Vastuullisen sijoittamisen alkeet

Mahtavaa maanantaita mimmit! 💓 Viikko starttaa tuttuun tapaan uudella podijaksolla – ja tällä kertaa aiheena on SUPER toivottu vastuullinen sijoittaminen.

Jakso on toteutettu yhteistyössä Nordean kanssa ja se käsittelee vastuullisuutta niin sijoitussalkussa kuin omassa elämässäkin. Kuuntele jakso täältä!

Kuten aina uutta aiheetta käsitellessä, tämäkin on vain pintaraapaisu laajaan ja monimutkaiseen aiheeseen (mutta ei anneta sen masentaa). Jaksossa käydään läpi vastuullisen sijoittamisen peruskäsitteitä, mihin kuuluu muun muassa ESG-asiat. 👇

Ai mitkä ihmeen eeäsgee-asiat? ESG on lyhenne sanoista environment (ympäristövastuu), social (yhteiskuntavastuu) ja governance (hyvä hallintotapa). ESG-asiat auttavat meitä arvioimaan sijoituskohteiden vastuullisuutta.

Yritysten ympäristövastuu arvioi liiketoiminnan vaikutusta ympäristöön. Kyseessä voi olla vaikka energiatehokkuus, hiilidioksidipäästöt, erilaiset ympäristöohjelmat sekä vastuullisen tuotantotavan standardit ja sertifikaatit. Lyhykäisyydessään; työskenteleekö yhtiö planeettaa vastaan, sen puolesta, vai jotain siltä väliltä.

Yhtiöiden yhteiskuntavastuu taas kuvaa ihmisoikeuksiin ja työoloihin liittyviä asioita. Minkälaista henkilöstöpolitiikkaa yhtiö noudattaa ja minkälaiset työolosuhteet työntekijöillä on? Huomioiko yhtiö toiminnassaan lähiyhteisöään ja tuomitseehan se esimerkiksi lapsityövoiman?

Hyvä hallintotapa viittaa liiketoiminnan etiikkaan. Esimerkiksi siihen, että yhtiön hallitus on riippumaton ja korruptiovastainen, ja että yhtiö maksaa kaikki verot jonka sen kuuluukin maksaa. Hyvä hallintotapa tarkoittaa siis periaatteessa sitä, että yhtiön johdossa olevat tyypit ovat hyviksiä ja hoitavat asiansa kunnolla.

ESG-asioiden avulla pyritään löytämään sijoituskohteita, joilla on mahdollisimman hyvä riski-tuotto-suhde. Vastuullisessa sijoittamisessa ei siis (tietenkään) ole kyse hyväntekeväisyydestä, vaan sijoitusstrategiasta, jolla haetaan salkkuun parempaa tuottoa. Ja kuka nyt ei sellaista haluaisi? Kuule lisää podissa!

Hanna ostaa ensimmäiset osakkeensa!

Uusi viikko, uusi podcast-jakso! Mimmit sijoittaa -podin kakkostuottari on hyvässä vauhdissa ja toisessa jaksossa sukelletaan osakepoiminnan perusteisiin. Kuuntele jakso täältä!

Tai no, tämä on aihe josta on kirjoitettu tuhansia kirjoja, joten parinkymmenen minuutin keskustelu aiheesta on korkeintaan pintaraapaisu. Mutta jostain pitää aloittaa!

Kuten te tässä vaiheessa varmasti jo tiedätte, olen itse vannoutunut indeksisijoittaja enkä harrasta suoraa osakepoimintaa juuri ollenkaan. Siitä huolimatta perusteet on hyvä olla hanskassa, sillä osakkeisiinhan se indeksikin sijoittaa.

Jakson aikana käydään läpi seuraavat neljä tunnuslukua, jotka ovat tuttuja myös mimmien sijoitussanaston puolelta;

1. Liikevaihto on yrityksen tuotteista tai palveluista saatu myyntisumma, josta on vähennetty arvonlisävero. Arvonlisävero (eli ALV) vähennetään koska se ei ole yrityksen omaa rahaa vaan maksetaan verottajalle.

Liikevaihto kertoo, millä summalla yrityksen tuotteita tai palveluja on myyty, eli kuinka hyvin firman tarjonta on käynyt kaupaksi. Liikevaihto ei kuitenkaan kerro, onko yritys tehnyt voittoa vai tappiota, vaan sen kertoo yrityksen tulos.

2. Liiketulos on yrityksen liikevaihto, josta on vähennetty kaikki kulut. Esimerkkejä kuluista voi olla tuotteen valmistamiseen tarvittavat materiaalit tai henkilöstölle maksettavat palkat. Jos yrityksen tulos on positiivinen puhutaan liikevoitosta, ja jos se on negatiivinen, liiketappiosta.

Nettotulos taas on se summa, joka jää tuloslaskelmassa “viivan alle”. Nettotulos saadaan vähentämällä liiketuloksesta rahoituskulut (vaikka veloista maksettavat korot) ja verot. Tästä summasta yritys voi halutessaan jakaa osinkoa osakkeenomistajille.

3. EPS on lyhenne sanoista Earnings Per Share, ja tarkoittaa tulosta (eli voittoa tai tappiota) jonka pörssiyhtiö on tehnyt osaketta kohden. Suomennettuna EPS onkin (ihan loogisesti) osakekohtainen tulos.

EPS lasketaan jakamalla pörssiyhtiön tulos pörssiyhtiön osakemäärällä.

Esimerkki: Pörssiyhtiön tulos on 1000 euroa, ja osakkeita on 100 kappaletta. Tällöin EPS on 1000 / 100 = 10, mikä tarkoittaa sitä, että yritys on tehnyt 10 euron voiton jokaista osakettaan kohti.

EPS on siis riippuvainen osakkeiden lukumäärästä, mikä tarkoittaa sitä, että EPS ei itsessään sano yrityksen tuloksesta mitään.

4. P/E-luku, price to earnings tai suomeksi hinta per tulos, auttaa arvioimaan, kuinka paljon sijoittajat ovat valmiita maksamaan yhtiön osakkeesta.

Jos P/E-luku on korkea, sijoittajat uskovat yhtiön voivan kasvattaa tulostaan tulevaisuudessa paljonkin. Esimerkki: jos yhtiön P/E on 50, se tarkoittaa, että sijoittajat ovat halukkaita maksamaan 50 euroa jokaisesta yhtiön tällä hetkellä tekemästä eurosta.

Saat P/E:n jakamalla osakkeen hinnan osakekohtaisella tuloksella (eli EPS:llä). Sinun ei kuitenkaan tarvitse laskea P/E-lukua itse, sillä se löytyy esim. osakevälittäjän sivuilta.

Koko pörssin historiallinen keskimääräinen P/E on 16. Yleisesti ottaen sanotaan, että tasaista tulosta tekevillä arvoyhtiöillä P/E on matalampi (alle 16), kun taas pienemmillä kasvuyhtiöillä P/E on tyypillisesti korkeampi (yli 16). Toisaalta matala P/E voi myös kertoa siitä, että sijoittajat eivät usko yhtiön tulevaisuuteen.

P/E ei siis kerro koko totuutta! Muistathan siis, että tunnuslukuja kannattaa tarkastella osana suurempaa kokonaisuutta, ja sitten vasta muodostaa käsitys yrityksen tilanteesta.

Näiden tunnuslukujen perusteella tehdään jaksossa pieni analyysi yhtiöstä, jota Hanna on kiinnostunut ostamaan. Sen jälkeen käymme vielä läpi osakkeen ostoprosessin käytännössä – Hanna nimittäin repäisee ja ostaa ihka ensimmäiset osakkeensa studiossa! 💸

Kuuntele tämä ja aiemmat podijaksot Acastista, tai mistä tahansa muusta podcast-äpistä josta olet tottunut podeja kuuntelemaan. ❤️Ja kerro ihmeessä, mitä mieltä olit jaksosta!

Ihanaa viikkoa, mimmi! ⚡️

Mimmit sijoittaa 1v. – tässä ekan vuoden kohokohdat

Mimmit sijoittaa -blogi täytti tällä viikolla vuoden. Paljon onnea vaan! 🍰 Ajattelin, että olisi mukavaa muistella yhdessä, mitä kaikkea tämän ensimmäisen vuoden aikana on tapahtunut. Tässä se siis tulee, recap á la mimmien “eka luokka”.

13.8.2018 Istuin vanhempieni ruokapyödän ääressä Kulosaaressa ja päätin perustaa sijoitusblogin. Edeltävän vuoden olin opiskellut sijoittamista ja kirjoittanut muutamia tekstejä ajatusten jäsentelyksi. Lukiessani niitä läpi hekottelin ja ajattelin, että ehkä jollain on yhtä surkea huumori kuin mulla ja saa näistä jotain iloa irti.

15.11.2018 Olin julkaissut blogiin muutaman postauksen kun Julia Thurén pyysi mut vieraaksi “Melkein kaikki rahasta” -podiinsa. Olin kauhusta kankea mutta liian imarreltu vastaavani kielteisesti, ja saavuin äänitysaamuna Pasilaan 20 minuuttia ennen sovittua aikaa. Potkin pikkukiviä Ylen pihalla yhdeksään saakka. Lopulta homma luisti ihan hyvin ja Julialta olen saanut sen jälkeen tsempit muihinkin projekteihin. ❤️ Voit kuulla jakson (ja mun värisevän äänen) täältä

23.1.2019 Tammikuun lopulla Hanna tuotti ensimmäisen Mimmit sijoittaa -tapahtuman. Mietittiin tovi, kutsutaanko vain omia kavereita tapahtumaan vai tehdäänkö siitä julkinen. Päädyttiin julkaisemaan tapahtuma ja hyvä niin, koska sen seurauksena saimme monilta mimmeiltä kyselyjä tulevista tapahtumista. Yhden ehdottoman kohokohdan muodostaakin kaikki ne 20 (!!!) tapahtumaa, jotka me kevään aikana ehdittiin järkätä.

29.3.2019 HS Helsinki julkaisi jutun meidän sijoitustapahtumista. MITÄ MITÄ onko joku Hesarin kaupunkitoimituksessa oikeasti tietoinen saatikaan kiinnostunut meidän toiminnasta??, me ällisteltiin Hannan kanssa matkalla haastatteluun. HS Helsingin artikkelin jälkeen kävin myös puhumassa sijoittamisesta Ylen Aamu TV:ssä ja se poiki myös jutun mm. Talouselämään.

23.4.2019 Huhtikuun lopulla me käytiin Hannan kanssa Asennemedian toimistolla allekirjoittamassa sopparit Mimmit sijoittaa -podcastin aloittamisesta. Tapaamisen jälkeen syötiin lohikeittoa Kauppahallissa onnesta soikeina. Loppukevät kuluikin studiolla, voit kuunnella podin ykköstuottarin täällä.

13.5.2019 Loppukeväästä halusimme järjestää vielä yhden suuremman tapahtuman, jotta saisimme mahdollisimman monta mimmiä aloittamaan sijoittamisen ennen kesälomaa. Sadan mimmin tapahtuma järkättiin Epicenterissä. Huokaisin helpotuksesta kun huomasin, että muista tapahtumista tuttu intiimiys ja avoimuus säilyi suuremmassakin porukassa. Epicenterin tapahtuma näytti suuntaa sille, minkälaisia tapahtumia Hanna tulee tulevaisuudessa järkkäämään.

27.6.2019 Lomaillessani Portugalissa sähköpostilaatikkooni ilmestyi viesti jossa luki, että Mimmit sijoittaa on ehdolla Vuoden Sijoittaja -kilpailussa kategoriassa Vuoden Sijoitusteko 2019. WHAT?!?! Kuinka siistiä saada tällainen ehdokkuus meidän toiminnalle? Vielä siistimpää olisi tietenkin voittaa… Äänestys on vielä käynnissä, voit äänestää meitä täältä. ❤️

12.8.2019 Helpotukseksemme emme saaneet podistudiolta potkuja ykköstuottarin sekoilun jälkeen (hehe), vaan Mimmit sijoittaa -podin kakkostuotarin ensimmäinen jakso julkaistiin viime maanantaina! Voit kuunnella sen täältä. Sitä seuraavana päivänä blogi täyttikin vuoden. 🎈

Lukuvuosi 2018-2019 oli hurja vuosi monella tapaa. Arki muuttui aikalailla, kun oma sivuprojekti – tämä pieni sijoitusblogi – kasvoi kymmenentuhannen mimmin yhteisöksi ja kahden mimmin päiväduuniksi opintojen ohella.

Kesä lähenee loppuaan, ja on aika suunnitella Mimmit sijoittaa -toiminnan tokaa vuotta. Mimmit, mitä te haluatte nähdä lisää?

PS. Huomenna ilmestyy taas uusi podijakso. Tule siis huomenaamulla tänne kurkkaamaan, mitä se käsittelee! 💸

Kun tekisi mieli vain törsätä kaikki veronpalautukset

Ensi viikolla saan veronpalautuksia 956,78 euroa. Kyllä, luit aivan oikein, aloitin tämän tekstin lesoamalla omilla veronpalautuksillani.

Viime vuonna kirjoitin postauksen siitä, miten veronpalautukset kannattaa käyttää fiksusti (tl;dr: sijoita ne). No, tänä vuonna harhailen.

Olen tiukasta rahatilanteesta huolimatta pysynyt tyynen tyytyväisenä koko kesän, kunnes eilen juutuin tuijottamaan kotimatkalla näyteikkunaa. Siellä vaan oli niin hirveästi kaikkea mitä sillä lähes tonnin veronpalautuksella voisi ostaa.

Yhtäkkiä muistin kaikennäköisiä asioita, mitä ihan oikeasti tarvitsen. Täytyin mielihaluista, joita en ollut kokenut viime viikolla kun käyttötilini saldo oli –2,71€. 

Mitä siis tehdä, kun tekisi vain mieli tuhlata kaikki veronpalautukset eikä olla järkevä ja sijoittaa niitä pörssiin? 

WWMD (What would Mähkä do)

Mieleeni palasi Merja Mähkän parin viikon takainen ja viimeinen (kyynel) kolumni Hesarissa. Siinä Merja kehottaa lukijaa shoppailuhimon iskiessä miettimään

”Tekeekö tämä ostos minut niin tyytyväiseksi, että se kannattaa ostaa? Vai kannattaisiko se säästää taloudellisen liikkumavaran nimissä sillä ajatuksella, että sijoitettuna summa voi kasvaa, ja siten sillä voi tehdä enemmän tulevaisuudessa?”

No, minähän sitten COS:in sisäänkäynnin edessä mietin. Kaikkea sitä, mitä halusin ostaa. Teksikö ne asiat minut niin tyytyväiseksi?

Kuten Mähkä kolumnissaan painottaa, asioiden ostamatta jättäminen ei tarkoita sitä, että jään ilman mitään. Ei laisinkaan, asioiden ostamatta jättäminen tarkoittaa sitä, että voin saada sillä rahalla tulevaisuudessa vielä enemmän rahaa.

Haluanko olla kuluttaja vai omistaja? Haluanko kassavirtaa ulos vai sisään?

No sisään, tietty!! Ja kun asiaa miettii siltä kantilta, 956,78 euron (m mm mm) veronpalautusten törsäämisellä on aika kova vaihtoehtoiskustannus.

Vaihtoehtoismikä?

Vaihtoehtoiskustannus on paras vaihtoehto niistä asioista, joihin en käytä veronpalautuksiani eli joka jää saamatta. Jos laatisin listan eri tavoista käyttää veronpalautukseni, vaihtoehtoiskustannus olisi listan toisiksi mieluisin valinta.

Vaihtoehtoiskustannusten huomioiminen ohjaa meitä (yksityishenkilöitä, mutta myös yrityksiä ja julkista sektoria) kohti taloudellisesti parempia päätöksiä. Jos vaihtoehtoiskustannus on korkeampi kuin ensimmäisestä valinnasta koituva hyöty, olisi kannattanut valita toisin.

Päätin soveltaa tätä veronpalautuksiini. Jos tuhlaan 956,78 euroa uusiin vaatteisiin, vaihtoehtoiskustannukseni (toisiksi paras vaihtoehto shoppailun jälkeen) olisi sijoittaa rahat pörssiin. Kysymys kuuluu: kuinka suuren hyödyn saan uusista vaatteista ja kuinka suuresta hyödystä jään paitsi pörssissä? 

Jos en tällä hetkellä omistaisi yhtään vaatetta, olisi shoppailusta saatava hyöty huikea, koska minun ei enään tarvitsisi pyöriä julkisilla paikoilla ilkosillani. Pörssissä taas rahojen täytyisi tuottaa aika tähtitieteellisiä summia, että olisin valmis nakuilemaan 24/7. Tässä tapauksessa vaihtoehtoiskustannus ei ylitä ensimmäisen valinnan hyötyä, vaan shoppailu kannattaa.

Mutta kuten suurimmalla osalla meistä, mulla on kotona vaatteita kaapillinen. Mitä enemmän mulla on vaatteita, sitä pienemmän hyödyn saan hankkimalla yhden vaatteen lisää. Taloustieteessä tätä kutsutaan vähenevän tuoton laiksi. Ja mitä pienempi hyöty, sitä suurempi vaihtoehtoiskustannus.

Jos vaihtoehtoisesti sijoittaisin 956,78 euroa indeksiin markkinan keskimääräisellä tuotto-odotuksella, olisi se kymmenessä vuodessa tuottanut 925 € (laskutoimitus: 956 x 1,07ˆ10), ja neljässäkymmenessä vuodessa 13 370 €. Ja alkupääoma olisi edelleen kokonaisuudessaan tallessa.

Onko se nyt sitten kiva elämä sijoittaa aina kaikki rahat eikä koskaan tehdä mitään kivaa ikinä häh

No ei minustakaan. Lopulta kävin ostoslistaa läpi ja valitsin kolme asiaa, jotka toisivat mulle eniten hyötyä juuri nyt

ja päätin budjetoida veronpalautuksista 200 € niiden hankintaan. Loput saan säästää ensi kuun palkasta. Veronpalautuksistani sijoitan pörssiin jäljelle jäävät 750 €.

Nyt saatat miettiä (ainakin itse mietin), onko se sen arvoista luopua uusista syysvaatteista nyt, saadakseni jonkun vajaan tonnin tuoton hei kymmenessä vuodessa? Ehkä ei.

Mutta kyse ei olekaan tästä yksittäisestä kerrasta. Kyse on sarjasta päätöksiä, jotka tehdään pitkällä aikavälillä. Ja pitkällä aikavälillä pörssisijoitukset tuovat huomattavasti enemmän nautintoa elämään kuin kolme viikkoa kestävä manikyyri. 

That’s all, folks. Jos tämä teksti saa jonkun (edes minut) olemaan törsäämättä kaikkia veronpalautuksia turhuuksiin ja sijoittamaan niistä edes osan, pidän sitä henkilökohtaisena saavutuksena. ❤️

PS. Ymmärrän täysin, ettei kaikilla ole mahdollisuutta törsätä veronpalautuksiaan. Mimmit sijoittaa -blogissa on tarkoitus tsempata ihmisiä sijoittamaan, enkä kehottaisi ketään sijoittamaan rahaa, jota heillä ei ole varaa menettää.

PPS. Jos sait tänä vuonna mätkyjä, sorry about all dis.

Viisi talouspodia, jota kuuntelen kesällä laiturinnokassa

Voiko omaan blogiin palata superkasuaalilla postauksella kommentoimatta parin kuukauden hiljaiseloa millään tavalla? Todellakin voi. En itse ainakaan keksi mitään tylsempää luettavaa kuin laiskan/kiireisen/väsyneen/epäinspiroituneen sijoitusbloggarin selittelyä siitä, missä päivitykset ovat viipyneet. Joten, here goes: tässä viisi talousaiheista podia, jota olen kuunnellut kesällä laiturinnokassa!

Planet Money. Ah. Mielenkiintoisesti toteutettuja, parinkymmenen minsan kiehtovia radiotarinoita taloudesta (I know, kuulostaa absurdilta). Planet Money on omien sanojensa mukaan “the economy explained”.  

Snacks Daily. Helposti sulateltavia talousuutisia! Päivittäinen tiukka (ja viihteellinen) 10-15 minuutin setti USA:n pörssistä. Kuvittelen, että jos Hanna ja mä oltaisiin Piilaaksossa asuvia pöhinä-äijiä me kuulostettaisiin about tältä.

Rikastamo. Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu puhuu rahasta. Mulla kuuntelussa tänä kesänä ekaa kertaa! Hyvää asiaa, ei mitään turhaa shittiä. Löytyy Suplasta!

Uutisraportti podcast. Rentoa keskustelua ajankohtaisuuksista. Ei suoranaisesti talouspodi, mutta uutiset ja pörssi kulkee käsi kädessä. Vaikka Tuomas Peltomäki on podista kesälomalla ja kesätoimituksen rupattelut käyvät ajoittain levottomiksi (eikä siinä sinänsä ole mitään pahaa), tää podi on vakkarikuuntelussa joka viikko!

Kapitalet. Mikäli ruotsin kieli taipuu, tsekkaa tää! Seuraa samaa kaavaa kuin Planet Money. Rakastan hyvin tuotettuja podeja, joissa kerrotaan mielenkiintoinen tarina. Lempparijakso: Den andres bröd.

No joo, näiden lisäksi löytyy vielä kestolempparit Melkein kaikki rahasta ja Rahapodi, mutta niistä olenkin jo kuunnellut kaikki jaksot. Jos sä et oo, voit tsekata nekin! 

Mimmi, mitä raha-aiheisia podeja sä kuuntelet kesällä? Mitkä mä olen missannut? 😘