Pelkäätkö verokarhua? Näin sijoittamista verotetaan

verokarhu.jpg

kuvalähde

Tällä viikolla käsitellään yleisön pyynnöstä yhtä vähän hämmennystä aiheuttanutta sijoittamiseen liittyvää seikkaa: verotusta.

Luettuasi tämän postauksen ymmärrät (toivottavasti), että sijoitusten veronmaksussa on itseasiassa aika vaikea mokata totaalisesti. Verokarhu on pikemminkin nallekarkki, ja sen pelkääminen ei siis ole syy olla aloittamatta sijoittamista!

Okei mimmit, ootteko valmiina?

Aktiivinen Britney vs. passiivinen Kiyosaki

Tänään puhutaan tuloverosta. Kaikkien veronmaksajien tulot jaetaan kahteen kategoriaan: ansiotuloihin ja pääomatuloihin.

Ansiotulot ovat ne tulot, joista Britney laulaa biisissään You better work bitch. Ansiotulot ansaitaan yleensä tekemällä töitä palkkaa vastaan. Ansiotulojen verotus on Suomessa progressiivinen; mitä enemmän palkkaa tienaat, sitä suurempi veroprosentti sulla on.

Ansiotuloja voi myös kutsua aktiivisiksi tuloiksi, koska niiden eteen tehdään aktiivisesti töitä. Kun työt loppuu, yleensä myös tulonsaanti loppuu.

Pääomatulot taas ovat niitä tuloja, mitä pahamaineinen sijoittajamoguli Kiyosaki kuvailee sanoin Don’t work for money, make money work for you. Pääomatulot ovat varallisuutesi tuottamaa tuloa, eli rahaa, jota jokin omistamasi asia on sinulle tuottanut.

Pääomatulot voivat olla niin sanottua passiivista tuloa, koska tehtyäsi sijoituksen, aktiivista läsnäoloasi ei tarvita arvon tuottamiseen. Esimerkkinä pääomatuloista ovat sijoituksesi myyntivoitot, osingot tai vaikka sijoitusasunnosta tienatut vuokratulot.

Ja koska me käsitellään sijoittamisen verotusta, me puhutaan tänään pääomatuloista ja -veroista.

Milloin sijoittamisesta maksetaan veroa?

Suomessa pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euron vuotuisiin pääomatuloihin saakka 30%, ja sen jälkeen 34%. Pääomaveroa maksetaan sijoituksista saaduista myyntivoitoista ja osingoista.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos olet perus osta ja unohda -strategiaa seuraava basic bitch (kuten minä), sinun ei tarvitse huolehtia veronmaksusta ennen kuin alat myymään rahasto-osuuksia eläkepäivillä Karibianmatkaa varten.

Eikä sun silloinkaan tarvitse veronmaksusta erityisesti huolehtia; verohallinto saa suurimman osan tarvittavista tiedoista (kuten myyntivoitot, osingot, ja myyntitappiot) osakevälittäjältäsi (eli siltä taholta, jonka kautta ostat ja myyt osakkeita, rahastoja ja muita pörssilistattuja tuotteita). Sinun duuniksi jää esitäytetyn veroilmoituksen tarkistaminen ja tarvittaessa korjaaminen, jos joku siinä ei satu täsmäämään.

Myyntivoitto = myyntihinta – hankintahinta

Kuten sanottu, pääomaveroa maksetaan myyntivoitosta. Myyntivoitto (AKA luovutusvoitto) tarkoittaa myyntihetkellä olevaa rahaa, jonka sijoitus on sulle tuottanut. Se lasketaan myyntihinnan ja hankintahinnan erotuksena.

Myyntihinta on hinta, jolla osakkeet tai rahasto-osuudet myydään (duh). Jos myyt osakkeita tai rahastoja kalenterivuoden aikana enintään 1000 € edestä, myyntivoitto on verotonta (yay).

Jos myyntihinta on kalenterivuonna yli 1000 €, veronalainen myyntivoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta hankintahinta.

Hankintahinta on hinta, jolla osakkeet tai rahasto-osuudet ovat hankittu. Se voidaan laskea kahdella eri tapaa:

1. FIFO (first in, first out)

Verottaja olettaa aina, että ne tietyn yrityksen osakkeet tai rahaston osuudet jotka olet ostanut ensin, myös myyt ensin.

Esimerkki: Mimmi ostaa 500 kpl pörssiyhtiön osaketta hintaan 2€. Seuraavana vuonna hän ostaa saman pörssiyhtiön osakkeita toiset 500 kpl hintaan 3€. Osakkeiden keskihinnaksi tulee 2,5€ (2€ x 500 kpl + 3€ x 500 kpl) / 1000 kpl.

Yhtiön osakekurssi nousee neljään euroon, ja mimmi päättää myydä 500 kpl osaketta. Silloin hankintahinnaksi lasketaan ensimmäiseksi ostetut osakkeet, jotka maksoi 2 € = first in, first out.

Myyntivoitto lasketaan: 4€ x 500 kpl (myyntihinta) – 2€ x 500 kpl (hankintahinta) = 1000 € (myyntivoitto)

Mimmi maksaa pääomaveroa: 1000 € (myyntivoitto) x 0,30 (pääomavero) = 300 €

Hankintahintaan lisätään myös kaikki kulut, jotka olet maksanut arvopaperin hankkimiseksi, esimerkiksi kaupankäyntikulut, mutta myös vaikka ostamasi sijoituskirjat!

2. Hankintameno-olettama

Joskus hankintahinta on sijoittajan kannalta järkevämpi laskea hankintameno-olettamalla. Hankintameno-olettamalla ei oteta todellista hankintahintaa huomioon, vaan siinä nimensä mukaan oletetaan tietty hankintahinta. Sijoittaja voi halutessaan itse muuttaa veroilmoituksessa todellisen hankintahinnan hankintameno-olettamaksi.

Alle 10 vuotta omistetuissa sijoituksista hankintameno-olettama 20% myyntihinnasta, ja yli 10 vuotta omistetuissa sijoituksista 40%. Tämän takia hankintameno-olettamaa saattaa olla järkevämpi käyttää varsinkin pitkäaikaisia sijoituksia myydessä.

Jos oletetaan, että mimmi olisi odottanut osakkeen myymisessä 11 vuotta, jolloin osakkeen kurssi olisi noussut, sanotaan 10 euroon, hän olisi FIFO-periaatteella joutunut maksamaan pääomaveroa seuraavasti:

Myyntivoitto lasketaan: 10€ x 500 kpl (myyntihinta) – 2€ x 500 kpl (hankintahinta) = 4000 € (myyntivoitto)

Mimmi maksaa pääomaveroa: 4000 € (myyntivoitto) x 0,30 (pääomaveroprosentti) = 1200 €

Tässä tilanteessa mimmi pääsisi halvemmalla käyttämällä 40% hankintameno-olettamaa yli 10 vuotta omistetussa sijoituksessa:

Myyntivoitto lasketaan: 10€ x 500 kpl (myyntihinta) – (10€ x 0,4) x 500 = 3000 € (myyntivoitto)

Mimmi maksaa pääomaveroa: 3000 € (myyntivoitto) x 0,30 (pääomaveroprosentti) = 900 €!

Hankintahinnan laskemisessa kannattaa siis käyttää sitä menetelmää, joka laskee hankintahinnan mahdollisimman korkeaksi. Sillä kuten esimerkeistä huomataan; mitä pienempi myyntivoitto, sitä vähemmän maksettavaa veroa.

Hankintameno-olettaman kohdalla myyntihinnasta ei kuitenkaan voi vähentää mitään muita kuluja.

Osinkovero = someone else’s problem

Jos omistat pörssilistattuja osakkeita tai tuotto-osuudellisia rahastoja jotka jakavat omistajilleen osinkoa, maksaja (eli pörssiyhtiö) huolehtii veroista puolestasi. Osinko maksetaan arvo-osuustilillesi nettona, eli ennakonpidätyksen jälkeen. Osinkojakaan ei siis tarvitse erikseen merkitä veroilmoitukseen!

Osingoista 15 % on verovapaata ja 85 % verotettavaa tuloa, joten osinkojen ennakonpidätys on 0,85 (verotettava osuus) x 30 (pääomavero) = 25,5 prosenttia.

Rahastosijoittajan verovelka

Verovelka saattaa kuulostaa ahdistavalta, mutta tässä asiayhteydessä se on itseasiassa tosi huippu juttu.

Jos omistat kasvuosuudellisia rahastoja, osingot sijoitetaan automaattisesti uudestaan rahastoon. Kun osinkoja ei realisoida, niistä ei tarvitse maksaa veroja, sillä verot maksetaan vasta kun raha siirtyy omaan pussiin.

Verrataan tätä suoriin osakeomistuksiin, jossa osingot maksetaan nettona arvo-osuustilille; vaikka haluaisit sijoittaa osingot heti takaisin yhtiöön, olet maksanut osingosta jo 25,5 % veroa.

Kasvuosuudellinen rahasto sijoittaa osingon täysmittaisena uudestaan rahastoon, jossa se kasvaa rauhassa korkoa korolle niin kauan, kun pidät osuuden pörssissä. Osinkoveron maksu lykkääntyy rahasto-osuuden myyntihetkeen, joka saattaa sijoitushorisontista riippuen olla vaikka useita kymmeniä vuosia. Tätä voi kutsua täysin korottomaksi “verovelaksi”.

Tappiollisen lohdutuspalkinto

Välillä käy niin harmillisesti, että joudut myymään osakkeita tai muita arvopapereita tappiolla. Tässä tilanteessa on kuitenkin olemassa lohdutuspalkinto: verovähennys. Verovähennys tarkoittaa sitä, että tappio vähennetään veronalaisesta tulosta, jolloin veroja maksetaan vähemmän.

Myyntitappion (AKA luovutustappio) voi vähentää pääomaverotuksessa, jos myyntihinta on kalenterivuoden aikana yli 1000 €.

Myyntitappio vähennetään ensisijaisesti myyntivoitoista, mutta jos myyntivoittoja ei sinä vuonna realisoida, myyntitappio vähennetään muusta verotettavasta pääomatulosta; vaikka vuokratuloista tai osinkotuloista. (HUOM! Myyntitappiot, jotka ovat tapahtuneet ennen vuotta 2016, saa lyhentää ainoastaan myyntivoitoista.) Myyntitappio on vähennyskelpoinen seuraavat viisi vuotta myyntiajankohdan jälkeen.

Esimerkki: Mimmi myy salkustaan pois osakkeita 1000 euron tappiolla. Seuraavana vuonna mimmi myy osakkeita 1200 euron myyntivoitolla. Myyntitappiot vähennetään myyntivoitosta.

Verotettavaa myyntivoittoa jää jäljelle: 1200€ (myyntivoitto) – 1000€ (myyntitappio) = 200 €

Mimmi maksaa pääomaveroa: 200€ (myyntivoitto) x 0,3 (pääomaveroprosentti) = 60 €

Aaand it’s a wrap, everybody! Tämä oli varmasti tähän mennessä pisin kirjoittamani postaus. Joten jos olet vielä mukana, niin Y-LÄ-FEM-MAT! Toivottavasti opit tänään jotain uutta, mimmi. <3

PS. Seuraa Mimmit sijoittaa myös Instagramissa!

Afterworkeilla mimmien kanssa

*Sisältää mainoslinkkejä

picture (117 of 197).jpg

kaikki kuvat ottanut lahjakas Sanni Riihimäki

Heeeei mimmit! Se on maanantai! Kuva on kuitenkin otettu viime viikolla (koska let’s face it, kukaan ei hymyile noin leveästi maanantaisin).

Viime viikolla järkättiin nimittäin maailman ensimmäinen Mimmit sijoittaa -tapahtuma. Siellä oli aivan, superin, ihanan, mielettömän, sairaan siistiä, jos niin saa omasta tapahtumastaan sanoa. Koska paikkoja tapahtumaan oli rajatusti, olen järjestänyt teille digitaalisen 2D-elämyksen illasta blogipostauksen muodossa. Se on melkein sama, kuin olisitte olleet paikan päällä. (HUOM! melkein)

Joten: laita Destiny’s Child soimaan, ota viileä juoma käteen, ja nauti afterworkeista! Tekstistä löytyy linkkejä aiheisiin jota käytiin illan aikana läpi. <3

picture (190 of 197).jpg picture (183 of 197).jpg

Afterwork järkättiin Harju8-ravintolan kabinetissa, johon saapui paikalle 20 aivan mieletöntä mimmiä keskustelemaan sijoittamisen aloittamisesta. Oli ilo nähdä, kuinka upeaa porukkaa tällainen aihe vetää puoleensa. Illan tunnelma on 100% näiden mimmien ansiota.

picture (193 of 197) (1).jpg

Hanna oli mastermind koko tapahtuman takana. Hän oli lukenut blogiani ja ehdotti, että käytäisiin sijoittamisen aloittamiseen liittyvät asiat läpi tapahtuman muodossa. Genious. Hanna tulee tuottamaan useita Mimmit sijoittaa -tapahtumia pitkin kevättä. Tervetuloa tiimiin, mimmi. <3

picture (153 of 197).jpg

Pian oli aika toivottaa kaikki tervetulleeksi. Illan teema oli tosiaan sijoittamisen aloittaminen. Aloitimme luonnollisesti pohtimalla, mikä pörssi on.

picture (176 of 197) (1).jpg

Pörssiyhtiöt on suuria, julkisia osakeyhtiöitä

picture (177 of 197).jpg

Ja osakkeet pieniä palasia näistä suurista yrityksistä. Tai jotain siihen suuntaan 🙂

picture (136 of 197).jpg

Mimmi valppaana

picture (163 of 197) (1).jpg

Seuraavaksi käsiteltiin mun lempiaihe (kuten ilmeestä selvästy näkyy), indeksirahastot

picture (125 of 197) (1).jpg

Puhuttiin myös sijoittamiseen liittyvistä riskeistä

picture (139 of 197) (1).jpg

Ja lopuksi käytiin läpi kestolemppari, eli korkoa korolle -ilmiö

picture (134 of 197).jpg

Mimmit, muistakaa aina tarkistaa rahaston kulut 😉

picture (109 of 197).jpg

Oman hölinäni jälkeen mimmien oli aika ryhtyä hommiin. Koska jokaisella itseään kunnioittavalla sijoittajalla täytyy olla sijoitussuunnitelma, mimmit saivat askarrella itselleen sellaiset! Sijoitussuunnitelmassa on hyvä ottaa huomioon oma budjetti (kuinka paljon voit säästää esim. kuukaudessa?), sijoitustavoite (karibianmatka eläkkeellä vai mikä?), riskinsietokyky (ice, ice baby) ja sijoitushorisontti (kuinka monta vuotta pystyt pitämään rahat pörssissä?).

picture (182 of 197).jpg

Itse rupesin jännityksen rauettua kiskomaan drinkkejä kaksin käsin 😉

picture (20 of 197).jpg

Suunnitelmat koristeltiin Kukkakollektiivin ihanilla kuivakukilla

picture (94 of 197).jpg

Ja lopulta Hanna veti koko höskän laminaattorin läpi!

picture (101 of 197).jpg

Näin mimmit saivat viedä kotiin ehkä kauneimmat koskaan askarrellut sijoitussuunnitelmat? Näitä voi säilyttää tyynyn alla tai kirjahyllyssä ja ottaa esiin sitten, kun rahat arvo-osuustilillä polttelee tai media uutisoi sensaatiomaisesti pörssiromahduksista.

picture (73 of 197).jpg

Lopuksi halukkaat saivat vielä avata itselleen ihka oman ilmaisen arvo-osuustilin (eli sijoitussalkun) Nordnetiin (*). Paikan päällä oli raudanluja ammattilainen, supersympaattinen Annika Nordnetilta. Annika jeesasi kiperien kysymysten ja tilien avaamisen kanssa.

picture (14 of 197) (1).jpg

Se fiilis, kun olet juuri aloittanut kuukausisäästämisen. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Nordnetin kanssa.

picture (65 of 197) (1).jpg

Illan selkeä kohokohta oli päästä tutustumaan kaikkiin mimmeihin, jotka olivat tulleet paikan päälle <3

picture (192 of 197).jpg

Kaksi väsynyttä ja iloista mimmiä tapahtuman jälkeen. Kiitos Spalt PR meidän upeista lookeista!

picture (181 of 197).jpg

Ja näin maailman ensimmäiset Mimmit sijoittaa -afterworkit oli siemailtu. Onneksi meillä on Hannan kanssa suunnitteilla useita tapahtumia keväälle. Jos sulla on toiveita tapahtuma-aiheista tai -paikoista, ilmianna ne kommenttikenttään!

Mimmi, kiinnostaisiko sua tulla keskustelemaan sijoittamisesta tällaiseen tapahtumaan? <3

Laiskan mimmin sijoitusopas

Sisältää mainoslinkkejä*

laiska mimmi.jpg

kuvalähde

Onko rahasta puhuminen mielestäsi tylsää?

Anna kun arvaan, tiedät kyllä minkä malliset farkut ovat tänä keväänä trendikkäät tai mitä musaa ”kaikki” kuuntelee juuri nyt, mutta omista raha-asioista et ole läheskään yhtä perillä?

I’ve been there.

Sua ei kiinnosta taloudellinen tilanne, pörssi tai politiikka? Fine! Kauppalehden lukeminen kuulostaa yhtä mukavalta kuin ensitreffit ABC:lla? Ei hätää.

Mulla on sulle hyviä uutisia; sijoittamisen hienous on sen automatisointi. Sä voit olla laiska mimmi ja silti sijoittaa hyvin. Jos mä pystyn siihen, säkin pystyt.

Sun sijoitusstrategiakin on jo valmis; osta ja unohda!

Eli, tee itsellesi palvelus ja käytä elämässäsi tasan yksi iltapäivä sijoittamisen pariin:

  1. Kaiva pankkitunnukset esiin ja perusta netissä Nordnetiin ilmainen arvo-osuustili (*)
  2. Tee suoraveloitussopimus palkkapäivällesi ja aloita kuukausisäästäminen kuluttomaan indeksirahastoon
  3. Aseta kuukausittain säästöön menevä summa niin matalaksi, että koko homman tapahtuu huomaamatta

Äläkä ajattele asiaa sen koommin! Pörssiromahduksetkaan eivät sinua pelottele, sillä talousuutiset jää aina lukematta. Täydellistä.

Kelataan aikaa 40 vuotta eteenpäin. Oletetaan, että se kerran kuussa sijoittamasi kaksikymppinen on kasvanut vuosituottoa keskimäärin seitsemän prosenttia. Kirjaudut Nordnetiin ja näet arvo-osuustililläsi häikäilevät 52 802 euroa.

Hämmennyt, sillä suoraveloituksen aloittamisesta on kulunut 480 kuukautta, ja tililtäsi on veloitettu vain 20 euroa kuussa. Lasket nopeasti 480kk x 20e olevan ainoastaan 9600 euroa. Rehellinen mimmi kuin olet, soitat tulevaisuuspuhelimellasi Nordnetin asiakaspalveluun ilmoittaaksesi tililläsi olevan ylimääräistä rahaa kokonaiset 43 202 euroa!

Nordnetin asiakaspalvelurobotti vastaa heti ja selittää sinulle, mitä korkoa korolle -efekti tarkoittaa. Ajatuksesi karkaa muualle, sillä taloustieteelliset ilmiöt eivät kiinnosta sinua. Käsität kuitenkin sen, että kaikki rahat ovat sinun omiasi.

Ai että, taisi se yksi sijoitus-iltapäivä vuonna 2019 kannattaa!

PS. Koska luet Mimmit sijoittaa -blogia, et taida kuulua niihin raha-asioista täysin piittaamattomiin tyyppeihin. Linkkaa tämä juttu mimmille, jota sijoittaminen ei voisi vähempää kiinnostaa! <3

WTF is ETF?

WTF.png

Nyt kun sijoitusvalikoiman vaniljanmakuinen indeksirahasto on tuttu, on aika tarkastella toista suosittua rahastovaihtoehtoa, ETF-rahastoa.

Miksi ETF-rahastot on jees? Indeksirahaston lailla, ETF-rahastoon voi sijoittaa kuukausisäästämällä. Se sopii meille rahasto-osuuksia passiivisesti tankkaaville vallan mainiosti. Indeksirahastoihin verrattuna ETF-rahastojen valikoima on laajempi, ja niillä pääsee kiinni mitä kummallisempiin sijoituskohteisiin.

Toisaalta, ETF-rahastoja on monenlaisia jotkut niistä saattavat olla hyvinkin monimutkaisia. Joten älä menetä hermojasi, vaikka tämän kirjoituksen sisältö ei kokonaisuudessaan avautuisi saman tien. Ota tämä postaus pikemminkin tutkimusmatkana ETF-rahastojen mystiseen, välillä vähän vaikeasti ymmärrettävään maailmaan.

[insert adventurous music]

Anyway. Jos joskus joudut minglailemaan johonkin pompöösiin sijoitustapahtumaan, ja haluat name-droppailla tärkeän kuuloisia sijoitusinstrumentteja, voit hyvin puhua näistä eeteeäffistä. Naamioidut arvovaltaiseksi sijoitusguruksi sekunneissa.

Mutta ennen sitä kannattaa varmaan lukea tämä postaus läpi. Eli, mistä tuo salamyhkäinen kirjasarja koostuukaan?

Mikä ihmeen ETF?

ETF on lyhenne sanoista Exchange-traded fund. Exchange-trade tarkoittaa pörssikaupankäyntiä, ja fund rahastoa. ETF on näin ollen rahasto, jota myydään ja ostetaan pörssissä kuten osakkeita. Pörssinoteerattu rahasto, so to speak.

Mutta eikö niitä muitakin rahastoja osteta siellä pörssissä? Periaatteessa kyllä. Eroja kuitenkin löytyy;

Ensinnäkin, tavallisia rahastoja (kuten indeksirahastoja) merkitään, eli ostetaan, pörsissä rahastoyhtiön kautta. ETF-rahastoja ja osakkeita sijoittajat ostavat ja myyvät suoraan toisilleen.

Toiseksi, kun ostat pörssissä rahasto-osuuden, ostotoimeksianto toteutuu parin päivän viiveellä. ETF-rahastojen ja osakkeiden osto ja myynti tapahtuu reaaliajassa.

Kolmanneksi, perinteisille rahastoille lasketaan arvo (ja siten rahasto-osuuden hinta) kerran päivässä. ETF-rahastoille ja osakkeille noteerataan (eli määrätään) hinta joka sekunti pörssin aukioloaikoina.

ETF-rahastot, kuten muutkin rahastot, pitävät sisällään eri yhtiöiden osakkeita ja arvopapereita. ETF-rahastot voivat sijoittaa vaikka raaka-aineisiin, korkorahastoihin, valtiovelkakirjoihin tai kiinteistöihin, mutta suurin osa ETF-rahastoista sijoittaa osakkeisiin.

Miten osakkeet, indeksirahastot ja ETF-rahastot hinnoitellaan pörssissä?

Osakkeiden hinta määrittyy niiden kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli ostajat ja myyjät määrittävät osakkeen hinnan. Jos sijoittajat rynnivät jonkun yksittäisen osakkeen kimppuun, sen hinta nousee. Jos sijoittajat päättävät dumpata jonkun tietyn osakkeen, sen hinta laskee. Pretty simple.

Indeksirahaston hinta vastaa tarkalleen rahaston omistamien osakkeiden arvoa. Eli, indeksirahaston arvo riippuu siitä, miten ihmiset ostaa ja myy niitä samoja osakkeita, mitä rahasto omistaa. Mutta jos sijoittajat ryntäisivät hulluna ostamaan salkut täyteen indeksirahastoa, se ei suoraan tarkoita sitä, että indeksirahaston hinta nousisi kattoon, vaan sitä, että sen omistamien osakkeiden arvo nousisi.

ETF-rahaston hinnan määrittely on jotain osakkeen ja rahaston väliltä. Koska sitä ostetaan ja myydään samalla tavalla kuin yksittäisten pörssiyhtiöiden osakkeita, sen hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta koska ETF on myös rahasto, sen omistuksilla on pörssissä määritelty arvo, aivan kuten indeksirahastoissa. Näin ollen ETF-rahastolla on markkinatakaus, mikä tarkoittaa sitä, että liikkeellelaskija (eli se taho, joka on luonut ETF:n) määrittää hintahaarukan jonka välillä ETF:ää saa ostaa ja myydä.

Tämän takia joku erityisen suosittu ETF saattaa olla hinnaltaan kallis, vaikka sen omistamat osakkeet eivät sitä olisi. Samalla ETF voi olla myös alihinnoiteltu, eli halvempi kuin omistustensa arvo. Koska ETF-rahastolle määritetään hinta joka sekunti, sen arvo saattaa vaihdella päivän mittaan. Tämä mahdollistaa ETF-rahastojen treidaamisen, eli niiden aktiivisen oston ja myynnin.

Tästä huolimatta pitkäjänteisen sijoittajan ei tarvitse huolehtia liikaa itse ETF-rahaston hintaheittelystä, koska kuten indeksirahastoissakin, on paras luottaa pitkän aikavälin arvonnousuun.

Aktiiviset ja passiiviset ETF-rahastot

Aivan kuten tavalliset rahastotkin, ETF-rahastot voidaan jakaa aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin.

Enemmistö ETF-rahastoista on passiivisia rahastoja, jotka seuraavat ennalta määriteltyä vertailuindeksiä. Passiivisia ETF-rahastoja kutsutaan indeksiosuusrahastoiksi (HUOM! Ei siis sama asia kuin indeksirahasto). Itse suosin aina passiivisia rahastoja.

Aktiivisilla ETF-rahastoilla on salkunhoitaja, joka valitsee rahastoon sopivia instrumentteja. Aktiiviset ETF-rahastot ovat yleensä ne, jotka eivät sijoita suoraan osakkeisiin, vaan esimerkiksi kiinteistöihin tai raaka-aineisiin.

Fyysiset ja synteettiset ETF-rahastot

Indeksiosuusrahastoa, joka sijoittaa samoihin osakkeisiin kuin vertailuindeksi, kutsutaan fyysiseksi ETF-rahastoiksi. Fyysinen ETF sijoittaa siis samalla tavalla kuin indeksirahasto.

Esimerkki: ETF:n arvo on 100 miljoonaa, ja se sijoittaa USA:n indeksiin. Jos amazon.com:in osuus USA:n indeksistä on 3%, myös ETF:stä 3%, eli 3 miljoonaa, on sijoitettu amazon.com:iin. Eezy.

Fyysisten ETF-rahastojen lisäksi löytyy synteettisiä ETF-rahastoja, jotka kyllä pyrkivät indeksin tuottoon, mutta toteuttavat sen hieman eri tavalla. Synteettiset ETF-rahastot eivät sijoita indeksin mukaisesti osakkeisiin (ainakaan täysin), vaan johdannaiseen, joka lupaa indeksin tuottoa. Johdannainen on sijoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu esimerkiksi indeksin arvoon. Ne tarvitsevatkin ihan erillisen postauksen!

Sekä fyysiset, että synteettiset ETF-rahastot pyrkivät tarjoamaan samaa, indeksin mukaista tuottoa. Ero on siinä, että synteettinen ETF on monesti halvempi, koska johdannaissopimuksia on halvempi ylläpitää kuin osakkeita. Synteettisen ETF-rahaston huono puoli on se, että se koetaan korkeariskisemmäksi ja sen sisältö usein epäselväksi.

Tuotto-osuudelliset ja kasvuosuudelliset ETF-rahastot

Viimeiseksi (bear with me), ETF-rahastot voi vielä jakaa tuotto-osuudellisiin ja kasvuosuudellisiin.

Tuotto-osuudellinen ETF maksaa tuoton (esimerkiksi osingot) ulos rahasto-osuuksien omistajien tileille. Riippuen ETF:stä, tuotot jaetaan kuukausittain, kvartaaleittain, puolivuosittain tai vuosittain. Suomessa tuotto-osuuksista maksetaan pääomatuloveroa.

Kasvuosuudellinen ETF sijoittaa tuoton takaisin rahaston omistamiin osakkeisiin, samalla tavalla kuin indeksirahastokin. Tällöin tuotoista ei tarvitse maksaa veroa, koska niitä ei kotiuteta.

Pitkäjänteiselle sijoittajalle kasvuosuudellinen ETF on suositeltava, koska sillä tuotot pääsevät kasvamaan korkoa korolle ilman verojarrua. Omasta mielestäni tämä on ihan no-brainer, sillä miksi antaisimme verottajan hidastaa pääomamme kasvamista.

No mihin ETF-rahastoon kannattaa sijoittaa?

Okei, koko tämän litanian jälkeen rakkautesi ETF-rahastoja kohtaan ei ehkä ole käsinkosketeltavaa. Ymmärrän. Mutta, ETF-rahastoja kuitenkin povataan oivaksi vaihtoehdoksi kuukausisäästäjälle. Vaikka niihin ei pääse aivan yhtä pienellä rahalla kiinni kuin indeksirahastoihin (minimikuukausisijoitus taitaa olla 50 €), kynnys on huomattavasti alhaisempi kuin suorissa osakeostoissa, joihin kaupankäyntikulujen takia ei kannata sijoittaa kerralla vähempää kuin 500 €.

Kuten kaikissa sijoitusinstrumenteissa, ETF:ää valitessaan kannattaa ottaa kulut huomioon. Tällä hetkellä ei ole olemassa täysin kuluttomia ETF-rahastoja. Luulisin tämän johtuvan juuri siitä, että ETF-rahastoilla käydään reaaliajassa kauppaa pörssissä, toisin kuin täysin kuluttomilla indeksirahastoilla.

ETF-rahastojen vertailu ja valitseminen on laajan valikoimansa vuoksi työläämpää kuin vaikka indeksirahaston valkkaaminen. Nordnetin Martin Paasi on kuitenkin listannut blogissaan maailman parhaat ETF-rahastot, joten sitä selaamalla pääsee varmasti alkuun.

Ja vaikka et tältä istumalta lähtisikään sijoittamaan ETF-rahastoihin, niin onhan niihin hyvä tutustua sen name-droppailunkin kannalta. 😉

Näin kävi syksyn säästösuunnitelmalleni

P1031122.jpg

1.1.2018

2018. Vuosi, kun aloitin hiusteni föönaamisen.

Vuosi, kun palasin koulun penkille.

Vuosi, kun perustin tämän blogin.

Tai itse asiassa kaikki nämä asiat tapahtuivat vasta syksyllä.

Viime uudenvuodenaaton olin Wellingtonissa. Vuoden ensimmäisenä päivänä herättiin aamuviideltä ja ajettiin satamaan, jossa odotti laiva Eteläsaarelle. Vietin ensimmäisen puoliskon tästä vuodesta ajaen pientä vihreää pakua Uuden-Seelannin rantoja pitkin. Se oli ihan eri elämää, varsinkin taloudellisesti. Mutta siitä enemmän toisessa postauksessa.

Kun palasin heinäkuussa Suomeen, loin työpöydälleni tiedoston, joka oli otsikoitu “Mimmien sijoitusblogi”. Ajattelin, että jos saan sivun täyteen postausideoita, aloittaisin blogin kirjoittamisen. Tällä hetkellä dokumentti on jotain 9 sivua pitkä.

Syyskuussa kirjoitin blogiin postauksen, jossa tein säästösuunnitelman syksylle. Rakastan suunnitelmien laatimista. Sitä, kun pääsee tarkastelemaan elämäänsä ulkopuolisena. Mutta suunnitelmat ovat turhia, jos suoriutumista ei arvioida jälkikäteen. Joten nyt on sen aika. Miten suoriuduin syksyn säästösuunnitelmasta?

Muistin virkistykseksi

Budjettini oli seuraava;

Menot:

Asumiskulut + laskut: 300€

Opiskelijalounaat: 50€

Muu ruokaraha: 200€

Kuntosali: 40€

Maksulliset sovellukset/suoratoistopalvelut: 40€

= 630€/kk

Säästökohteet:

Asuntolainan takaisinmaksu korkoineen: 200€

Pitkäjänteinen sijoittaminen: 50€

Bufferi: 50€

= 300€/kk

Kaikki yht. 930 € per kuukausi

Tulot:

Opintoraha: 250,28€

Palkka: Koska olen syksyn aikana itse pystynyt vaikuttamaan siihen, kuinka paljon töitä haluan tehdä, asetin itselleni kuukausittaiseksi tavoitepalkaksi 700 €.

Yht. 950 € per kuukausi

Ja miten meni?

No jaa.

Sekä hyvin, että vähemmän hyvin.

Hyvin siksi, että sain kaikki laskut maksettua ja joka kuukausi sijoitettua rahaa sekä pörssiin, että puskuriin.

Päin mäntyä siksi, että puskuri on sulanut sitä mukaa mitä se on kasvanutkin, käyttöraha ylittyi joka kuukausi suunnitellusta, ja luottokorttikin vedettiin reissussa esiin. Loppupeleissä veronpalautukset pelastivat.

Mikä meni pieleen? Disclaimerit ovat tässä vaiheessa taas oleelliset. Elikkäs; en yritä tässä postauksessa lesoilla sillä, että “pärjäsin syksyllä näin ja näin vähällä rahalla” tai luoda jotain kuvaa siitä, miltä rahankäyttö tulisi oikeaoppisesti näyttää. Ymmärrän, että kaikkien taloudelliset tilanteet näyttävät erilaisilta. Koitan tässä postauksessa vain antaa mahdollisimman realistisen kuvan siitä, miltä oma rahankäyttöni on tänä syksynä näyttänyt.

Käytin aamupäivän nettipankin tiliotteiden reidaamiseen. Tässä tuomio:

Syksyn budjetti 2018.png

Let’s dig in.

Epävakaat tulot

Syy syksyn kärvistelyyn oli epävakaat tulot, ja paikoin railakkaat menot. Ei mikään kuningasyhdistelmä, heh.

Tienasin syksyn aikana vaihtelevasti, suurin nettopalkkani oli 1287,27 € ja pienin 301,98 €. Tämä johtui osittain siitä, että maisterivaiheen opiskelu ei olekaan mikään läppä vaan oikeasti aikaavievää puuhaa (who would’ve guessed?!), ja siitä, että olen halunnut panostaa projekteihin jotka eivät välttämättä tuo mukanansa välittömiä tuloja (kuten tähän blogiin).

Huomasin myös säästösuunnitelman tehtyäni, että opintoraha olikin nettona “vain” 225,26 €. Niukempina kuukausina, eli syyskuussa ja marraskuussa, puskuri paikkasi ylittyneet menot. Puskurini oli syyskuun alussa 1000 €.

Railakkaat menot ja syntinen käyttäytyminen

Suunnitelmasta poikettiin myös positiivisin mielin, kun pääsin työn ja koulun takia matkustamaan Singaporeen ja New Yorkiin. Vaikka matkakulut olivat katettu, reissun päällä elämiskustannukset nousivat normaalista. Tosin sain nähdä kaksi mielentöntä kaupunkia, uusia supersiistejä kavereita, ja kokea pikkasen jetset-viboja.

newyork (6 of 87)-2.jpg

Marraskuun reissu Nykiin

Ja koska Mimmit sijoittaa -blogissa ollaan rehellisiä, tunnustan syntini: kun käyttörahat loppuivat, käytin reissussa luottokorttia. Vaikka about puolet Nykin reissun aterioista koostui dollarin pizzapaloista (onneksi reissuseura oli yhtä pihi kuin minä), West Villageen pääsee kuuntelemaan jazzia vain harvoin ja silloin mahdollisuuteen kannattaa tarttua. Joten, vaikka marraskuun käyttöraha näyttää taulukossa pienemmältä, vingutin Nykissä luottokorttia 163,05 euron edestä. Auts. Nollasin luottokorttilaskun seuraavassa kuussa veronpalautuksilla.

Ylpeyden hetket

Asia, josta olen kuitenkin ylpeä on se, että olen syksyn aikana käyttänyt Suomessa mahdollisimman vähän rahaa ravintoloihin ja shoppailuun. Koska olen tällainen lokki, syön ravintolassa melkein ainoastaan työn merkeissä jolloin safkaa harvemmin tarvitsee kustantaa itse. Kun selailin tiliotteita nettipankissa, löysin syksyltä kolme ajankohtaa, kun olen ostanut kotimaassa omalla kortilla ravintolasta aterian.

Toisaalta, olen useammin istunut tyttökaverin huoneen lattialla syömässä yhdessä kaupasta ostettua brunssia, juonut laatikkoviiniä jonkun toisen kaverin keittiöpöydän äärellä, tai kokannut (tai siis, no, poikaystäväni on kokannut) pastaa kotona kaveriporukalle. Jälleen kerran, ystäviäni yhdistää pihiys, luojan kiitos.

Mitä shoppailuun tulee, käytin syysvaatteisiin yhteensä 125,70 €. Vaatekaappini on pitkän reissun jälkeen hyvin minimalistinen, enkä voi sanoa että pukeutuminen aamuisin olisi erityisen jännittävää. Laitanko tänään päälle mustan poolon vai mustan poolon? Oh well. Olen myös surkea tekemään löytöjä esimerkiksi alemyynneistä tai kirppareilta, koska en jaksa laittaa hankintoihin paljon aikaa. Mitä enemmän pyörin nettikaupoissa metsästämässä ”hyviä diilejä”, sitä enemmän shoppailuhimoni yltyy, joten vältän koko hommaa.

Eteenpäin, sanoi mimmi lumessa

Lopputuloksena olen useana kuukautena joutunut kärvistelemään loppukuun ilman käyttörahaa, ja syönyt kasoittain pinaattilettuja ja pussinuudeleita. En kuitenkaan ole valvonut öitä huolestuneena, kiitos puskurirahaston. Sen avulla varmistan, ettei mun koskaan tarvitse kaikota sijoituksiin, vaan annan niiden kasvaa rauhassa omista sekoiluistani huolimatta.

Tämän uudenvuodenaaton vietän mökillä perheen kanssa. Se sopii mulle myös taloudellisesti hyvin, sillä käyttötilillä komeilee tällä hetkellä 21,93 eugenia.

Kiitos kuluneesta syksystä, mimmi! On niin siistiä saada kirjoittaa tätä blogia ja keskustella rahasta sun kanssa. Paras fiilis maailmassa on se, kun kuulen lukijan aloittaneen kuukausisäästämisen pörssiin tämän blogin takia. JESSS!

Ja hei, nyt kun vuosi vaihtuu onkin aika siirtää katse tulevaan. Minkälaisia postauksia sä haluaisit lukea ensi vuonna? Mikä tahansa raha-aiheinen asia joka mietityttää (oli se kuinka alkeellinen tai korkealentoinen tahansa) kannattaa ilmiantaa kommenttikenttään. Yours truly on sitoutunut selvittämään asiaan vastauksen.

Oikein, aivan, todellisen ihanaa uutta vuotta sulle, mimmi!

PS. Voit seurata Mimmit sijoittaa -blogia myös Bloglovinissa!