, eli deflaatio, ei sekään ole yhtään parempi. Deflaatio on inflaatiota huomattavasti harvinaisempi ilmiö, jolloin hinnat laskee ja rahan ostovoima voimistuu. Vaikka deflaatio suosii meitä säästäjiä ja sijoittajia, sitä pidetään yleisesti huonona asiana, sillä se liitetään alhaisempaan kulutukseen, palkkojen laskuun ja työttömyyteen. (Eli siihen, että ihmisillä on yleisesti ottaen vähemmän rahee.)

Pörssiin vaan

Inflaatio on teoriassa velalliselle hyvä juttu, sillä hän saa ostettua lainarahalla jotain tänään, joka olisi kalliimpaa ostaa ensi vuonna. Käytännössä kuitenkin korot ja palkat ottavat huomioon inflaation, jolloin tuo etu pienenee ja jopa häviää.

Surkeimmin inflaatio kohtelee säästäjää, joka makuuttaa rahojaan pankkitilillä (tai vielä pahempi, patjassa). Nyrkkisääntö: jos säästötilin korko on alle 2%, tiedät, että rahat rapistuvat hitaasti, mutta varmasti.

Eli missä niitä rahoja sitten kannattaa pitää, ettei inflaatio söisi niitä jälkiruuaksi? (Tämä oli retorinen kysymys: pörssissä tietenkin) Toki pörssissäkin on otettava inflaatio huomioon: vaikka keskimääräinen vuosituotto olisi 8%, inflaation jälkeen se onkin vain 6%. Tai, jos mietitään positiivisemmin, se on kuitenkin 6%.

Ja positiivisuushan kannattaa aina. 😉

Allrighty, siinä olikin kaikki tältä erää! Anna itsellesi yläfemma, jos opit tänään jotain uutta! Ja vietä nyt ihana maanantai-ilta, mimmi. <3