Tätä en tiennyt opintolainasta

Back to school.jpg

kuvalähde

Tänään maisterinopiskelujeni orientaatioviikko alkaa. Eka päivä uudessa koulussa. Valmiiksi silitetyt vaatteet odottavat kaapissa, penaalisssa kaikki kynät ovat teroitettu. I wish.

Todellisuudessa elän juuri nyt muuttokaaoksen keskellä, ja olen hieman epävarma siitä, löydänkö mistään edes puhtaita sukkia ensimmäiseksi koulupäiväksi. Mutta hei, onneksi en kirjoita muotiblogia!

Sain hyvän kysymyksen liittyen syksyn säästösuunnitelmaani. Kun olen aloittamassa taas opiskelut – miksi en laskenut opintolainaa syksyn budjettiin?

Tämä on erittäin hyvä kysymys.

Jota vastatessa koko käsitykseni asiasta vähän niin kuin totaalisesti muuttui. Lemme explain:

Opintolaina on tosi jees.

Kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta työskennellä opintojen ohella. Silloin opintolaina voi pelastaa niissä välttämättömissä menoissa, kuten vuokran maksussa.

Opintolainalla voi myös rahoittaa opintojen aiheuttamat suuremmat kulut, esimerkiksi läppärin tai vaikka opiskelut ulkomailla. Matalakorkoinen opintolaina voittaa luottokortin joka kerta.

Opintolainahan on sitä hyvää, halpaa ja valtion takaamaa lainaa. Sitäpaitsi opintolainan takaisinmaksu räätälöidään aina oman maksukyvyn mukaan.

Eli, periaatteessa tosi hyvä juttu. Mutta.

Sitten löytyy niitä räkänokkia kuten 19-vuotias Pia-Maria, joka rällää opintolainaa vähän minne sattuu.

Jonka seurauksena nettipankissani opintolainaa komeilee tällä hetkellä 12 547,82 euroa.

Miten nämä kaksitoistatonnia ovat elämääni parantaneet?

Olen rahoittanut niillä esimerkiksi vaihto-opiskelut Etelä-Koreassa, surffimatkoja Aasiassa, varmasti jonkun iPhonenkin. Pari tonnia olen sijoittanut. Fair enough. Mutta siinä meni vasta puolet tuosta summasta.

Toiset puolet olen luultavasti tuhlannut vaatteisiin jota en enää käytä, illallisiin jota en enää muista, sisustukseen jossa en enää asu, ja muuten vaan rillutellut menemään.

Eihän tämä mikään maailmanloppu ole. Saan varmasti lainan lyhennettyä kun valmistun. Mutta enkö tosiaan uskonut, että tulevaisuuden Pia-Marialla olisi kiinnostavampia käyttökohteita rahalleen kuin vuosia sitten opiskelijabileissä litkityt bisset ja Balin ”kulttuurimatkat”?

Ja koska asia pännii, opintolainan kasvattaminen tänä syksynä ei kauheasti kiinnostanut.

Pointtina siis se, että vaikka opintolaina on sitä “hyvää lainaa”, niin laina on aina lainaa. Jostain ne tonnit on takaisinmaksuun revittävä, ja jostain muusta ne tonnit ovat silloin pois.

Sitten tapahtui uskomaton juonenkäänne

Olen ollut siinä käsityksessä, etten välivuosieni takia enää olisi oikeutettu opintolainavähennykseen. Totuus oli kuitenkin toinen.

Asia onkin niin, että jos opiskelija onnistuu suorittamaan tutkintonsa määräajassa (eikä tavoiteajassa, niinkuin luulin), on hän oikeutettu joko opintolainahyvitykseen tai -vähennykseen, riippuen siitä milloin opinnot on aloitettu.

Kelan sivuilla kerrottiin, että tutkintoni valmistumisen määräaika on seitsemän vuotta, jos opinnot on aloitettu ennen vuotta 2014. Seitsemän!? I’m back in the game!

Kerrataanpa vielä, mitä nuo hyvitykset ja vähennykset oikeastaan on:

Jos olet aloittanut opintosi 1.8.2014 tai sen jälkeen, suoritat opintosi määräajassa, ja olet nostanut opintolainaa yli 2500 euroa, olet oikeutettu opintolainahyvitykseen. Se tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainastasi, mikä on huippu juttu. Hyvitys on 40 % lainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa. He-llo

Jos taas olet aloittanut opintosi ennen 1.8.2014 (check), suoritat opintosi määräajassa (vielä on toivoa), ja olet nostanut opintolainaa yli 2500 euroa (CHEECK), olet oikeutettu opintolainavähennykseen. Opintolainavähennys taas tarkoittaa verovähennystä: kun alat lyhentämään opintolainaa, maksat opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja. Vähennyksen voi tehdä tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vähennys on 30 % lainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa.

Opintolainahyvityksen ja -vähennyksen tarkoitus on valtion tapa auttaa opiskelijoita lainan takaisinmaksussa, ja samalla olla kannustin ajallaan valmistumiseen.

Siis tajuatteko, kuinka siistiä Suomessa on olla opiskelija?!

My master plan

Olen aloittanut opintoni 1.8.2013. Jos ehdin saamaan kauppatieteiden maisterin kasaan 31.7.2020 mennessä, olen oikeutettu opintolainavähennykseen.

Tämähän tarkoittaa sitä, että minun oikeastaan kannattaisi nostaa vielä tänä opintovuonna lainat, aina 18 000 euroon asti, mikä on vähennyksen katto.

Silloin saisin valmistuttuani “ilmaisen verovähennyksen” (18 000 – 2 500) x 30% = 4650 euron edestä.

Mutta, jotta tässä hommassa olisi taloudellisesti järkeä, minun kannattaa oppia virheistäni ja olla käyttämättä uutta lainaa turhuuksiin. Tällä kertaa minun kannattaa siis pistää nostettu lainaosuus sivuun, ja kun lainan takaisinmaksu koittaa, maksaa rahat takaisin ja lunastaa tämä yli neljän tonnin verovähennys. Badum pum tish!

Nyt pitää vain miettiä, minne “sivuun” nämä rahat kannattaa laittaa. Voisin harkita sijoittavani rahat muutamaksi vuodeksi. Toisaalta muutaman vuoden sijoitushoristontti pörssissä on erittäin lyhyt, eikä osakkeet ole suoranaisesti halpoja juuri nyt. Myös omaa riskinsietokykyä pitää tunnustella, varsinkin kun on kyse lainarahasta.

Palaan siis asiaan, kun olen keksinyt rahalle sopivan kohteen. Jos sinulla on joku sijoitusinstrumentti mielessä, vinkkaa siitä!

Ja kiitos tästä kysymyksestä, sillä muuten en välttämättä olisi asiaan perehtynytkään!

Okei, nyt on aika lähteä kouluun. Hyvää ekaa koulupäivää mulle, ja kaikille mimmeille jotka aloittavat opinnot tänään! Rennosti vaan, hyvin se menee. 🙂

Se joka ei riskeeraa, ei juo samppanjaa

Samppanja.jpg

kuvalähde

Okei mimmit, miksi rahaa sijoitetaan?

Vaihtoehtohan olisi rällätä kaikki fyrkat tässä ja nyt, mutta sen sijaan laitamme ne pörssiin siinä toivossa, että ne tekisivät meille joskus vielä enemmän rahaa ja mahdollistaisivat suuremman rälläyksen tulevaisuudessa (jos siihen nyt haluaa rahaa käyttää).

Rahaa siis sijoitetaan, koska sen toivotaan tuottavan lisää rahaa tulevaisuudessa. Tämä jossain tulevaisuudessa syntyvä raha on sijoituksen tuotto-odotus.

Tuotto-odotuksen kääntöpuoli on riski. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä: mitä suurempi riski, sitä suurempi tuotto-odotus ja päinvastoin.

Kova totuus on se, että sijoittamiseen liittyy aina riski.

Mutta mitä riski sitten merkitsee?

Riski on tuoton odottamaton arvonvaihtelu, aka volatiliteetti. Riski mitataan tuottotason vaihtelulla. Mitä enemmän käyrä, eli yrityksen markkina-arvo, heiluu ylös ja alas, sitä riskaabelimpi sijoitus on kyseessä.

Riski voi olla hyvä ystävä, mutta vain jos siihen osaa suhtautua oikein.

Kun lähtee sijoittamaan, on hyvä tunnustella omaa riskinsietokykyään. Pörssiin sijoittavalla kannattaa olla jäät valmiina pakkasessa hattuun kaadettavaksi.

Parasta olisi, jos suhtautuisit sijoituksiisi about yhtä suurella intohimolla kuin tiskikoneen tyhjentämiseen. Teet sen, koska tiedät että se helpottaa elämääsi tulevaisuudessa. Et kuitenkaan menetä yöuniasi miettien missä järjestyksessä tyhjentäisit astiat seuraavana päivänä.

Ja vaikka sitten aamulla olisikin kiire töihin, et rupea paiskomaan lautasia seiniin toivoen, että se nopeuttaisi prosessia.

Iisisti vaan.

Muista tarpeeksi pitkä sijoitushorisontti

Pörssistä on nimittäin hyvä tietää tämä: tuotot syntyvät ajan myötä. Sijoittaminen on maraton, ei sprintti (pahoittelut tästä järkyttävästä latteudesta).

Pörssi on keskimäärin noussut vuosittain 8 % viimeiset 200 vuotta. Kun inflaation, eli rahan ostovoiman heikkenemisen, ottaa huomioon, tuotto on ollut 6 %.

Viimeiseen 200 vuoteen on mahtunut kasoittain pörssiromahduksia, finanssikriisejä ja kuplia. Jokaisen kriisin jälkeen pörssikurssit ovat palautuneet ja vielä nousseet yli sen, mitä ne olivat ennen romahdusta.

Vaikka kuukausi- tai vuositasolla heilahtelut olisivat suuria, korkeariskisemmän sijoituksen tulisi riittävän pitkällä aikavälillä tuottaa suurempia tuottoja kuin matalariskisemmän sijoituksen.

Tämän takia sinun ei tulisi antaa sensaatiomaisten pörssiromahdusuutisten vaikuttaa elämääsi liikaa. Pörssiin sijoittaessa luotat siihen, että vaikka lähitulevaisuus näyttäisi myrskyisältä, asiat tulevat olemaan entistä paremmin kauempana tulevaisuudessa.

Näin ollen, muista tarpeeksi pitkä sijoitushorisontti. Koska emme varmuudella voida sanoa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, pidä huoli siitä, että sijoitussalkkusi (Chanelisi?!) on hyvin hajautettu.

Hallitse riskiä hajauttamalla

Kun sijoitat hajautetusti, et laita kaikkia munia samaan koriin (pahoittelut jälleen…). Et siis omista ainoastaan yhtä yritystä tai toimialaa, vaan useita.

Olet tähän asti lukiessasi saattanut esimerkiksi pohtia, että mitä jos korkeariskinen yritys menee konkurssiin ja menetät koko sijoituksesi. Missä on odottamasi tuotto sitten on? Tässä päästäänkin juuri hajauttamisen ytimeen. Kun hajautat tehokkaasti suojaat itsesi yksittäisen yrityksen huonon menestymisen varalta.

Helppo tapa hajauttaa sijoituksesi on rahastosijoittaminen. Siksi rahastosijoittamista pidetäänkin matalariskisempänä kuin suorien osakkeiden omistaminen.

Aktiivisissa rahastoissa joku toinen, asioista toivottavasti paremmin perillä oleva, on jo tehnyt valinnat yritysten suhteen ja pyrkinyt hajauttamaan riskiä. Passiivisissa indeksirahastoissa rahaston tuotto pyrkii pörssin keksimääräiseen tuottoon. Indeksirahastoista puhun enemmän tässä postauksessa.

Riskiä voi hajauttaa myös ajallisesti. Ajallinen hajauttaminen toteutuu esimerkiksi kuukausisäästämisellä. Kun ostat rahasto-osuuksia kuukausittain, jonain kuuna rahasto on kalliimpi ja jonain taas halvempi. Tämä tarkoittaa sitä, että et aina satu ostamaan rahastoa kun se on halvimmillaan, mutta toisaalta et myöskään kun se on kalliimmillaan.

Tämä toimii siitä syystä, että tietyllä ajanhetkellä ei ole koskaan mahdollista varmuudella tietää missä vaiheessa sitä käppyrää mennään. Sitä voidaan tarkastella vasta jälkikäteen, mutta silloin on jo liian myöhäistä ostaa tai myydä.

Siinä se! Yritin kovasti olla lopettamatta tätä postausta jollain laimealla sanonnalla siitä, miten vain ottamalla riskin voit saavuttaa kaikki unelmasi.

Mutta sitten muistinkin tämän timanttisen, jonka ystäväni on kertonut isänsä sanoneen:

Se joka ei riskeeraa, ei juo samppanjaa. Cheers!

Tein säästösuunnitelman syksylle

IMG_0978.jpg

Helou mimmi! Päätin pyhittää tämän perjantai-illan tulevan syksyn säästösuunnitelman laatimiselle. Jos elät yhtä vaarallisesti kuin mä, liity ihmeessä joukkoon!

Vuoden matkustelun jälkeen koen todellakin tarpeen laittaa talouteni taas järjestykseen ja keskittyä pitkäjänteisiin säästökohteisiin. Maailmanmatkailu ja säästäminen kun ei välttämättä kulje ihan käsi kädessä.

Alkuun luetellaan kaikki tarvittavat disclaimerit: tämä säästösuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma, jonka olen laatinut itselleni oman elämäntilanteeni mukaan. Tämä ei siis ole mikään universaali esimerkki säästösuunnitelman laatimisesta, ja ymmärrän, että kaikkien taloudelliset tilanteet näyttävät erilaisilta.

Check! No niin, sitten asiaan.

Tänä syksynä palaan opintoihini kahden vuoden tauon jälkeen, ja aloitan ensi viikolla Aallon kauppiksella kaksi vuotta kestävän markkinoinnin maisteriohjelman. (Josta BTW olen super innoissani. Mitä luksusta, että saa täyspäiväisesti keskittyä oman osaamisensa kehittämiseen!) Kun koulu alkaa, tuloni myös kutistuvat jonkun verran.

Täydellisessä maailmassa olisin säästänyt kesän suuremmista palkoista hieman bufferia opiskeluaikoja varten, mutta jouduin sen sijaan täyttämään kuoppaa. Minulta jäi nimittäin pitkän reissun jälkeen lentolippumaksuja ja hotellikuluja roikkumaan luottokortilleni, joita olen maksellut nyt matkan jälkeen. Oh well, elämä ei aina voi mennä suunnitelmien mukaan.

Työskentelen markkinointihommissa tuntipalkalla, harjoitan satunnaisesti omaa yritystoimintaa ja teen jonkin verran freelance-kirjoitustöitä, joten tuloni vaihtelevat kuukaudesta toiseen. Tämä järjestely sopii minulle hyvin, koska pidän siitä, että pystyn itse vaikuttamaan tuloihini.

Tästä johtuen aloitan säästösuunnitelman laatimisen listaamalla ensin menot. Kun olen saanut kaikki välttämättömät menot listattua, voin asettaa itselleni tavoitteen summalle, joka minun on kuukausittain tienattava. Duunit näyttää aina etenevän hieman tehokkaammin, kun on pieni tuli pyllyn alla kuumottamassa. 😉

Kuukausittaiset välttämättömät menot:

Oma osuuteni asumiskuluista ja niihin liittyvät laskut: 300€

Opiskelijalounaat: 50€

Muu ruokaraha: 200€

Kuntosali: 40€

Maksulliset sovellukset/suoratoistopalvelut: 40€

Yht. 630€

Asun kahden hengen taloudessa, joten jotkut asumiseen liittyvät kulut pistämme puoliksi. Ja jos rehellisiä ollaan, olen laskenut ruokarahan vähän yläkanttiin, sillä tunnen itseni ja tiedän kaipaavani vähän liikkumavaraa. Välttämättömiin menoihin en laske matkoja, vaatteita, viinittelyjä yms yms. vaan koitan hankkia rahat niihin erikseen.

Kuukausisäästäminen:

Asuntolainan takaisinmaksu korkoineen: 200€

Pitkäjänteinen sijoittaminen: 50€

Bufferi: 50€

Yht. 300€

Asuntolainan takaisinmaksua vähennän normaalista opiskelujen takia. Jos homma menee liian tiukaksi, neuvottelen pankin kanssa lyhennysvapaasta. Tämän hetkinen tavoite on kuitenkin pystyä lyhentämään lainaa edes vähän joka kuukausi.

Pitkäjänteisen kuukausisäästämisen toteutan sijoittamalla indeksirahastoon. Sinnekin yritän laittaa rahaa joka kuukausi. Nyt syksyllä laitan suoraveloituksen käyntiin ja yritän olla miettimättä asiaa sen enempää.

Indeksirahastoon säästettävä summa on rahaa, johon en suunnittele koskevani (ehkä koskaan). Mahdollisesti eläkkeellä. Jos alkaisin suunnitella mitä rahoilla tekisin, kiusaus kotiuttaa rahat kasvaisi. Sen sijaan raha saa kasvaa korkoa korolle pörssissä kymmenet ja kymmenet vuodet, se saa sietää kaikki pörssiromahdukset ja nousukaudet. Luotan siihen, että pitkällä aikavälillä sijoitusten arvo nousee korkoa korolle -efektin myötä.

Kun henkilökohtainen talous antaa myöten teen myös suoria osakesijoituksia, ja tarkoituksena on tutustua myös muihin sijoitusmuotoihin (esimerkiksi kiinteistöihin) tulevaisuudessa! Opiskelijabudjetilla homma ei kuitenkaan tunnu ajankohtaiselta. Siksi keskitän toistaiseksi kaikki sijoitukset juurikin pitkäjänteisiin rahastosijoituksiin, jotka toimivat vankkana pohjana tulevaisuutta varten.

Bufferiin säästäminen taas on rahaa, jota mahdollisesti tulen tarvitsemaan, jos vaikka sairastumisen takia en kykene tekemään tarpeeksi töitä jonain kuukautena. Kun bufferia on kertynyt riittävästi hätävaraksi, voin myöhemmin myös sijoittaa siitä osan, jos mielenkiintoisia mahdollisuuksia tulee eteen.

Tulot:

Opintoraha: 250,28€

Palkka: ???

Okei, kun menot ovat listattu, näen, kuinka paljon rahaa minun tulisi tienata nettona (verojen jälkeen) joka kuukausi: ainakin 700 euroa. Phew. Tällä hetkellä tavoite vaikuttaa realistiselta.

Oman talouteni hallinnan kulmakivi on se, että maksan aina kaikki laskut silloin kun rahat tulee tilille. Silloin myös säästän ja sijoitan. Vasta sen jälkeen käyn kaupassa. Tai no, ainakin pyrin aina tähän (I’m only hooman, after all).

Jäljelle jäävällä rahalla on pärjättävä, ja jos ei, rahaa on tienattava lisää. Ajatukseni on se, että jos ruokarahat loppuvat kesken, alan intuitiivisesti suunnittelemaan ja kehittelemään itselleni uusia tulonlähteitä.

Koska TBH, jos säästäisin kuun lopussa sen, mikä tilille jää yli, en säästäisi koskaan yhtään mitään.

No niin, siinä oli minun syksyni säästösuunnitelma! Onko sulla jo säästösuunnitelma tehty?

Ihanaa viikonloppua mimmit! <3

Pörssisijoittajaksi päivässä

Sisältää mainoslinkin*

Pörssisijoittajaksi päivässä.jpg

kuvalähde

Aloittaminen on tärkeämpää kuin ajoittaminen. Niin Nordnetin asiakaspalvelija Sini sanoi jo rahastokurssin ekana päivänä.

Mikäli sinulla on siihen taloudellinen mahdollisuus, paras aika aloittaa sijoittaminen on luultavasti juuri nyt.

Preach it!

Mutta mitä “taloudellinen mahdollisuus” tarkoittaa? Kuinka paljon rahaa sijoittamisen aloittamiseen tarvitsee?

Itselläni oli tästä vielä pari vuotta sitten aivan vääristynyt käsitys.

Kaksi kesää sitten vierailin pankissani, kun pankkirouva tiedusteli tapaamisen lopuksi aikeitani sijoittamisen aloittamiseen. Huokaisin syvään ja ajattelin, että tässä saattaa kestää vielä hetki.

Kun hän sitten esitteli eri sijoitustuotteita minulle, ensimmäinen ajatukseni oli, ettei minulla varmaan näihin ole varaa. Suljin silmäni, ja näin edessä ne keski-ikäiset pukumiehet jotka varmasti sijoittivat tsiljoona euroa kuussa. Mietin, miksi ihmeessä hän puhui näistä asioista minulle.

Ja kun hän esityksen lopuksi kysyi, kuinka paljon voisin kuvitella sijoittavani kuukaudessa, punastuin. Jostain syystä luulin, että tähän kysymykseen oli olemassa oikea ja väärä vastaus.

Hetken kiertelyn ja kaartelun jälkeen sain sanottua, että ehkä 100 euroa kuussa tähän liukenisi. Olinhan kuitenkin aloittanut ensimmäisen täyspäiväisen työni, joten minulla oli käytännössä mahdollisuus laittaa rahaa sivuun. Kuitenkin minua nolotti. Sehän oli varmasti hänen mielestään hirveän vähän.

Kuinka kävi? Pankkirouva hymyili ja sanoi, että sehän passaa.

Tänään kun mietin tuota tilannetta, ajattelen minkälainen idari olen ollutkaan. 100 euroa kuussa sijoittamiseen muka vähän? Ei se tietenkään ole vähän. Se on enemmän kuin tarpeeksi. Se on 85 euroa enemmän, kuin mitä tuo pankki oli ilmoittanut minimisijoitukseksi kuukaudessa.

Kun Sini Nordnetiltä sanoi, että aloittaminen on tärkeämpää kuin ajoittaminen, hän tarkoitti myös ajoittamista omassa elämässään, ei ainoastaan pörssissä.

Pienin summa, mitä Nordnetillä tällä hetkellä voi kuukausisäästää rahastoon on 15 euroa. Jos se on summa, jonka koet pystyväsi laittamaan kuussa sivuun, asiaa kannattaa harkita. Kun sijoittamisesta tekee tavan ajoissa, kuukausittaista summaa voi elämäntilanteen muuttuessa muuttaa helposti.

No, minne se 15 euroa (tai enemmän) sitten kannattaa sijoittaa?

Se simppeli, vaniljan makuinen sijoitustuote josta on kaikista helpoin aloittaa (ja joka on vallan mainio ja mahtava vaihtoehto!) on indeksirahasto. 

What what?

Kuten olen aiemmin maininnut, rahastot pitävät sisällään monien eri yhtiöiden osakkeita ja arvopapereita. Rahastot voidaan jakaa aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin.

Aktiivisilla rahastoilla on oma salkunhoitaja, joka valitsee aktiivisesti rahastoon mielestään sopivia osakkeita. Tämä tyyppi on pankin palkkalistoilla, ja luonnollisesti jonkun on hänen palkkansa maksettava. Tämän takia aktiivisista rahastoista on maksetaan hallinnointikuluja, riippumatta siitä miten rahasto menestyy.

Passiivisilla rahastoilla, eli indeksirahastoilla, ei ole salkunhoitajaa, koska ne seuraavat vertailuindeksiä. Vertailuindeksi on ennalta määritetty.

Esimerkki vertailuindeksistä on OMXH25, joka koostuu Suomen 25 vaihdetuimmasta osakkeesta. OMXH25 -indeksiä seuraa mahdollisimman tarkasti Nordnetin Suomen Superrahasto

Indeksirahasto ostaa automaattisesti niiden yhtiöiden osakkeita, joita vertailuindeksissä ostetaan. Se poimii osakkeet myös samalla painolla kuin indeksi, eli eri yhtiöiden osakkeet ovat jakautuneet samalla tavalla kuin vertailuindeksissäkin.

Passiivisuuden takia indeksirahaston olisi syytä olla myös kuluton, sillä kenenkään kuukausipalkkoja ei salkunhoidosta tarvitse pulittaa.

Tämä taas on erittäin tärkeää pitkäjänteisen kuukausisäästämisen kannalta, josta puhuimme edellisessä postauksessa. Hyötyäksesi mahdollisimman paljon korkoa korolle -ilmiöstä, kustannustehokkuuteen kannattaa panostaa.

Indeksisijoittamisen paras puoli on se, että sen voi aloittaa milloin tahansa, ja mukaan pääsee jo pienellä rahalla.

Kiitos indeksirahastojen, kuka tahansa (jep, myös sinä) voi ryhtyä pörssisijoittajaksi päivässä.

PS. Muistathan, että lukijana voit itse vaikuttaa blogin sisältöön, joten mikä tahansa rahaan liittyvä aihe joka mietityttää (oli se kuinka alkeellinen tai korkealentoinen tahansa) kanattaa ilmiantaa kommenttikenttään. Yours truly on sitoutunut selvittämään asiaan vastauksen. 🙂

Näin rikastut varmasti – korkoa korolle -ilmiö selitettynä

Sisältää mainoslinkin*

Korkoa korolle image.jpg

kuvalähde

Einstein on kutsunut korkoa korolle -ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Tai näin ainakin sijoitusmaailmassa tykätään hokea. Mitään varmuutta siitä, onko Einstein todellakin nämä sanat sanonut, ei tietenkään ole.

Se ei kuitenkaan vähennä korkoa korolle -efektin tärkeyttä, sillä ilmiö on avain siihen, miksi pitkäjänteinen sijoittaminen on niin kannattavaa.

Korkoa korolle on ilmiönä niin tärkeä, että jos sijoittaminen olisi TV-sarja, tulisi ennen korkoa korolle efektin avaamista tuotantokausien välinen cliffhanger. Sitä varten luvattaisiin niin uskomattomia juonenkäänteitä, että katsojat varmasti palaisivat ruudun ääreen seuraavana tuotantokautena.

No niin, mistä tässä nyt sitten onkaan kyse? Siirrytään sijoituskirjallisuuteen etsimään vastauksia:

Korkoa korolle -ilmiön kaava on seuraava:

Korkoa korolle.png

Ai, eikö vielä ihan avautunut? Kuullaanpas määritelmä heti perään:

”Korkoa korolle -efekti viittaa ilmiöön, jossa varoille syntyvät tuotot kasvavat korkoa alkuperäisen pääoman lisäksi.”

– Morningstar

Tässä vaiheessa kotisohvalle palanneet katsojat alkavat selaamaan Instagramia.

Heillehän luvattiin henkeäsalpaavia juonenpaljastuksia. Mitä tämä p***a on?!

Ei hätää, onneksi tämä teksti on pyhitetty juuri sille tajunnan räjäyttävälle korkoa korolle -ilmiön paljastukselle jonka vain maailman kahdeksas ihme ansaitsee.

Aloitetaan alusta.

Kun sijoitat rahaa pörssiin, pörssikäyrät oletettavasti nousevat pitkällä aikavälillä, jolloin sijoituksellasi on tietty tuotto-odotus. Tuotto on yksinkertaistettuna sijoittajan palkka otetusta riskistä.

Otetaan esimerkki, jossa sijoitat yhden kerran pörssiin 100 euroa. Sijoituksesi tuotto-odotus on 6 % vuodessa (pörssin keskimääräinen kasvu inflaation jälkeen).

Vuoden jälkeen pääomasi on kasvanut 100 x 1.06 = 106 euroon, sillä tuotto-odotuksesi on toteutunut ja sijoituksesi on kasvanut korkoa.

Mutta mehän puhuimme korkoa korolle -ilmiöstä. Odotetaan siis vielä yksi vuosi.

Silloin nimittäin myös tuottosi (se ansaitsemasi 6e) on kasvanut 6 % korkoa.

Käytännössä kahden vuoden jälkeen alkupääomasi (100e) on taas kasvanut korkoa 6 % (6e), mutta myös ensimmäisen vuoden tuotto (6e) ovat kasvanut korkoa 6 % (0.36e)!

Kahden vuoden päästä pääomasi on siis 106 x 1.06 = 112.36e.

Kolmen vuoden päästä pääomasi on 112.36 x 1.06 = 119.10e.

Jne.

Sinä et tässä vaiheessa ole tehnyt muuta kun sijoittanut kerran 100 euroa, ja nyt raha tekee töitä puolestasi.

Okei, vielä en kehota sinua ottamaan päivätyöstäsi lopareita. Taloudellista riippumattomuutta ei ihan vielä olla tavoitettu.

Mutta nyt kun itse ilmiö on avattu, voidaankin siirtyä niihin suklaahippusiin. Korkoa korolle -ilmiön täydeksi hyödyntämiseksi tulee täyttyä kaksi tärkeää ehtoa:

1. Pitkäjänteisyys

Ensimmäisten vuosien aikana korkoa korolle -ilmiö tuottaa ainoastaan joitakin kymppejä, mutta kun sijoitushorisontti onkin kauempana – sanotaan vaikka 30 vuotta – korkojen tuoma tuotto alkaa ohittaa sijoittamasi pääoman määrän rutkasti. Vaikka sijoitettu pääoma kasvaa kuukausisäästämällä lineaarisesti, todellinen pääomasi kasvaa eksponentaalisesti.

Korkoa korolle chart.png

Kuvassa näet palkin kultaisen osuuden olevan rahaa, jotka sijoituksesi ovat tehneet! Jos tämä ei ole radikaalia, niin mikä sitten. 🙂

2. Kustannustehokkuus

Sijoittajana et kuitenkaan saa astua rahastokulujen ansaan. Nyrkkisääntö on, että hallinnointikulut eivät saisi nousta yli 0,5%. Parhaiten hyödyt ilmiöstä sijoittamalla täysin kuluttomiin rahastoihin

Syy kustannustehokkuuden tärkeyteen on se, että ne syövät korkoa korolle ilmiön efektiä. Vaikka pankkineidin edullisena suosittelemat “vain prosentin” rahastokulut eivät hetkessä tunnu suurilta, niin ehtivät ne kymmenien vuosien saatossa kerääntyä suureksi palkaksi pankille.

Vuosituotto.jpg

Kuva kopioitu pörssisäätiön sivulta.

Kuvasta näet, kuinka suuri merkitys vuosituotolla on pääomasi kasvuun. Kaikissa käyrissä alkupääoma on sama – 1000 euroa – mutta vuosituotosta riippuen pääoman arvo 20 vuoden päästä vaihtelee useilla tuhansilla.

Jos haluat esimerkiksi kuukausisäästää 50 € kuussa, sinulla on 30 vuoden päästä 6% vuosituotolla kasassa 47 434.91 euroa. Mutta jos pankkisi sijoitusneuvoja ehdottaa sinulle rahastoa, jonka kulut ovat 1% vuodessa, sinulle jää samalla vuosituotolla käteen vain 39 863.31 euroa! Tällöin olet maksanut kuluja huikeat 7571,60 euroa. Joten kannattaa etsiä mahdollisimman kustannustehokas vaihtoehto pitkäjänteiseen säästämiseen.

Jos haet sijoittamiseen inspiraatiota, suosittelen käyttämään korkoa korolle -laskuria (*) tuottojen laskemiseen.

Se on aina hyvä muistaa, että sijoittamiseen liittyy luonnollisesti myös riski. Riski kuitenkin pienenee sijoitushorisontin pidentyessä, joten siinä on vielä yksi hyvä syy pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Riskistä puhutaan tarkemmin tulevassa postauksessa.

Yläfemmojen aika! Jos jatkoit lukemista tähän saakka, olet tehnyt itsellesi tänään huikean palveluksen!

Ja jos korkoa korolle -ilmiö on mielestäsi kova juttu, sinulla ja Einsteinilla on jotain yhteistä.