Tämä on pörssin oikea kultainen sääntö

Tämä teksti julkaistiin alunperin Taloussanomissa.

kuvalähde

Cosmopolitan teki viime vuonna jutun sijoittamisesta, jossa haastateltiin Mimmit sijoittaa -mimmejä. Meiltä kysyttiin mikä indeksi on ja miten sijoittamisen voi aloittaa. Taikauskoinen saattaisi verrata tilannetta hauskan hassuun nyrkkisääntöön, jota suhdannehuippua ennustettaessa käytetään:

“Kun naistenlehdet kirjoittavat sijoittamisesta, romahdus on lähellä! Kaikki rahat äkkiä pois pörssistä!”

Aika dramaattista, jos minulta kysytään. Ymmärrän toki realiteetit, meillä on pitkä nousukausi takana. Winter is coming. Kannattaako sijoittamisen aloittamista siis lykätä ja noukkia osakkeet halvalla kurssikäyrän laakson pohjalla?

Uskaltaisin väittää, että aika harvalla kokemattomalla sijoittajalla on otsaa aloittaa sijoittaminen pelon ja paniikin keskellä. Luultavasti aihe alkaa kiinnostaa uudestaan vasta seuraavan nousukauden kukkulan huipulla. Ja silloin on jäänyt monet tuottoeurot tienaamatta.

Eikö pörssin kultainen sääntö ollut: osta halvalla ja myy kalliilla?

Ei ollut. Pörssin kultainen sääntö on, että hajauta, hyvä ihminen!

Itse näen sijoittamisen lihaksena, jota pumpataan. Olen aloittanut ihan pienistä painoista, ja lisään niitä ajan mittaan. Voimaharjoitteluakaan ei aloiteta viettämällä salilla ekoissa treeneissä 12 tuntia putkeen. Kaikkea rahaa ei siis kannata laittaa pörssiin ensimmäisellä tutustumiskäynnillä.

Miten sitten toimin? Hajautan pörssiostojani ajallisesti. Ajallinen hajauttaminen onnistuu esimerkiksi kuukausisäästämällä. Kun ostan rahasto-osuuksia vähän joka kuukausi, tankkaan salkkuuni omistuksia niin ylä- kuin alamäissä. Tällä tavalla pääsen pitkällä aikavälillä kiinni sijoitusten keskimääräiseen hankintahintaan.

Tämän tiedämme: laskukausi on tulossa, ennemmin tai myöhemmin.

Kun jatkan sijoittamista läpi laskun, saan joka kuukausi kympeillä ja satasilla vähän enemmän rahasto-osuuksia. Ja kun taas vajaan vuosikymmenen päästä olemme samassa pisteessä kuin tänään, voin ylpeillä sillä, että olinpa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, laakson pohjalla pörssissä shoppailemassa.

Koska sijoittamani summat eivät ole tähtitieteellisen korkeita, ei niiden sulaminen tulevan laskukauden takia ole vakavaa. Ja vaikka olisivatkin, en koskaan sijoita rahoja, joita tarvitsen huomenna tai ensi kuussa, tai edes lähivuosina. Lyhytaikaiset säästöt pidän pörssistä kaukana – sijoittaminen on minulle pitkäjänteistä puuhaa.

Säästövinkki, joka oikeasti toimii – Mitä Anyfin tekee?

Kaupallinen yhteistyö: Anyfin

Olen pariin otteeseen puhunut podcastissa uudentyyppisestä, vastuullisesta liiketoiminnasta; sellaisesta, jonka avulla yritys 1) tienaa rahaa ja 2) tekee ihmiskunnalle jotain hyvää.

Hyvän tekeminen ja hyvä business eivät enää ole toistensa vastakohdat. Itse uskon, että tulevaisuudessa tulee pärjäämään nimenomaan ne yritykset, jotka onnistuu molemmissa aspekteissa: olemaan taloudellisesti kannattavia ja ratkomaan tärkeitä ongelmia.

Mikä on muuttunut? Miten tällainen liiketoiminta on mahdollista? Usein vastaus on teknologia. Buzz-word warning: disruptio. Eli se, kun yritys keksii tavan ratkoa ongelman paljon tehokkaammin ja paremmin kuin tähän mennessä on pystytty. 

Siksi olin niin innoissani, kun tällainen uudentyyppinen yritys ehdotti yhteistyötä kanssamme. Eikä sekään haitannut, että heidän ratkaisunsa liittyy henkilökohtaiseen talouteen ja rahan säästämiseen.

Vaikka en itse tarvitse tätä palvelua juuri nyt, haluan ehdottomasti jakaa tästä tiedon heille, joille siitä on apua. Anyfin on rantautunut Ruotsista Suomeen, ja olen erittäin innoissani saadessani olla ensimmäisten joukossa tekemässä heidän kanssaan yhteistyötä!

Taloustaitoinen delfiini hoitelee koronkiskurit

Mitä tapahtuu, kun Klarnan, Spotifyn ja iZettlen entiset työntekijät perustaa firman yhdessä? Syntyy äppi, joka ratkaisee tärkeän ongelman näyttäen samalla sairaan hyvältä. Kyllä ne ruotsalaiset vaan osaa.

Anyfinin perustajat tuumivat, että ihmiset maksaa liian usein liikaa korkoa kulutusluotoistaan (osamaksuista, luottokorteista ja vakuudettomista luotoista). Osissa maksaminen on Suomessa yleistä, mutta silti luottojen ehdot ovat usein epäselviä ja epäreiluja. 

Anyfinin visiosta tuli siis tämä: he halusivat auttaa ihmisiä säästämään rahaa järkeistämällä olemassa olevien kulutusluottojen korkoja. 

Okei, hienoa. Mutta miten? Anyfin jälleenrahoittaa kulutusluottoja – jos sinulla on avoimia luottoja, voit hakea niille jälleenrahoitusta Anyfiniltä nykyistä alemmalla korolla. Jos Anyfin pystyy tarjoamaan alempaa korkoa nykyiselle luotolle, he maksavat velkasi pois, ja sinusta tulee heidän asiakkaansa.

Ja yleensä Anyfin pystyy – se tekee työn tehokkaammin kun luotonantajat hyödyntämällä tekoälyä, ohittamalla turhat välikädet ja tyytymällä pienempiin marginaaleihin.

Säästä ensin, osta sitten vai miten se meni

Täydellisessä maailmassa kaikki tietenkin säästää ensin ja kuluttaa vasta sitten. Mutta aina se ei mene niin. Olen itse esimerkiksi ostanut puhelimen osamaksulla, koska en nähnyt järkeä olla ilman puhelinta niitä kymmentä kuukautta, jotka minulla kesti kerätä rahat sitä varten.

Enkä minä ole ainoa. Suomalaisista 30% käyttää osamaksua. Suomen pankin arvion mukaan suomalaisilla on kulutusluottoja yli 22 miljardin euron edestä, ja aikuisella on keskimäärin 5000€ luottoja auki.

Kulutusluottoja myös mainostetaan kuin viimeistä päivää, vanha tuttu “osta nyt, maksa myöhemmin!” rullaa feedissä tasaisin väliajoin. Tällaiset diilit eivät todellakaan aina ole hyviä; usein osamaksulla on epäselvät ja epäreilut ehdot, piilotettuja kuluja ja liioitellun korkea korko.

Mutta siis… onko tämäkin kulutusluottomainos?

Jos nyt mietit, että miksi ihmeessä Mimmit sijoittaa -blogissa mainostetaan kulutusluottoa, niin let me stop you right there: Anyfin ei tarjoa uusia luottoja, se ainoastaan pyrkii alentamaan nykyisten luottojen korkoa. Anyfinin tavoite on auttaa kuluttajia säästämään rahaa, ei lisätä suomalaisten velkaantumista.

Näin Anyfin toimii:

  1. Lataa äppi tai vieraile Anyfinin sivuilla. Ota kuva laskusta ja täytä sähköpostiosoitteesi.
  2. Saat Anyfinilta tarjouksen, jos he pystyvät laskemaan luoton korkoa. Jälleenrahoituksen hakeminen ei maksa mitään.

Tarjous ei sido sinua mihinkään, mutta kuka nyt ei haluaisi maksaa alempaa korkoa. Sinulla ei siis ole mitään menetettävää, ainoastaan rahaa säästettävänä!

Esimerkiksi, 200 euron lainan jälleenrahoitus antaa 12 kuukauden takaisinmaksuajalla 8,88% nimelliskoron, 12 erää sekä 0 euron hallinnolliset kulut, näin ollen todellinen korko on 9,16%. Kuukausikustannukset ovat tällöin 17,50 euroa ja takaisinmaksettava kokonaissumma 210 euroa. Anyfin tarjoaa aina yksilöllisiä korkoja.

Hyvää joulua, mimmit!

Vuosi lähenee loppuaan ja niin myös Mimmit sijoittaa -podcastin pikkujouluspessu.

Tuotantokauden viimeinen mutta ei vähäisin vieras on piensijoittaja ja sijoituskirjailija Merja Mähkä. Oli kunnia saada Merja studioon puhumaan osakesijoittamisesta ja juomaan (hitusen ylihintaista) kuusenkerkkäjuomaa!

Miten Merja päättää, mitä osaketta ostaa? Entä kuinka paljon Merja sijoittaa joka kuukausi? Kuuntele jakso täältä ja nappaa vinkit osakepoiminnan aloittamiseen!

Kaipaatko puuhaa joululomalle? Kuuntele pikkujoulutuottarin aikaisemmat jaksot:

Mia kertoo, kuinka houkutella yritykselle sijoittajia

Kaisa sijoittaa vastuullisesti tonnin kuussa

Julian parhaat säästövinkit!

Kryptomimmit kertovat Bitcoinin tarinan

Näin Maria rakensi miljoonan arvoisen asuntosalkun

Podcast palaa linjoille taas ensi vuoden puolella, 13.1. Oikein ihanaa ja iisiä joulua, mimmit! 💕

Kaikki mitä sinun pitää tietää uudesta osakesäästötilistä

Kaupallinen yhteistyö: Nordea

Mitä piensijoittajien kannalta merkittävää tapahtui maaliskuussa 2019? Kyllä, Mimmit sijoittaa Oy perustettiin, mutta nyt en tarkoita sitä (höhö).

Maaliskuussa 2019 eduskunta hyväksyi lain uudenlaisesta sijoitustilistä nimeltä osakesäästötili. Käydään tässä postauksessa läpi mistä osakesäästötilissä on kyse, ja miten se vaikuttaa meihin piensijoittajiin.

Mikä ihmeen osakesäästötili?

Okei, tämän tiedämme: osakesäästötili on piensijoittajille (eli juuri sinulle) suunnattu tili, jonka voi avata pankissa tai sijoituspankissa, ja jolle voit ostaa osakkeita (SHOCKER).

Avatulle osakesäästötilille voi siirtää vain rahaa, eli ei esimerkiksi jo omistuksessa olevia osakkeita. Rahalla voi ostaa osakkeita kaikista pörsseistä, niin Helsingin pörssistä, First North -listalta kuin ulkomaisista pörsseistä. Osakesäästötilille ei voi ostaa rahastoja tai ETF:iä.

Nyt saatat miettiä, että miten tämä homma eroaa tavallisesta arvo-osuustilistä (paitsi näine outoine sääntöineen).

Suurin osakesäästötilin ja arvo-osuustilin ero on verotuksessa: osakesäästötilin sisällä muodostuvat myyntivoitot ja maksetut osingot saa sijoittaa uudestaan pörssiin verovapaasti (I know, kuulostaa laittomalta, mutta on täysin laillista, lupaan), kunhan pidät rahat osakesäästötilin sisällä. Verot maksetaan vasta kun rahat nostetaan osakesäästöililtä pois.

Eroon verojarrusta

Kuten olen aikaisemmin maininnut, olen itse pitkäjänteinen ja kustannustehokas sijoittaja (lue: laiska mimmi). Tästä syystä rahastot ovat aina tuntuneet itselleni sopivalta sijoitusmuodolta.

Rahastojen avulla salkku pysyy freesinä yli vuosikymmenien (kun indeksi päivittyy tai salkunhoitaja tekee muutoksia rahaston omistuksiin), ja osingot sijoitetaan automaattisesti uudestaan rahastoon, jolloin maksan niistä veroa vasta, kun myyn koko roskan pois.

Kun osakesäästötilin laki hyväksyttiin, aloin ensimmäistä kertaa kallistua myös osakepoiminnan puoleen, sillä tilin avulla pitkäjänteinen sijoittaja saa samat verohyödyt kuin mitä rahastoilla on aikaisemmin ollut. Kuulostaako sekavalta? I got your back.

Näin osakesäästötilin verotus eroaa tavallisen arvo-osuustilin verotuksesta:

Osingot PRE-osakesäästötili

Ostat arvo-osuustilille pörssiyhtiön osakkeita. Kun osakkeille maksetaan osinkoa, ne maksetaan arvo-osuustilille nettona (eli ennakonpidätyksen jälkeen). Osingoista 15 % on verovapaata ja 85 % verotettavaa tuloa, joten osinkojen ennakonpidätys on 0,85 (verotettava osuus) x 30 (pääomavero) = 25,5 prosenttia.

Aikaisemmin osakesijoittaja maksoi siis osingoista ennakonpidätystä riippumatta siitä, sijoittiko hän rahat heti takaisin pörssiin. Ja niin maksaa edelleen, jos hän omistaa osakkeet tavallisella arvo-osuustilillä.

Osingot POST-osakesäästötili

Ostat pörssiyhtiön osakkeen uudelle osakesäästötilille. Kun on osingonmaksun aika, se maksetaan osakesäästötilille täysmittaisena. Niin kauan kun et nosta rahoja pois osakesäästötililtä, sinun ei tarvitse maksaa osingosta veroa.

Kun sijoitat osingon uudestaan pörssiin maksamatta osinkoveroa, saat enemmän rahaa tekemään duunia puolestasi ja kasvamaan korkoa korolle. Win!!

Kun nostat rahat osakesäästötililtä pois, maksat voitto-osuudesta 30% pääomaveroa. Veronmaksu siis lykkääntyy siihen hetkeen, kun nostat rahat omaan käyttöösi, ja tämä saattaa sijoitushorisontista riippuen olla useita kymmeniä vuosia. Tätä voi kutsua täysin korottomaksi “verovelaksi”.

Sellaisen sijoittajan kannalta, joka ei nosta osinkoja pörssissä pois ja käytä niitä turhuuksiin, verovelka on pitkällä aikavälillä mahtava juttu.

Myynnit PRE-osakesäästötili

Ostat sijoitussalkkuun yhtiön X osakkeen. Vuoden päästä päätät, että haluat yhtiön X sijaan omistaa yhtiön Y osakkeita. Myyt X:n osakkeet, ja maksat voitosta 30% pääomaveroa. Ostat yhtiön Y osakkeita niillä rahoilla, mitä jää jäljelle.

Aikaisemmin osakesijoittaja maksoi siis jokaisen myynnin tuotoista verot, vaikka sijoittikin rahat heti takaisin pörssiin. 

Myynnit POST-osakesäästötili

Osakesäästötilin sisällä voit käydä kauppaa niin paljon kuin sielu sietää maksamatta voitosta veroa. Tämä on hienoa esimerkiksi treidaavalle opiskelijalle, koska osakesäästötilin myynnit eivät vaikuta opintotukiin.

Toisaalta tämä tarkoittaa myös sitä, ettei myyntitappioita voi vähentää verotuksessa. Mahdolliset tappiot voi vähentää vain, jos tili suljetaan (eli kaikki osakkeet osakesäästötilin sisällä myydään ja rahat nostetaan tililtä pois).

Veroa maksetaan siis vasta, kun rahaa nostetaan tililtä pois.

Esimerkki: olet tallettanut osakesäästötilille 5000€ ja ostanut sillä osakkeita, joiden arvo on noussut yhteensä 1000€. Osakesäästötilin arvo on nyt 6000€, josta pääoman arvo on 5000€ ja tuoton arvo 1000€.

Seuraavaksi myyt osakkeita 500€ edestä ja nostat rahan pois tililtä. Voitto-osuus (eli verotettava osuus) lasketaan nostohetkellä näin:

1000€ (tuoton arvo) / 6000€ (osakesäästötilin arvo) x 500€ (nostosumma) = 83 € (veronalainen osuus)

Veronalaisesta osuudesta maksat pääomatuloveroa 30% 30 000 euroon asti (83 x 0,3) eli yhteensä 25€.

Tärkeä muistaa osakesäästötilistä

Toisin kuin arvo-osuustilejä, osakesäästötilejä saa olla kerrallaan vain yksi. Osakesäästötilin voi siis avata vain yhteen pankkiin. Tästä pitää olla tarkkana, sillä kahdesta samanaikaisesta osakesäästötilistä verottaja sakottaa 10€/päivä lisäveroa.

Yhden tilin sääntö johtuu siitä, että osakesäästötilille saa tallettaa maksimissaan 50 000 euroa. Tilin arvo voi tuoton ja osinkojen myötä nousta yli tuon summan, mutta käteistä ei 50 000 euron jälkeen enää saa tallettaa tilille. Sen jälkeen osakkeita kannattaa ostaa tavalliselle arvo-osuustilille.

Pitääkö kaikkien sijoittajien nyt sitten avata tällainen? Ei pidä. Jos osakesäästötili ei kutittele sieluasi, voit jatkaa sijoittamista aivan kuten ennenkin. Jos taas haluat kokeilla olisiko tästä sinulle hyötyä, voit avata osakesäästötilin tavallisen arvo-osuustilisi rinnalle.

Entä ne muut kulut?

Vaikka osakesäästötilin myötä välttyy verojen maksamiselta heti myynnin yhteydessä, on osakekaupoilla hyvä pitää mielessä myös välityspalkkiot. 

Olen itse ajatellut, että kuukausisäästäminen suoriin osakkeisiin ei olisi opiskelijabudjetilla kannattavaa välityspalkkioiden takia. No, nykyään tiedän tämän riippuvan täysin osakevälittäjästä.

Nopea välityspalkkiovertailu näyttää, että pienelle sijoittajalle Nordea on suoria osakkeita ostettaessa edullisin valintaNordeassa kaikilla osakekaupoilla on 1% hintakatto! 

Hajauta, hajauta, hajauta

Tämä tarkoittaa, että vaikka ostaisin jonkun yrityksen osakkeita satasella, maksaisin kaupasta vain euron, joka ei todellakaan tunnu kohtuuttomalta. Matalat välityspalkkiot mahdollistavat myös kattavan hajautuksen:

  1. Toimialahajauttaminen: nyrkkisäännön mukaan osakesalkusta pitäisi löytyä yli 10 yhtiön osakkeita. Nyt en tarvitsekaan hajautettuun osakesalkkuun kymppitonnia, vaan pääsen paljon pienemmillä pennosilla liikkeelle.
  2. Maantieteellinen hajauttaminen: Nordealla on kerran kuussa osakesäästöpäivä, jolloin kaupankäyntikulut ovat yhdessä vaihtuvassa pörssissä 1€ per kauppa!
  3. Ajallinen hajauttaminen: osakesäästöpäivä ja muutenkin matalat välityspalkkiot mahdollistavat kuukausisäästämisen osakkeisiin. Kun osakkeita tankkaa vähän joka kuukausi, tulee niitä hankittua niin ylä- kuin alamäissä, eikä minun tarvitse kantaa huolta siitä, onko juuri nyt hyvä aika ostaa osakkeita.

Osakesäästötilin myötä verot ja palkkiot ovat kurissa; check ja check. Seuraavaksi pitää pähkäillä, mitä osakkeita poimia tilille! Onko täällä muita mimmejä, jotka aikovat avata osakesäästötilin? Kiinnostaisiko teitä postaukset, joissa kurkataan Helsingin pörssin eri yhtiöihin?

Kryptomimmit kertovat Bitcoinin tarinan

Mimmit sijoittaa -podcastin pikkujouluspesiaali on täydessä vauhdissa, ja joka viikko saamme studioon inspiroivia mimmejä kertomaan erilaisista sijoitusmuodoista.

Tällä viikolla studioon saapui ei yksi, vaan kaksi upeaa vierasta! Kryptomimmit Katja Toropainen ja Jasmine Singh avasivat kryptovaluuttojen maailmaa selkokielellä. 💰

Kuuntele jakso täältä!

Jakson lopussa pyysimme Katjaa ja Jasminea vinkkaamaan hyviä ja helposti lähestyttäviä lähteitä kryptojen jatko-opiskeluun. Tässä niistä koottu lista:

Mediumista löytyy selkokielisiä artikkelita Bitcoiniin ja kryptoihin liittyen. Mediumista varsinkin Meltem Demirorsin tekstit ovat kiinnostavaa luettavaa!

Jos Bitcoin kiinnostaa, The Little Bitcoin Book:ista on hyvä aloittaa.

Tubettaja Andreas Antonopolous julkaisee huikeita videoita kryptoihin liittyen. Jos podit kiinnostavat tubea enemmän, kryptoja käsittelevä podcast What grinds my gears on viihdyttävä ja opettavainen.

Jos etsii tietoa suomen kielellä, toinen vieraistamme Jasmine Singh kirjoitti opinnäytetyönsä kryptovaluuttojen käytöstä ja tulevaisuudesta.

Ja päätetään vielä tämä koottu lista toisella kootulla listalla helposti ymmärrettävistä kryptokirjoituksista. Sitten vaan sukeltamaan kryptojen maailmaan!