Mimmien teekutsut

Viime viikolla oli mimmien teekutsujen aika. Kutsut järjestettiin Hotel St Georgessa, ja agendalla oli sijoittamisen aloittaminen, as usual!

Kolmen aikaan mimmejä alkoi virtaamaan sisään. Paikan päälle tuli 25 iloista, mukavaa, uteliasta ja fiksua mimmiä, johon oli ihana tutustua!

Mimmit sijoittaa -tapahtumat ovat tähän mennessä olleet supersuosittuja, mikä on tietenkin mahtava juttu. Toisaalta mua vähän harmittaa se, ettemme tällä hetkellä pysty ottaa kaikkia halukkaita mukaan. Välillä mietin itsekseni, että

vitsi, jos olisi olemassa joku kanava, jota pitkin näitä pörssin alkeita voisi jakaa kaikille halukkaille!

Ja sitten muistan, että niinhän onkin – tämä blogi. Olen nimittäi  kirjoittanut postaukset lähes kaikista aiheista, joita tapahtumissa käsitellään. Joten, nyt kun pääsette postauksen muodossa mukaan teekutsuille,löydätte linkit sijoittamista käsitteleviin aiheisiin tekstistä!

Nyt on siis aika laittaa teevesi tulille ja kiinnostuskiikarit päähän. Sijoittamisen aloittaminen, let’s go!

Kuvat ottanut mahtava mimmi, Mona Salminen

Teekutsut järjestettiin yhteistyössä Nordentin ja Hotel St Georgen kanssa. <3

Brinnan perustaja Kia Arpia oli paikan päällä kuuntelemassa, miten yrittäjä voi säästää eläkepäiviä varten pörssissä. Yrittäjät.fi tekivät aiheesta jutun, käykää lukemassa! Tämän postauksen jälkeen, luonnollisesti 😉

Sijoittaminen voi aiheena olla vähän kuumottava. DJ Marren musat ja pinkit cocktailit ja takasivat rennon meiningin!

Drinkit siemailtua olikin aika ryhtyä hommiin! Alkuun toivotettiin Hannan kanssa kaikki tervetulleeksi.

Lähdemme tapahtumissa aina käyntiin ihan alusta, eli siitä, mikä pörssi oikeastaan on.

Mimmit <3

Seuraavaksi käytiin läpi, mikä indeksi ja indeksirahasto on, ja mitä rahastoista kannattaa maksaa.

Käytiin tietty myös läpi sijoittamiseen liittyvät riskit. Mitä tehdä, jos pörssi romahtaa? Entä miten riskiä voi hallita hajauttamalla?

Säästän spiikissäni aina lempiaiheen viimeiseksi – korkoa korolle ilmiön. Se avattiin tapahtumassa esimerkin voimin.

Kysyä saa ja pitää. 🙂 Tässä kysymyksessä käsiteltiin sijoittamisen verotusta.

Seuraavaksi olikin aika tehdä sijoitussuunnitelmat!

Elisa rustaamassa omaa sijoitussuunnitelmaa.

Lopuksi osallistujat saivat avata omat, ilmaiset arvo-osuustilit Nordnetiin. Me pyrimme Hannan kanssa aina siihen, että tapahtuman jälkeen osallistujat osaavat aloittaa sijoittamisen. Kuvassa Linda tarkkailemassa pörssikäyriä. 🙂

Lopuksi vuorossa oli minglailua, tutustumista ja sijoittamista, tietenkin! Osa mimmeistä tekivät ensimmäiset ostonsa jo tapahtumassa.

Pähkäiltiin Hannan kanssa hetkemme, minkälaisen lahjan antaisimme mimmeille kotiin vietäväksi. Yritämme välttää turhaa krääsää, mutta Hanna keksi antaa mimmeille rahapuut. Olen sanonut sen jo aiemmin, mutta she’s a genious.

Vaikka järjestämme tapahtumia viikottain, olen silti joka kerta yhtä yllättynyt ja iloinen positiivisesta vastaanotosta. On aika puhua sijoittamisesta sellaisena mitä se oikeasti on – iisiä ja helposti ymmärrettävää!

Haluatko sinäkin tulla meidän tapahtumaan? Ilmoittautuminen meidän kevään kolmelle viimeiselle brekulle (24.4., 8.5. ja 22.5.) aukeaa nyt perjantaina klo 12.00! Ilmoittautumislinkit jaetaan Facebook-tapahtumassa ja meidän Instagram-biossa.

Kolme helppoa tapaa hajauttaa sijoituksesi

kuvalähde

Katsoin jonkin aikaa sitten Netflixistä dokkarin The China Hustle. Se kertoo finanssikriisin jälkeisestä ajasta, jolloin USA:n sijoituspankkiirit yrittivät tienata rahansa takaisin listaamalla Kiinalaisia yrityksiä NYSE:en (The New York Stock Exchange) hullun kaupalla.

Homma vaikutti epäilyttävältä, joten joukko sijoittajia alkoi tutkia näitä yrityksiä, ja huomasi niiden taustalla olevan petoksia. Miljardiyritysten takaa paljastui raihnaisia pikkutehtaita Kiinan tuppukylissä. Kaikki numerot olivat tekaistuja.

Dokkarin loppuun haastateltiin amerikkalaisia sijoittajia, jotka olivat hävinneet kaikki säästönsä petosten paljastuttua. Traagista. Yks juttu vaan, mikä tuli mieleen: miksi sijoititte kaikki rahanne johonkin täysin tuntemattomaan kiinalaiseen firmaan?

MIKSI TE ETTE HAJAUTTANEET SIJOITUKSIANNE?!

All in all, hyvä dokkari, todellakin jonkun maanantai-illan arvoinen. 3,5/5.

Mutta, mimmit, pörssisijoittamisen ei tarvitse olla mitään uhkapeliä. Opitaan me muiden virheistä. Muistetaan me hajauttaa sijoitukset hyvin.

Sillä sijoittamiseen liittyy aina riski. Ainoa tapa hallita riskiä on hajauttaminen. Käydään siis läpi kolme hyvää tapaa hajauttaa sijoituksia.

Toimialahajauttaminen

Vaikka pörssiyhtiötä menee hyvin harvoin konkurssiin, esimerkkejä kuitenkin löytyy: case Tiimari ja Talvivaara. Konkurssin tullessa sijoittajat saattavat menettää kaikki yhtiöön sijoitetut rahat. Siksi kannattaa pitää huoli, että salkusta löytyy muita yrityksiä, joilla menee paremmin.

Koska emme halua, että kaikki rahamme ovat kiinni yhdessä yrityksessä, hajautamme sijoituksemme monen eri yrityksen ja toimialan välille. Tällä tavalla emme ole täysin alttiina esimerkiksi yksittäisen yrityksen huonolle johdolle, heikolle kysynnälle tai kuolevalle markkinalle.

Indeksisijoittaja (kuten minä) hajauttaa automaattisesti rahaston kautta sijoituksensa monen eri yrityksen välille. Sitäpaitsi indeksin sisältöä myös päivitetään, jolloin sijoituskohteet pysyvät ajankohtaisina. Nordnetista (*) löydät Pohjoismaiden kuluttomat superrahastot.

Maantieteellinen hajauttaminen

Nordnetin superrahastot on kuluttomina selvä valinta omaan sijoitussalkkuun, mutta tämän lisäksi haluan täydentää salkkua myös jollain globaalilla sijoituskohteella. Miksi?

Mikäli Pohjoismaihin (ja varsinkin Suomeen) iskisi rankka taantuma, kriisi tai kupla, se vaikuttaisi luultavasti sekä ansio- että pääomatuloihini. Riski siihen, että työpaikkani menisi alta tai yritykseni konkurssiin olisi korkeampi kuin tavallisesti. Vaikka pidän puskurirahaa pankkitilillä, ei senkään varat ole loputtomat (HA! Ei siis todellakaan).

Silloin saattaisi tulla vastaan tilanne, jolloin joutuisin kajoamaan sijoituksiini. Jos siinä markkinatilanteessa omistaa pelkästään Pohjoismaalaisia indeksirahastoja, voimme vain kuvitella ettei niiden myyntihetki ole silloin paras mahdollinen.

Tämän takia maantieteellinen hajauttaminen kannattaa. Tankkaa siis salkkuusi sijoituskohteita myös kotikulmien ulkopuolelta. Itse olen hakenut salkkuuni globaalia hajautusta Nordnetin (*) Smart-salkuilla.

Ajallinen hajauttaminen

Tältä oma sijoitussuunnitelmani näyttää: mun omalta pankkitililtä siirtyy joka kuukausi 50 € suoraveloituksena arvo-osuustilille. Sieltä se jakautuu kuukausisäästösopimuksen mukaisesti kahtia, josta puolet menee superrahastoon ja puolet Smart-salkkuun. Joka kuukausi.

Oletetaan, että jonain kuukautena pörssikurssit ovat nousseet, jolloin rahasto-osuuksien hinta on hieman kalliimpi. Silloin saan viidelläkympillä vähän vähemmän rahasto-osuutta. Toisina kuukausina pörssikurssit taas ovat laskeneet, jolloin saan rahasto-osuuksia hieman enemmän. Tällä tavalla haen pidemmällä aikavälillä rahastoille keskimääräistä ostohintaa.

Vaikka pörssin kultainen sääntö on “osta halvalla ja myy kalliilla”, on se todellisuudessa helpommin sanottu kuin tehty. Koska rahastoissa harvemmin on kaupankäyntikulut, voi niitä tankata pienemmällä summalla vähän joka kuukausi, jolloin ostohintaa hajautetaan. Oma kultainen sääntöni on siis: osta vähän joka kuukausi.

Okei, mimmit! Näillä kolmella hajauttamistekniikalla pääset hyvin alkuun. Tuleeko sulla mieleen muita tapoja hajauttaa sijoituksia? Ilmianna ne kommenttikenttään!

Upeaa maanantaita sulle, mimmi! Jos sulla ei ole sen suurempia suunnitelmia, ja haet motivaatioita hajauttamiseen, ota haltuun The China Hustle. 😉

Mimmit sijoittaa työkseen: miltä näyttää osakeanalyytikko tai investointipankkiiri?

Kaupallinen yhteistyö: Evli Pankki Oyj

Olen kauppismimmi. Kun aloitin opiskeluni Hankenilla vuonna 2013, vuosikurssillani oli suunnilleen yhtä paljon mimmejä kuin kundeja. Kun toisena opiskeluvuotena oli pääaineen valinnan paikka, valitsin johtamisen.

Ensimmäisellä johtamisen kurssilla pohdittiin, minkälainen on hyvä toimitusjohtaja. Minkälaisia luonteenpiirteitä hänellä on, mitkä ovat hänen vahvuutensa, miltä hän näyttää? Useimmat opiskelijat aloittivat kuvitteellisen johtajan kuvailemisen sanoin “He is…”. Itsekin näin edessäni salkkua kantavan pukumiehen.

Ymmärsin aika nopeasti, ettei kenenkään mielikuva toimitusjohtajasta ollut minun näköiseni. Kukaan ei sulkenut silmiään ja nähnyt edessään 155 senttistä, hymyilevää, blondia mimmiä. En edes minä itse.

Huokaisin syvään.

Valmistuttuani Hankenilta kauppatieteiden kandiksi, aloitin sijoittamisen. Perusolettamani sijoittajasta oli suunnilleen samanlainen, kuin se kuvitteellinen toimitusjohtaja johtamisen kurssilla viisi vuotta aiemmin.

Näin kuitenkin yhä useamman mimmin jakavan tarinaansa sijoittajana: Julia Thurén, Jasmin Hamid, Merja Mähkä ja Jamilla Heiskanen antoivat minulle itsevarmuutta pörssissä. Halusin itse tehdä samaa. Halusin luoda internetiin paikan, jossa tällainen 155 senttinen blondi mimmi voisi olla sijoittajan normi. Se ensimmäinen profiili, joka mieleen juolahtaa.

Mimmit, jotka sijoittaa työkseen

Oma vuosikurssini Hankenilla ei ollut poikkeus. Kaupallisen alan opintoihin hakeutuu vuosittain suunnilleen yhtä paljon mimmejä kuin kundeja. Rahoitusalalla sukupuolijakauma ei kuitenkaan enää ole yhtä tasainen. Muihin mimmeihin samastuminen vaikeutuu.

Miesvaltaisen alan ei kuitenkaan kannata antaa pelottaa. Tasa-arvoinen pörssi tarkoittaa piensijoittajien lisäksi myös sijoitusalalla työskenteleviä, joten pukumiehen normia olisi aika alkaa murtaa myös investointipankeissa.

Siksi ilahduin, kun Evli Pankki ehdotti yhteistyötä sijoitusalalle hakeutuvien mimmien määrän kasvattamiseksi. Yhdessä haluamme avata keskustelun sijoitusalasta, jossa normi voi olla myös mimmi.

Vieraillessani Evlillä kysyin heti alkuun: pitääkö sijoitusalalle hakeutuvan olla rahoituksen opiskelija? Evlin mimmit vastasivat, että sijoitusalalla työskentelyssä tärkeintä on kiinnostus finanssimarkkinoita kohtaan. Sijoituspankkeihin ja rahoitusalalle haetaan innovatiivisuutta, uteliaisuutta ja uusia näkökulmia. Toisin sanottuna: ei pidä.

Nostaaksemme esiin samastuttavia työelämän roolimalleja, järjestämme huhtikuussa Mimmit sijoittaa työkseen -tapahtuman Helsingissä, jossa finanssialalla työskentelevät naiset, sekä vastavalmistuneet että konkarit, jakavat kokemuksiaan työelämästä. Tapahtuma julkistetaan Mimmit sijoittaa –Facebook-sivulla myöhemmin tällä viikolla.

Mutta mikä tärkeintä, normeja muutetaan teoilla. Meistä itsestämmekin voi tulla roolimalleja. Saavuttaaksemme tasa-arvoisemman sijoitusalan johto- ja hallitustasolla, tarvitsemme enemmän naisia myös alemmille tasoille. Entry-levelille, riveihin kiipeämään.

Sulje siis silmäsi. Kuvittele, miltä osakeanalyytikko tai investointipankkiiri näyttää. Voisiko se näyttää sinulta? Evli tarjoaa vuosittain nuorille kyvyille mahdollisuuden tutustua rahoitusalaan huippuammattilaisten ohjauksessa. Lue lisää Evlin Trainee-ohjelmasta tästä linkistä.

Mitä tää maksaa? Muista tarkistaa nämä sijoittamiseen liittyvät kulut

kuvalähde

Istun kampaamotuolissa. Kampaaja suihkuttaa hiuksiini jotain juuri markkinoille lanseerattua superhifiä hiustuotetta ja kehuu sen uskomattomia vaikutuksia. En ymmärrä hänen puheestaan yhtään mitään, mutta hymyilen, nyökyttelen ja kehun tuotteen tuoksua. Kun kaksikymmentä minuuttia myöhemmin on aika siirtyä kassalle maksamaan, kampaaja nostaa tuotteen tiskille ja kysyy; laitetaanko tämä vielä kotiin mukaan?

Aikaisemmin vastasin aina tässä tilanteessa, että laitetaan vaan. En koskaan uskaltanut kysyä, mitä tuote tekikään, enkä to-del-la-kaan uskaltanut kysyä, mitä se maksaa. Halusin vain vaikuttaa sellaiselta ihanan rennolta mimmiltä, joka huolehtii hiuksistaan eikä hikoile jonkun hoitosuihkeen hinnan takia. Joka kerta purkki sai seurata minua mukaan kotiin, ja joka kerta se jäi parin viikon käytön jälkeen peilikaappiin pölyttymään.

Viime viikon Mimmit sijoittaa -brekulla sain kysymyksen; mikä on yleisin moka minkä aloitteleva sijoittaja yleensä tekee?

Kysymyksen voisi muotoilla myös näin; mitä yhteistä on kampaamotuotteiden ostamisella ja rahastosijoittamisella?

No se, että ihan järkevät, aikuiset ihmiset suostuvat ostamaan jotain tietämättä

  1. mitä tuote pitää sisällään (mihin rahasto sijoittaa?)
  2. mitä se maksaa (mitkä rahaston kulut ovat?)

Yllättävän harvalla rahastosijoittajalla on mitään käryä siitä, mitä he pankille siitä lystistä maksavat. Miksi he eivät kysy hintaa?

Samasta syystä kuin miksi en itse kysynyt hintaa kampaajalla. Pankkitapaamisessa haluaa vaikuttaa vastuulliselta tyypiltä, jolla on elämä hallussa ja joka tietenkin ymmärtää mitä todellinen vuosikorko tarkoittaa ja minkälaisia hallinnointikuluja rahastosta on järkevä maksaa. Hinnalla millä hyvänsä.

Mutta! Ei hätää. Tässä postauksessa saat selville kaiken, mitä sinun tulee sijoittamiseen liittyvistä kuluista tietää. Kaikki tämä nyt vain hintaan 9,99€!

Just kidding.

Kulut, kulut, kulut

Rahaa sijoitetaan siinä toivossa, että sille saisi pörssissä jotain tuottoa. No, kulut syövät näitä tuottoja. Sitäpaitsi kulut maksetaan aina, riippumatta siitä, miten sijoitukset menestyy.

Joten uskokaa kun sanon, että kuluja kannattaa pitää silmällä. Pahimmassa tapauksessa kulut tekevät sijoittamisesta täysin turhaa.

Olen koonnut tähän alle listan erilaisista kuluista, joita sijoittajan kannattaa minimoida tai jopa karttaa. Nämä löydät yleensä rahaston avaintietoesitteestä tai osakevälittäjän nettisivuilta.

Let’s go!

Arvo-osuustilin ylläpitokulut ja arvopapereiden säilytyskulut

Jotkut kivijalkapankit perivät kiinteän kuukausittaisen kulun arvo-osuustilin ylläpitämisestä ja arvopapereiden säilyttämisestä. Koska on olemassa palveluntarjoajia, jotka eivät veloita arvo-osuustilistä yhtään mitään, tällaiset ylläpitokulut kuulostavat omaan korvaan erittäin suolaisilta. Voi toki olla, että tällainen palveluntarjoaja tarjoaa jotain hifi-lisäarvoa, mutta tällaiselle laiskalle mimmille arvo-osuustilin ylläpitokulut ovat ehdoton no-no.

Kaupankäyntikulut

Suorista osakekaupoista joudut maksamaan osakevälittäjälle kaupankäyntikulun. Kulu voi olla prosenttiosuus kauppahinnasta, mutta sisältää usein kiinteän minimikulun. Tämän takia osakkeita ei kannata shoppailla liian pienillä summilla, sillä emme halua maksaa suhteessa kohtuutonta kulua osakkeen ostosta. Nyrkkisäännön mukaan yksittäisen yrityksen osaketta ei kannata ostaa alle 500-1000 euron summalla. Tämä toki riippuu osakevälittäjän hinnastosta.

Merkintäpalkkio

Jotkut rahastoyhtiöt voivat periä sijoittajalta merkintäpalkkion rahasto-osuuden oston yhteydessä. Merkintäpalkkio lisätään rahasto-osuuden hinnan päälle. Palkkio voi olla joko kiinteä kulu tai prosentuaalinen osuus kauppahinnasta.

Lunastuspalkkio

Välillä joudut maksamaan myös silloin, kun haluat myydä rahasto-osuuden. Lunastuspalkkio veloitetaan myynnin yhteydessä, vähentämällä kulu myyntihinnasta.

Hallinnointikulut

Rahastojen hallinnointikulut ovat juoksevia. Niitä on siis erityisen tärkeä pitää silmällä. Aktiiviset rahastot veloittaa yleensä korkeampia hallinnointikuluja kuin passiiviset indeksirahastot. Itse suosin indeksirahastoja, kuten tiedätte. Nyrkkisäännöt vaihtelee, mutta sanotaan, että rahaston hallinnointikuluja kannattaa maksimissaan maksaa 0,5 – 1%.

Hallinnointikulu lasketaan näin: jos hallinnointikulu on 2%, ja rahaston keskimääräinen arvo on vuoden aikana 1000€ (keskimääräinen, koska sen arvo vaihtelee päivittäin ja saatat vuoden aikana sijoittaa vielä lisää rahaa), maksat hallinnointikuluja 1000 x 0,02 = 20 € vuodessa.

On hyvä ymmärtää, että korkoa korolle -ilmiö koskee myös kuluja. Vaikka 2% ei lyhyellä aikavälillä kuulosta paljolta, kertyy siitä kymmenien vuosien saatossa erittäin mehukas palkka pankille.

TER (Total expense ratio), eli kokonaiskulusuhde

TER pitää sisällään kaikki muut kulut paitsi kaupankäyntikulut. Hallinnointikulun tavoin, TER lasketaan prosenttiosuutena rahaston pääomasta (eli siitä rahasta, mikä sinulla on rahastossa kiinni). Jos kokonaiskulusuhde on 2,5%, ja rahasto-osuuksiesi arvo on vuoden aikana keskimäärin 1000 €, maksat rahastosta kokonaisuudessaan vuodessa 1000 x 0,025 = 25 €.

Juoksevat kulut

Juoksevat kulut kertovat kuinka paljon kustannuksia rahasto on maksanut viimeisen vuoden aikana. Juoksevien kulujen määrä voi vaihdella vuosittain. Välillä avaintietoesitteessä hallinnointikulut, kokonaiskulusuhde ja juoksevat kulut eroavat toisistaan. Älä hämmenny, vaan katso aina suurinta lukua. Sen verran kuluja joudut maksamaan.

Valuutanvaihtokulut

Sijoittaessasi osakkeeseen tai rahastoon, jolla käydään kauppaa muulla valuutalla kuin eurolla, joudut maksamaan valuutanvaihtokulun. Riippuen osakevälittäjästä, valuutanvaihdon voi yleensä tehdä omalla valuuttatilillä. Jos sinulla ei ole valuutanvaihtotiliä, osakevälittäjä hoitaa valuutanvaihdon puolestasi. Silloin valuutanvaihtokulu on usein vähän korkeampi.

Pääomavero

Kun haluat myydä sijoituksia joudut maksamaan myyntivoitoista pääomaveroa. Siitä kirjoitinkin erillisen postauksen.

Tuleeko teille mieleen jotain muita sijoittamiseen liittyviä kuluja, joita en ole tajunnut lisätä tähän listaan? Ilmianna ne kommenttikenttään!

Loppuun vielä yhteenveto postauksesta;

  1. Muista joka ostotilanteessa kysyä rohkeasti, mitä tää maksaa?
  2. Älä välitä, mitä muut ihmiset susta ajattelee <3

PS. Muista seurata Mimmit sijoittaa myös Instagramissa!

Mikä indeksi on?

Mimmit sijoittaa -instan puolelta tuttu #sijoitussanasto rantautuu blogin puolelle! *fanfaarin soittoa*

Sijoitussanaston ideana on siis joka viikko avata joku sijoittamiseen liittyvä sana, jota yleensä vain name-droppaillaan ilman sen selkeämpiä selityksiä. Tällä viikolla vuorossa on indeksi!

INDEKSI = luku, joka mittaa osakkeiden hintakehitystä

Osakeindeksi voi olla mikä tahansa joukko osakkeita. Seuraamalla tietyn osakejoukon indeksiä selviää, miten näiden osakkeiden hintataso on keskimääräisesti kehittynyt.

Esimerkki osakeindeksistä on OMXH25, joka koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta. OMXH25 -indeksi siis antaa osviittaa siitä, miten Helsingin pörssillä yleisesti menee.

Indeksiin ei itsessään voi sijoittaa (koska se on vain luku), mutta on olemassa rahastoja, jotka sijoittavat indeksin mukaisesti. Niitä kutsutaan indeksirahastoiksi (SHOCKING).

Indeksirahasto siis ostaa automaattisesti ennaltamääritettyyn indeksiin kuuluvia osakkeita. Se poimii osakkeet myös samalla painolla, jolloin esimerkiksi OMXH25:ta seuraavassa indeksirahastossa suurin omistus on Helsingin pörssin suosituin osake.

Aikaisemmat sijoitussanat voit tsekata instan puolelta. Ja jos et vielä seuraa @mimmitsijoittaa, niin hyvä mimmi, nyt on sen aika!